MLL:n lausunto kuulemistilaisuuteen elatustukijärjestelmän uudistamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 28.4.2025
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Lausunto kuulemistilaisuuteen elatustukijärjestelmän uudistamisesta: Elatustukimenojen säästöt ja vanhemman elatusvastuun toteutumisen vahvistaminen
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen vuoden 2024 kehysriihessä päätettiin uudistaa elatustukea. Hallituksen 25.4.2024 julkaiseman julkisen talouden suunnitelman mukaan elatustukea uudistetaan siten, että elatustuen tasoa tarkistetaan säännöllisin väliajoin vanhempien tulotietojen perusteella. Uudistukselle on asetettu säästötavoite ja lakimuutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Tehtäväksi annettiin myös arvioida elatustukijärjestelmän toimivuutta laajemmin.
Uudistusta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä (toimikausi 2.9.2024–20.6.2025).
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) näkemyksiä elatustuen uudistamiseen:
MLL kannattaa elatustuen uudistamista mutta pitää tärkeänä, että valmistelussa näkökulma on selkeästi lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä perusteellisesti ja tarkastelussa tulee ottaa laaja-alaisesti huomioon lasten ja perheiden moninaiset tilanteet.
Perustuslain 19.3 § velvoittaa siihen, että julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 27.3 artiklassa valtiot velvoitetaan ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin varmistaakseen, että lapsella on oikeus saada elatus vanhemmiltaan tai muilta huoltajilta. Sopimuksen 27.4 artiklan mukaan niissä tapauksissa, joissa henkilö, joka on vastuussa lapsen elatuksesta, ei suorita sitä vapaaehtoisesti, valtion tulee tarjota keinoja tämän elatusvastuun täytäntöönpanemiseksi. Euroopan uudistetun sosiaalisen peruskirjan 16 artiklan mukaan perheellä on oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun. Tätä voidaan tulkita myös siten, että lapsilla on oikeus saada taloudellista tukea ja että valtioiden tulee järjestää tarvittaessa elatustukea, jos vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsen elatuksesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa (oikeus yksityis- ja perhe-elämään) on tulkittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä siten, että se kattaa myös valtion velvollisuuden suojella lasta taloudelliselta puutteelta. Perheen ja vanhempien tukeminen sisältyy myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan sopimukseen. Sen mukaan suurin mahdollinen suojelu ja apu on annettava perheelle.
MLL nostaa esiin Lapsoset-hankkeen loppuraportin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:35) osion Lapsen elatuksen sopimisen ja päättämisen järjestelmän toimivuus perheoikeudellisten palveluiden ja käräjäoikeuden tuomareiden näkökulmasta. MLL korostaa, että kyseisessä selvityksessä elatustuen tasoa pidettiin matalana suhteessa maksettuihin elatusmaksuihin.
Lapsen edun mukaisen ratkaisun kannalta ei ole riittävää, että elatustuen uudistamisprosessi rajoittuu elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen tarkistamiseen säännöllisin väliajoin. Elatustukityöryhmän ehdotus lapsen elatuksen järjestelmän kokonaisuudistuksen käynnistämisestä, on periaatteessa kannatettavaa. Työryhmä ehdottaa, että uudistuksessa selvitettäisiin ja arvioitaisiin viranomaisten tehtävänjakoa ja yhteistyötä, sekä pyrittäisiin löytämään ratkaisuja keventää ja joustavoittaa elatusavusta sopimisen ja päättämisen järjestelmää lapsen elatuksen turvaamiseksi.
MLL korostaa, että kun elatustukijärjestelmää kehitetään, on samalla pohdittava, miten vanhempia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea erotilanteessa, jotta he pystyisivät välttämään tai ratkaisemaan keskinäisiä konfliktitilanteita ja tarkastelemaan tilannetta lapsen kannalta ja lapsen edun näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan viimeisimmissä päätelmissään suositellut, että Suomi tehostaa perheille annettavaa tukea, kuten sovittelupalveluja avio- ja avoerotapauksissa, ja tarjoaa lapsille tarvittaessa asianmukaista neuvontaa ja traumatukea (CRC/C/FIN/CO/5–6, kohta 25 b). Lastenvalvojille on turvattava riittävät resurssit ja heillä on oltava riittävästi aikaa vanhempien kanssa työskentelyyn. Olennaista on, että kun elatussopimusten ja päätösten ajantasaisuutta valvotaan, niin vanhemmille tarjotaan riittävä tuki sopimusten uusimisessa ja muokkaamisessa.
MLL kannattaa Lapsoset hankkeen loppuraportissa esittämiä elatustukeen liittyviä kehittämisehdotuksia, joissa erityisesti pureudutaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Sopimusten tarkistaminen ei saa johtaa siihen, että sopimus katkeaisi ja lapsi ei saisi elatusta elatusvelvolliselta eikä myöskään elatustukea. Huomiota tulee kiinnittää myös sopimuksettomiin tilanteisiin, joissa syystä tai toisesta lapsi ei saa elatusta toiselta vanhemmaltaan eikä myöskään elatustukea Kelasta. Sopimuksettomuus voi tällöin lisätä köyhyyttä.
Lapsoset-hankkeen loppuraportin kehittämisehdotukset elatustukeen liittyen:
- Elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointiprosessia on kehitettävä erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen kanssa asuva vanhempi saa toimeentulotukea. Lisäksi raportissa ehdotettiin, että mikäli elatusvelvollinen vanhempi on pitkäaikainen toimeentulotuen saaja tai hänellä on muuten ilmeisen pysyvästi puutteellinen elatuskyky tulisi Kelan roolia vahvistaa esimerkiksi siten, että Kela hoitaisi ns. nollasopimusten jatkosopimukset, mikäli elatusvelvollisen vanhemman tilanne ei ole muuttunut. Näin voitaisiin paremmin turvata lapsen oikeus elatustukeen.
- Elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointiprosessia tulee tehostaa ja yksinkertaistaa erityisesti silloin, kun elatusvelvollista vanhempaa ei tavoiteta.
- Tietoisuutta elatustuen hakemismahdollisuuksista tulee lisätä sekä vähentää hakematta jättämisen kynnystä esimerkiksi tukemalla vanhempia, jotka välttävät hakemista tai elatuksesta sopimista erimielisyyksien pelossa. Raportin mukaan näiden toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa lasten taloudellista turvaa ja pienituloisten perheiden asemaa.
- Tulisi selvittää elatustuen porrastamista lapsen iän mukaan, kuten elatusavun suhteen suositellaan. Porrastaminen voisi paremmin vastata lapsen iän mukaan kasvaviin tarpeisiin.
- Elatustuen maksamisessa on tunnistettava mahdollisuus joustaa tietyissä erityistilanteissa. Tulisi olla mahdollisuus myöntää elatustukea ilman elatussopimusta tietyissä erityistilanteissa, kuten silloin, kun toista vanhempaa ei tavoiteta (asuu ulkomailla tai päihde- tai mielenterveydenongelmien vuoksi tavoittamattomissa tai muissa haastavissa olosuhteissa).
Elatusapu ja sen myötä elatustukijärjestelmä kiinnittyy siihen, miten vanhemmuutta jaetaan ja tuetaan yhteiskunnassa. Vuonna 2024 MLL:n Vanhempainpuhelimen palveluissa kolmasosassa aikuisten yhteydenotoista käsiteltiin ihmissuhteita, ja niistä lähes 70 prosentissa aikuisten välisiä ristiriitoja. Yhteydenotoissa kuului vanhempien turhautuneisuus ja pettymys puolisoiden välisissä suhteissa. Vanhemmat muun muassa kokivat, että kotitöiden ja lastenhoidon epätasainen jako uuvutti heitä. Usein äidit kokivat jäävänsä yksin vastuuseen arjen sujuvuudesta ja lastenhoidosta. Lisäksi monet yhteydenottajat kertoivat pitkittyneestä riitelystä ja kommunikaatiovaikeuksista puolisoidensa kanssa. Tämä kuormitti heitä ja heijastui lasten hyvinvointiin. https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/auttavat-puhelin-ja-nettipalvelut/vanhempainpuhelimen-ja-digipalveluiden-raportti/
Kuulemistilaisuuden diaesityksessä yhtenä nykysääntelyyn liittyvänä kehitysehdotuksena oli muun muassa edistää lapsen vuoroasumisen tunnistamista sosiaaliturvassa. MLL pitää tärkeänä, että työn pohjana on tutkimus lapsiperheiden pienituloisuudesta, sosiaaliturvasta ja asumisjärjestelyistä (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:35). Julkaisussa todetaan, että lapsen asuminen kahdessa kodissa lisää kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan lapsen kokonaiskustannuksia asumisesta, perustarvikkeista ja liikkumisesta johtuvien kustannusten myötä. Kotitalouksien pienituloisuutta koskevissa arvioissa kahden kodin tilannetta ei kuitenkaan ole yleensä pystytty tarkastelemaan, koska kustannusvaikutuksista on varsin vähän tutkimustietoa, eikä ole ollut käytössä yleisesti sovittua menetelmää kustannusten ottamisesta huomioon laskettaessa kotitalouksien ekvivalentteja käytettävissä olevia tuloja. Lisäksi tietoja kahden kodin lapsista (lapsen vuoroasumisesta) on vain harvoin tarjolla, jotta kahden kodin tilanteet pystyttäisiin identifioimaan kotitalousaineistoissa. Kyseisessä tutkimuksessa asiaa on hieman selvitetty, mutta selkeästi lisää tutkimustietoa vaaditaan, jotta vuoroasumisen kustannuksia voitaisiin tarkastella sosiaaliturvaan liittyen. Lapsoset-hankkeen loppuraportissa tuodaan esille runsaasti epävarmuustekijöitä esimerkiksi asumistuen simuloinnissa kahden kodin tilanteissa.
MLL esittää huolensa sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista pienituloisiin lapsiperheisiin. Asia on tärkeä tunnistaa myös lapsen vuoroasumisen kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa ”Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen” todetaan, että sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset yhdessä palveluihin kohdistuvien heikennysten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten kanssa heikentävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja heistä huolta pitävien aikuisten asemaa (STM 2024). STM:n arvioinnin mukaan riski lapsiperheköyhyyden kasvamiseen lisääntyy, sillä toimeentuloturvan muutokset kohdistuvat myös lapsiperheisiin. Yhden aikuisen kotitalouksissa toimeentuloturvaetuuksien merkitys on usein suurempi kuin kahden aikuisen talouksissa. Tämän vuoksi myös vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturvamuutoksista johtuvat suuret suhteelliset tulonmenetykset painottuvat yksinhuoltajatalouksiin.
Helsingissä 28.4.2025
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija