MLL:n lausunto elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 18.6.2025

Sosiaali- ja terveysministeriölle (VN/238/2025)

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Taustaa

Elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi elatustukilain tarkoittaman elatusvelvollisen vanhemman toimimisvelvollisuudesta tilanteissa, joissa elatustukea maksetaan elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn perusteella, ja elatusvelvollisen aiemmin puutteelliseksi vahvistetussa elatuskyvyssä on tapahtunut sellaisia muutoksia, että elatusavun määrän korottamiseen voitaisiin arvioida olevan perusteita.

Lisäksi elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus elatustuen toimeenpanossa käytössään oleviin tietoihin perustuen tarvittaessa luovuttaa hyvinvointialueelle välttämättömät tiedot elatustukilain tarkoittamasta elatusvelvollisesta. Elatustukilakia ehdotetaan myös täsmennettäväksi liittyen hyvinvointialueen tehtäviin ja oikeuksiin tilanteissa, joissa lapsi on hyvinvointialueen järjestämässä ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella. Lapsen elatuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä hyvinvointialueille oikeus tarkistaa vanhempien tulo- sekä verotietoja elatusapua koskevien sopimusten vahvistamisen yhteydessä tai arvioidessaan elatusavun muuttamisen tarvetta.

Esityksen tavoitteena on aikaansaada pääministeri Orpon hallituksen valtiontalouden kehyspäätökseen 2025–2028 sisältyvä elatustuen menosäästö. Tavoitteena on myös parantaa lapsen oikeutta riittävään, vanhempien elatuskyvyn mukaiseen elatukseen ja toisaalta edistää elatustuen tarkoituksenmukaista kohdentumista sekä ehkäistä nykyistä tehokkaammin elatustuen mahdollisia väärinkäytöstilanteita. Uudistuksen tavoitteena on lisäksi täsmentää ja selkeyttää eräitä elatustukilain ja lapsen elatuksesta annetun lain säännöksiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lausunto

MLL totesi STM:n 28.4.2025 järjestämään kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen antamassaan lausunnossa (lausunto kuulemistilaisuuteen elatustukijärjestelmän uudistamisesta https://www.mll.fi/kannanotot-ja-lausunnot/mlln-lausunto-kuulemistilaisuuteen-elatustukijarjestelman-uudistamisesta/ ), että lapsen edun näkökulmasta ei ole riittävää, että elatustuen uudistamisprosessi rajoittuu elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen tarkistamiseen. MLL pitää tärkeänä, että molemmat vanhemmat yhteisvastuullisesti vastaavat lapsen elatuksesta oman elatuskykynsä mukaisesti. Mikäli vanhemmat eivät kykene suoriutumaan lapsen elatuksesta, yhteiskunnan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu (PL 19.3 §). Elatustuen lisäksi tässä keskeisessä asemassa ovat useat lapsiperheille suunnatut etuudet, tuet ja palvelut. Elatustuki on vain yksi osa, vaikkakin merkittävä osa tätä kokonaisuutta, jolla mahdollistetaan lapsen riittävä elatus. MLL pitää merkittävänä ongelmana useita viimeaikaisia, jo tehtyjä sekä suunnitteilla olevia säästöjä ja leikkauksia sosiaaliturvaan ja sote-palveluihin.

MLL toteaa esitysluonnoksen 13 a §:n osalta, että säännösehdotus on tulkinnallisesti vaikea ja tarvitsee vielä tarkennusta. Kyseinen säännös vaikuttaa ihmisten oikeusasemaan merkittävällä tavalla, joten sen kirjauksen tulee olla selkeä. MLL myös korostaa, että elatustukeen ehdotettavat muutokset edellyttävät säännösten toimeenpanossa hyvää ja tarkkaa ohjeistusta ja myös viranomaisilla on oltava hyvät valmiudet antaa ohjausta ja neuvontaa asiassa. Asia on keskeinen oikeusturvan toteutumisen osalta.

MLL nosti aiemmassa lausunnossaan esiin muutamia keskeisiä epäkohtia ja kehittämiskohteita elatustukeen liittyen, jotka kaipaavat arviointia ja uudistamista. Yksi tällainen asia on, että elatusapusopimusten tarkistaminen ei saa johtaa siihen, että sopimus katkeaisi ja lapsi ei saisi elatusta elatusvelvolliselta eikä myöskään elatustukea. Huomiota tulisi kiinnittää myös sopimuksettomiin tilanteisiin, joissa syystä tai toisesta lapsi ei saa elatusta toiselta vanhemmaltaan eikä myöskään elatustukea Kelasta. Sopimuksettomuus voi tällöin lisätä köyhyyttä.

MLL korosti 28.4.2025 STM:lle antamassaan lausunnossaan Lapsoset-hankkeen loppuraportissa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:35) esittämiä elatustukeen liittyviä kehittämisehdotuksia, joissa erityisesti pureudutaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. MLL pitää tärkeänä, että elatustuen uudistamista jatketaan kyseiset näkökulmat huomioon ottaen.

Lapsoset-hankkeen loppuraportin kehittämisehdotuksia elatustukeen liittyen:

• Elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointiprosessia on kehitettävä erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen kanssa asuva vanhempi saa toimeentulotukea. Lisäksi raportissa ehdotettiin, että mikäli elatusvelvollinen vanhempi on pitkäaikainen toimeentulotuen saaja tai hänellä on muuten ilmeisen pysyvästi puutteellinen elatuskyky tulisi Kelan roolia vahvistaa esimerkiksi siten, että Kela hoitaisi ns. nollasopimusten jatkosopimukset, mikäli elatusvelvollisen vanhemman tilanne ei ole muuttunut. Näin voitaisiin paremmin turvata lapsen oikeus elatustukeen.
• Elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointiprosessia tulee tehostaa ja yksinkertaistaa erityisesti silloin, kun elatusvelvollista vanhempaa ei tavoiteta.
• Tietoisuutta elatustuen hakemismahdollisuuksista tulee lisätä sekä vähentää hakematta jättämisen kynnystä esimerkiksi tukemalla vanhempia, jotka välttävät hakemista tai elatuksesta sopimista erimielisyyksien pelossa. Raportin mukaan näiden toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa lasten taloudellista turvaa ja pienituloisten perheiden asemaa.
• Tulisi selvittää elatustuen porrastamista lapsen iän mukaan, kuten elatusavun suhteen suositellaan. Porrastaminen voisi paremmin vastata lapsen iän mukaan kasvaviin tarpeisiin.
• Elatustuen maksamisessa on tunnistettava mahdollisuus joustaa tietyissä erityistilanteissa. Tulisi olla mahdollisuus myöntää elatustukea ilman elatussopimusta tietyissä erityistilanteissa, kuten silloin, kun toista vanhempaa ei tavoiteta (asuu ulkomailla tai päihde- tai mielenterveydenongelmien vuoksi tavoittamattomissa tai muissa haastavissa olosuhteissa).

MLL pitää tärkeänä, että kun elatustukijärjestelmää kehitetään, on samalla pohdittava, miten vanhempia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea erotilanteessa, jotta he pystyisivät välttämään tai ratkaisemaan keskinäisiä konfliktitilanteita ja tarkastelemaan tilannetta lapsen kannalta ja lapsen edun näkökulmasta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan viimeisimmissä päätelmissään suositellut, että Suomi tehostaa perheille annettavaa tukea, kuten sovittelupalveluja avio- ja avoerotapauksissa, ja tarjoaa lapsille tarvittaessa asianmukaista neuvontaa ja traumatukea (CRC/C/FIN/CO/5–6, kohta 25 b).

MLL korostaa, että lastenvalvojille on turvattava riittävät resurssit ja heillä on oltava riittävästi aikaa vanhempien kanssa työskentelyyn. Olennaista on, että kun elatussopimusten ja päätösten ajantasaisuutta valvotaan, niin vanhemmille tarjotaan riittävä tuki sopimusten uusimisessa ja muokkaamisessa.

Helsingissä 18.6.2025

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari
erityisasiantuntija