MLL:n lausunto taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 9.10.2025

Ulkoministeriölle

Suomen kahdeksas määräaikaisraportti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Johdanto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Suomen kahdeksannen määräaikaisraportin luonnoksesta taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta (TSS-sopimus).

MLL esittää huolensa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta) ja TSS-komitean suositusten puutteellisesta toimeenpanosta. Esimerkiksi kuluvalla hallituskaudella sosiaaliturvaan on tehty lukuisia ja tasoltaan huomattavia leikkauksia, jotka ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheiden köyhyyttä, kuten leikkaukset asumistukeen ja työttömyysturvaan.

MLL toteaa, että raporttiluonnoksessa annetaan aivan liian myönteinen kuva TSS-sopimuksen täytäntöönpanosta ja TSS-komitean Suomelle antamien suositusten huomioon ottamisesta. Raporttiluonnosta tulee merkittävällä tavalla täydentää, jotta määräaikaisraportti antaisi oikean ja riittävän kuvan TSS-sopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanosta.

Artikla 1  

Saamelaisten oikeudet

MLL pitää myönteisenä, että eduskunta hyväksyi kesäkuussa saamelaiskäräjälain muutokset, jotka vahvistavat saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja joita myös kansainväliset ihmisoikeusvalvontaelimet olivat edellyttäneet. MLL pitää kuitenkin ongelmallisena, että Suomi ei ole vieläkään ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia edistävää ILO:n sopimusta nro 169. Raportissa olisi syytä todeta, ettei Suomi ole sopimusta vielä ratifioinut.

Artikla 2

Lainvalmistelijoiden koulutus ja perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa

MLL pitää hyvänä, että lainvalmistelijoiden perus- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia on kehitetty ja vahvistettu. MLL toteaa kuitenkin, että hallitusten esitysten vaikutusarvioinneissa tunnistettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei ole useinkaan riittävällä tavalla huomioitu lakimuutosten säännösten sisällössä, vaan muutokset toteutettu hallitusohjelman tai hallituksen muiden poliittisten linjausten mukaisesti.

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma

MLL pitää tärkeänä, että valmisteilla oleva neljäs kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ei jää irralliseksi vaan kytkeytyy valtioneuvoston perustyöhön kuten lainsäädännön ja valtion talousarvion valmisteluun sekä niiden seurantaan. Toimintaohjelmassa tulee huomioida läpileikkaavasti lapset perus- ja ihmisoikeuksien oikeudenhaltijoina.

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän seuranta

MLL pitää hyvinä vuoden 2023 yhdenvertaisuuslain muutoksia, joilla vahvistetiin erityisesti syrjintään puuttumista ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla. Sen sijaan vuoden 2024 yhdenvertaisuuslain muutoksella heikennettiin yhdenvertaisuustyötä poistamalla yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite varhaiskasvatuksen yksiköiltä (päiväkodeilta).

On hyvä, että hallitus on laatinut yhdenvertaisuutta koskevan tiedonannon sekä sitä toimeenpanevan ohjelman. Ohjelma jää kuitenkin irralliseksi, kun useat hallituksen toimet heikentävät tosiasiallista yhdenvertaisuutta, kuten sosiaaliturvan mittavat leikkaukset yhteisvaikutuksineen.

Vammaiset henkilöt

Vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämisestä annetaan liian ruusuinen kuva. Vammaispalvelulain soveltamisalan rajauksella heikennetään vammaisten henkilöiden, mukaan lukien vammaiset lapset, oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita. Myös sosiaaliturvan leikkausten kielteiset vaikutukset osuvat suureen joukkoon vammaisia henkilöitä.

Artikla 3

Perhevapaauudistus

MLL pitää myönteisenä 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli perhevapaiden tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken. Uudistus onkin lisännyt isien perhevapaiden käyttöä.

Samapalkkaisuuden edistäminen, vastauksena komitean suositukseen 21 a

MLL korostaa sukupuolivaikutusten arvioinnin merkitystä. Monet sosiaaliturvaan, palveluihin ja työlainsäädäntöön tehdyt heikennykset ja muutokset huonontavat erityisesti naisten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä, mikä olisi syytä todeta vastauksessa.

Sukupuolten eriytyminen eri sektoreille, vastauksena komitean suositukseen 21 d

Sukupuolisegregaation purkaminen eri aloilla ei ole juurikaan edistynyt. Vastauksessa olisi hyvä esittää tilastotietoja.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä

Raporttiluonnoksessa todetaan aiheellisesti, että selvityksen (Tilastokeskus 2024) mukaan raskaussyrjintää kokee työelämässä joka neljäs raskaana oleva. Yleisin syrjintäkokemus on määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen. Irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen uhkaavat edelleen lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, mikä olisi syytä todeta raportissa.

Artikla 4

Rajanylityspaikkojen sulkeminen

Raporttiluonnoksessa tuodaan esiin, että oikeuskansleri on todennut, että rajanylityspaikkojen sulkemisesta on aiheutunut merkittävää haittaa rajat ylittävän perhe-elämän ylläpitämiselle. Kuten raporttiluonnoksessa todetaan, on tärkeää, että valtioneuvosto arvioi päätöksen voimassaolon välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta säännöllisesti.

Artikla 6

Yhdenvertaisuuslaki ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus työelämässä sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävät palvelut (vastauksena komitean suositukseen 30)

Lain säännösten esittelyn lisäksi kohdissa olisi syytä tuoda esille tilastotietoja vammaisten henkilöiden työelämäosallisuudesta ja sen kehittymisestä.

Vammaisten henkilöiden toimeentulo (vastauksena komitean suositukseen 31)

Lakimuutosten kuvaamisen lisäksi tulisi tuoda esille muutosten konkreettisia vaikutuksia vammaisten henkilöiden elämään. Sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset ovat heikentäneet monen vammaisten henkilön toimeentuloa merkittävästi.

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytysten ”tarkennukset” ovat vähentäneet merkittävästi Nuotti-valmennukseen osallistuvien nuorten määrää. Kuntoutusrahan alaikärajan nosto 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen on heikentänyt monen vammaisen nuorten toimeentuloa.

Vammaispalvelulain soveltamisalan rajauksella heikennetään vammaisten henkilöiden, mukaan lukien vammaiset lapset, oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita.

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtoa valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille kuvataan muutoksen tavoitteiden osalta, mutta ei tavoitteiden toteutumisen osalta.

Artikla 7  

TSS-sopimuksen 7 artiklan mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus nauttia oikeudenmukaisista ja suotuisista työoloista, joiden erityisesti tulee taata muun muassa kohtuullinen palkka ja sama palkka samanarvoisesta työstä sekä kohtuullinen toimeentulo.

MLL toteaa, että Suomesta, toisin kuin valtaosasta EU-maita, puuttuu minimipalkkalainsäädäntö. Kaikki työntekijät eivät ole työehtosopimusten ja niiden työsuhteen ehtoja koskevien määräysten piirissä. Raportissa olisi syytä todeta, että Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi turvaa riittävällä tavalla kohtuullista palkkaa työntekijöille. MLL huomauttaa myös, että suojaosien poistaminen sosiaaliturvasta on heikentänyt osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden, mukaan lukien osa-aikatyötä tekevien lasten vanhempien perheiden toimeentuloa. MLL toteaa myös, että sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on edennyt eri toimenpiteistä huolimatta hitaasti.

Artikla 8

MLL toteaa, että suunnitelma lakkauttaa työntekijäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus heikentää käytännössä 8 artiklassa turvattujen ammattiyhdistysoikeuksien toteutumista, ja erityisesti matalapalkka-aloilla. Verovähennysoikeuden poistamisen kielteiset vaikutukset on syytä tuoda raportissa esille. Myös muilla ammattiyhdistyksiin vaikuttavilla lainsäädännön muutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia 8 artiklassa turvattujen oikeuksien toteutumisille.

Artikla 9

Sosiaaliturva (vastauksena komitean suositukseen 28)

Raporttiluonnos antaa liian myönteisen kuvan sosiaaliturvan riittävyydestä ottaen huomioon sosiaaliturvaan tehdyt lukuisat ja huomattavat leikkaukset ja niiden yhteisvaikutukset jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.

MLL katsoo, että Suomen valtio on jättänyt noudattamatta TSS-komitean suositusta 28, jossa komitea kehottaa sopimusvaltiota sisällyttämään sosiaaliturvan uudistamiseen takeet, joilla varmistetaan, että sosiaalietuudet pysyvät riittävinä ja että suunnitellut leikkaukset, myös talouden sopeutustoimien yhteydessä:
(a) Ovat väliaikaisia ja koskevat vain kriisin ajanjaksoa;
(b) Ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia siten, että minkä tahansa muun politiikan toteuttaminen tai toimimatta jättäminen olisi taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta haitallisempaa;
(c) Eivät vaikuta suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin;
(d) Ovat yhteydessä muihin toimenpiteisiin, kuten sosiaalisiin tulonsiirtoihin, joilla pyritään lieventämään kriisiaikoina syntyviä eriarvoisuuksia;
(e) Säilyttävät etuuden vähimmäistason, joka mahdollistaa etuudensaajille riittävän elintason.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden 25.8.2025 julkaistu arvio antaa aiempaa täsmällisemmän kuvan sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista. Sosiaaliturvan leikkaukset kasvattavat pienituloisuusasteita aiempia arvioita enemmän. Vuosien 2024–2025 sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan lisäävän toimeentulotukea saavien henkilöiden määrää noin 30 000:lla. Pienituloisten määrä puolestaan kasvaisi noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000. Vaikutukset lasten pienituloisuusasteeseen ovat jopa kaksinkertaisia aiempiin arvioihin nähden. Uuden arvion mukaan sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisissa perheissä olevien lasten määrää peräti 27 000:lla, kun aiemmin arvion mukaan heidän määränsä kasvaisi 13 000:lla.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on arvioinut Ylelle 24.9.2025 julkaistussa uutisessa, että sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat 31 000 lasta pienituloisuusrajan alle. Koska STM:n luvuissa on mukana tulossa oleva toimeentulotuen kokonaisuudistus, pienituloisuusrajan alle arvioidaan putoavan 4000 lasta enemmän kuin THL:n elokuussa julkaistussa arviossa.

Raportissa onkin syytä mainita, että sosiaaliturvan leikkaukset 2024-2025 lisäävät ja syventävät merkittävästi lapsiperheköyhyyttä ja viitata tässä edellä mainittuihin viranomaisarvioihin. On myös syytä mainita, että erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja työttömyyttä kokevien perheiden tilanne on heikentynyt merkittävästi leikkausten myötä.

MLL toteaa myös, että lapsilisissä ei ole indeksisidonnaisuutta eikä tätä mainita raporttiluonnoksessa, kuten ei sitäkään, että lapsilisien reaalisien reaaliarvo on alentunut huomattavasti. Raporttiluonnoksessa välittyy kaiken kaikkiaan vähättelevä kuvan sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista.

Raportissa annetaan virheellinen kuva siitä, että julkisen talouden heikko tila aina lähtökohtaisesti muodostaa hyväksyttävän perusteen muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää. On syytä todeta, että ennen perus- ja ihmisoikeutena turvattujen oikeuksien heikentämistä on selvitettävä mahdollisuudet tehdä leikkauksia muista kohteista ja on selvitettävä myös mahdollisuudet valtion tulojen lisäämiseen esimerkiksi verotuksen keinoin. Nyt näin ei ole menetelty riittävällä tavalla.

MLL tuo esille, että yleiskommentissaan nro 19 YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että valtiolle on asetettu velvollisuus toteuttaa lasten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti. Valtion ei pidä ryhtyä lasten oikeuksien nykyisen toteutumistason heikentämiseen. Lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Näin ei ole toimittu sosiaaliturvan leikkauksissa, vaan heikennykset kohdistuvat nimenomaan haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.

Raporttiluonnoksessa todetaan, että sosiaaliturvan leikkausten taustalla on hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta ja työllisyysastetta. Tavoitteena on ollut vahvistaa työllisyyttä 100 000 henkilöllä kuluvalla hallituskaudella. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut, vaan työttömien määrä on kasvanut huomattavasti ja työllisyysaste on alentunut kuluvalla hallituskaudella toisin kuin muualla Euroopassa on tapahtunut.

Raporttiluonnoksessa ei käsitellä parhaillaan eduskunnassa olevaa toimeentulotukilain uudistusta.  Toimeentulotuki on sosiaaliturvan viimesijainen etuus, joka turvaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa ja selviytymistä. Jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei pidä entisestään heikentää. Lakiehdotuksiin sisällytetyillä sanktioilla ja leikkauksilla ei tueta heikossa asemassa olevien ihmisten työllistymistä vaan päinvastoin lannistetaan heitä ja syvennetään heidän ahdinkoaan. Ehdotusten toteutuminen lisäisi ja syventäisi entisestään jo nyt huolestuttavasti lisääntynyttä lapsiperheköyhyyttä ja lasten keskinäistä eriarvoisuutta.

Artikla 10

Vastauksena komitean suositukseen 33 lasten ja perheiden tukemisesta

TSS-komitea suosittelee (suositus 33), että sopimusvaltio asettaa etusijalle toimet, joilla lapset pidetään perheensä hoidossa tai palautetaan perheensä hoitoon, sekä varmistaa perheiden pääsyn erilaisen tuen piiriin heidän hoivavastuussaan. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kapasiteettia, puuttuu havaittuun pätevän henkilöstön puutteeseen ja varmistaa, että paperittomien siirtolaisten lapset sekä ilman huoltajaa olevat lapset saavat tosiasiallisesti sosiaalipalvelujen tarjoamaa tukea.

Vastausluonnoksessa ei tuoda esille toimia, jotka vastaisivat komitean konkreettisiin suosituksiin. Hyvinvointialueiden ylikireiden budjettien vuoksi ennaltaehkäisevät lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat monin paikoin joutuneet säästöjen ja supistusten kohteiksi.  Tämän lisäksi hallitus on kohdentamassa sosiaalipalveluihin säästöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on päätetty leikata kuluvalla hallituskaudella 37 prosentilla, millä on kielteisiä vaikutuksia myös lasten ja perheiden tukemiseen.

Raskaana olevien suojelu

MLL pitää myönteisenä työturvallisuuslain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen uudistamista raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä. Samalla MLL esittää huolensa äitiysneuvovoiden voimavaroista, synnytysvalmennusten karsimisesta ja synnytyssairaaloiden lakkauttamisesta sekä niiden vaikutuksista.

Lasten suojelu työelämässä

Raportin kohdassa ei tuoda esille, miten suojelu toteutuu käytännössä.

Toimenpiteet köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

Raporttiluonnos antaa harhaanjohtavan kuvan todellisuudesta. Kuluvalla hallituskaudella on tehty mittava määrä toimia, jotka lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Kohdassa todetaan, että lapsilisiin on tehty useita korotuksia ja että korotukset on tehty kohdentaen niitä sellaisille perheille, jotka tutkimusten valossa keskimäärin ovat muita useammin köyhyysriskissä. Korotukset ovat kuitenkin olleet pieniä, eivätkä ne kompensoi lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia, jotka on suunnattu juuri köyhyysriskissä oleviin lapsiperheisiin. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotettiin 1.1.2024 siten, että korotus nousi 10 eurolla: yksinhuoltajakorotus on nyt 73,30 €/kk per lapsi. Käytännössä korotus oli kuitenkin vain 5 euroa, koska yksinhuoltajakorotusta oli maksettu vuoden 2023 ajan 5 eurolla korotettuna. Vertailun vuoksi monen yhden vanhemman perheen asumistukea leikattiin vuonna 2024 jopa 300 eurolla kuukaudessa.

Raportissa ei ylipäätään tuoda esille merkittävästi lisääntynyttä ja syventynyttä lapsiperheköyhyyttä. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat STM:n arvion mukaan lisänneet pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrää 31 000:lla.

Kohdassa annetaan virheellistä informaatiota: ”Kuluvalla vaalikaudella on keskitytty talouskasvuun ja työllisyyteen vahvistaviin uudistuksiin sekä toimiin, joilla julkista taloutta tasapainotetaan.” Talous on kuitenkin kasvanut heikosti, työttömyys lisääntynyt, työllisyys laskenut ja julkisen talouden alijäämä kasvanut. Leikkauksia ei ole toteutettu niin, että ne huomioisivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen, vaikka raporttiluonnoksessa näin väitetään. Esimerkiksi toimeentulotukea koskevat leikkaukset kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on päätetty leikata kuluvalla hallituskaudella 37 prosentilla, millä on kielteisiä vaikutuksia myös köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen työhön.

Rikoslaki

MLL pitää myönteisen vuoden 2023 alussa voimaan tullutta seksuaalirikoslainsäädäntöä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen sekä lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan uhrit

Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa merkittävä ihmisoikeusongelma, josta Suomi saa jatkuvasti suosituksia eri ihmisoikeuksien valvontaelimiltä ja muilta valtiolta (UPR-prosessissa). Raportissa tuodaan esille toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi sekä lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan uhrien auttamiseksi, mutta tämän lisäksi pitäisi esittää tietoja väkivallan esiintyvyyden ja uhrien aseman kehityksestä.

Vuonna 2024 MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tulleessa yhteydenotossa lähes 500:ssä aiheena oli väkivalta. Väkivaltaan liittyvien yhteydenottojen määrä on kasvanut vuodesta 2019 yli puolella. Yhteydenotoissa tulivat esiin väkivallan eri muodot niin henkinen, fyysinen kuin seksuaaliväkivalta. Vuonna 2024 vakavasta seksuaalisesta häirinnästä sekä seksuaaliväkivallasta puhuttiin MLL:n auttavissa puhelin- ja chat palvelussa yli 100 kertaa. Osa nuorista oli kokenut seksiin pakottamista tai suojaamatonta yhdyntää omasta pyynnöstä huolimatta. Häirintää ja epäasiallista käytöstä koettiin usein myös kouluissa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaukset heikentävät myös väkivallan ehkäisytyötä ja uhrien auttamista.

Artikla 11

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet kuluvalla hallituskaudella sosiaaliturvan ja palvelujen leikkausten sekä työttömyyden kasvun vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ja syventymisen. STM:n arvion mukaan sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrää yli 30 000:lla, mikä tarkoittaa kokonaismäärän nousua yli 150 000 lapseen. Tämä tulee tuoda raportissa esille.

Oikeudesta sopivaan asuntoon

Kuluvalla hallituskaudella on toteutettu useita leikkauksia asumisen tukeen ja sosiaalisen asuntotuotannon tukeen. Nämä leikkaukset ovat heikentäneet oikeutta sopivaan asuntoon. Häädöt ja asunnottomuus ovat myös kääntyneet kasvuun.

Artikla 12

Terveydenhuollon järjestäminen ja saatavuus

Kuten raporttiluonnoksessa tuodaan esille, hyvinvointialueiden toimintaa on haastanut rahoituksen riittävyys. Hallitus karsinut hyvinvointialueiden velvoitteita (mm. 23 vuotta täyttäneiden hoitotakuun merkittävä heikentäminen), mikä huonontanut terveyspalvelujen saatavuutta.

Sote-uudistuksen tavoitteiden eteneminen

Hyvinvointialueiden rahoituskehys on ylikireä ja hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteen aikataulu on hyvin tiukka, mikä heikentäää sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Alkoholi-, tupakka- ja muu päihdetyö

MLL pitää erittäin huonona alkoholin saatavuuden vapauttamista, jolla lisätään alkoholihaittoja sekä sosiaalista ja terveydellistä eriarvoisuutta. Alkoholikuolemat ovat Suomessa kasvussa ja korkealla tasolla (yli 1700 vuodessa). Tällä hetkellä alkoholipolitiikkaa tehdään alkoholielinkeinon ja kaupan ehdoilla unohtaen sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset haitat. Alkoholin saatavuuden vapauttamista perustellaan sillä, että alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Tämä ei ole riittävä perustelu, koska alkoholin kulutus ja haitat keskittyvät voimakkaasti alkoholin ongelmakäyttäjille. Haitat ulottuvat muun muassa ongelmakäyttäjien lapsille ja muille läheisille. Suomessa ainakin 80 000 lasta elää perheissä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava alkoholiongelma.

Alkoholin lisäksi huumeet ovat yhä suurempi terveyden ja hyvinvoinnin uhka Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 huumeisiin kuoli 91 alle 25-vuotiasta, mikä on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan korkeinta tasoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Onnettomuustutkintakeskus ovat antaneet useita suosituksia huumekuolemien ehkäisystä. On hyvä, että hallitus on käynnistämässä nuorten huumekuolemia ehkäisevän ohjelman. Siinä tulee hyödyntää jo aiemmin tehtyä työtä, kuten vuonna 2023 julkaistua toimintasuunnitelmaa päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi.

Päihteillä oireilevat nuoret ovat palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa usein väliinputoajia. He eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua, vaan kohtaavat syrjiviä rakenteita tai joustamattomia käytäntöjä.

Terveydenhuollon asiakasmaksut

Vuoden 2025 alusta perusterveydenhuollon maksujen enimmäismääriä korotettiin pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksujen enimmäismääriä pääsääntöisesti 45 prosentilla. Asiakasmaksujen korotukset ovat suhteettoman suuria. Ne johtavat myös monissa lapsiperheissä hoidon saatavuuden heikentymiseen ja lisääntyneisiin toimeentulovaikeuksiin.

Alaikäiset ovat vapautettuja monista terveydenhuollon maksuista, mutta osa maksuista kuitenkin edelleen koskee myös lapsia. Niistä voi seurata pienituloisille perheille merkittävää taloudellista rasitusta. Lisäksi maksukorotukset vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin ja toimeentuloon vanhempien maksujen kautta. Maksukorotukset johtavat lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen sekä asiakasmaksujen perimiseen ulosottoteitse.

Sinällään tärkeä asiakasmaksukatto ei ratkaise ongelmaa vähävaraisten lapsiperheiden osalta. Maksukaton seuranta on asiakkaan itsensä vastuulla, ja monelle seuranta on vaikeaa. Maksukaton seuranta tulisikin olla viranomaisten vastuulla. Asiakasmaksu on mahdollista jättää perimättä tai alentaa sitä, mutta se on tehty liian byrokraattiseksi eivätkä monet potilaat tiedä tästä mahdollisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on Suomessakin ongelma ja maksukorotukset pahentavat tilannetta, sillä terveyspalvelujen hinta on yksi eriarvoisuutta luova tekijä.

Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö

Raporttiluonnoksessa tuodaan esille lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin soveltuvia määrämuotoisia lyhytinterventioita koskeva takuu, joka tuli voimaan 1.5.2025 (ns. lasten ja nuorten terapiatakuu).

MLL toteaa, että uudistus edistää osittain lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamista perustason palveluissa. Tämä ns. lasten ja nuorten terapiatakuu ei yksistään ratkaise niitä moniulotteisia ja laajoja ongelmia, jotka liittyvät lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, avun ja tuen laatuun sekä palvelurakenteen sirpaleisuuteen ja toimintarakenteiden epäselvyyksiin. Palvelurakenteen hajanaisuus voi johtaa myös siihen, että avun hakija putoaa palveluiden väliin. Koko hoitopolun huomioon ottaminen vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen mahdollisuuksiin ja terapiatakuun toteutukseen laadukkaasti.

Artikla 13

Koulutus

Raporttiluonnoksessa tuodaan esille koulutuksen hankkeita ja lainsäädäntöuudistuksia. Koulutuksellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä jää kuitenkin raportissa vaille huomiota.

Oppiminen ja oppimistulokset ovat aiempaa eriytyneempiä Suomessa, ja koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt. Hyvinvoinnin ja oppimisen erot ovat kasvaneet ja oppilaiden sosioekonominen tausta – kuten vanhempien tulot, koulutus ja työmarkkina-asema – vaikuttaa aiempaa enemmän lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja koulupolkuun. Koulujen ja oppilaitosten riittämättömät resurssit vaikuttavat eniten heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Sukupuolen yhteys oppimistuloksiin on Suomessa kansainvälisesti vertaillen suuri. Poikien osaaminen on tyttöjä selvästi heikompaa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa. Tästä merkittävä osa selittyy maahanmuuttotaustaisen oppilaiden keskimääräistä heikommalla sosioekonomisella asemalla.

Raporttiluonnoksessa tuodaan esille esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat tarpeellisia ja kannatettavia, mutta säädösmuutoksilla niitä on vaikea saavuttaa. Monet lakiuudistuksen säännöksistä ovat monitulkintaisia ja avainkäsitteistö haastava koulutusasteiden jatkumon näkökulmasta. Uudistus on suuri, se toteutetaan hyvin kiireellisellä aikataululla ja riittämättömällä tutkimuspohjalla. Lakiuudistus ei myöskään ratkaise resurssipulaa, joka koskee ammattilaisten saatavuutta. Vaikka hallitus osoitti uudistuksen toteuttamiseen lisäresursseja, tätä vesittävät päätös leikata kuntien peruspalveluiden valtionosuutta, jolla rahoitetaan myös esi- ja perusopetusta.

Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus

Raporttiluonnoksessa tuodaan esille, että Suomi nosti vuonna 2021 oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen ja teki toisen asteen koulutuksesta maksuttoman oppivelvollisille. Nämä molemmat ovat koulutuksellisten oikeuksien kannata erittäin myönteisiä asioita. Ongelmana kuitenkin on toisen asteen koulutuksen riittämättömät voimavarat. Ammatilliseen koulutukseen on jo pidemmän aikaan kohdistettu huomattavia leikkauksia, jotka vaarantavat ammatilliselle koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen.

Artikla 15

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin sekä moninaisuuden edistäminen taiteen ja kulttuurin alalla

MLL toteaa, että kulttuurin ja taiteen valtionavustuksiin on tehty merkittäviä leikkauksia, jotka vaarantavat 15 artiklassa turvattujen kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Muita huomioita liittyen artiklan 15 täytäntöönpanoon

Raporttiluonnoksessa tuodaan esille Harrastamisen Suomen malli, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän jälkeen tai ennen sitä. Harrastamisen Suomen mallin mukainen harrastustoiminta säädettiin osaksi muutettua nuorisolakia, joka tuli voimaan 1.1.2023. MLL toivoo Harrastamisen Suomen mallin rahoituksen jatkuvuuden varmistamista.

Helsingissä 9.10.2025

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja