MLL:n lausunto THL:lle digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositusten luonnoksesta 0–13-vuotiaille
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 28.10.2025
Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositusten luonnoksesta 0–13-vuotiaille
1. Digitaalisten laitteiden käytön suositukset 0–5 –vuotiaille
Vastaa väittämään ”suositukset ovat tarkoituksenmukaisia”:
Jokseenkin samaa mieltä
Minkälaisia mahdollisia konkreettisia muutoksia ehdotatte suosituksiin?
Pienimpien lasten osalta suosituksissa voisi vielä vahvemmin korostaa vanhempien ja muiden läheisten aikuisten läsnäolon merkitystä, varhaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä sekä lapsen hoivaajien omien laitteiden käytön tarkastelua. Tämä erityisen tärkeää, sillä mediankäytön tavat muodostuvat varhaisessa vaiheessa ja tässä lapsen lähikasvuympäristöllä on ratkaisevan tärkeä rooli.
Alle kouluikäisten huoltajia voidaan kannustaa olemaan läsnä digilaitteita käytettäessä, kun taas vanhemmat lapset viettävät osan ajastaan laitteiden äärellä itsenäisesti. Suositusten tulisi huomioida nämä erot, jotta lapset oppivat kääntymään luotettavan aikuisen puoleen ja kasvavat nuoriksi, jotka ymmärtävät ja uskaltavat pyytää apua tarvittaessa.
2. Digitaalisten laitteiden käytön suositukset 6–13-vuotiaille
Vastaa väittämään ”suositukset ovat tarkoituksenmukaisia”:
- Jokseenkin samaa mieltä
Minkälaisia mahdollisia konkreettisia muutoksia ehdotatte suosituksiin?
Suosituksia laadittaessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on korostanut, että lapset ovat kukin yksilöitä omine persoonineen, taitoineen ja erityispiirteineen. Erilaiset mediasisällöt vaikuttavat eri tavoin eri lapsiin. Jokin ikärajaltaankin sopiva sisältö voi olla jollekin lapselle haastava tai sopimaton.
Jossain määrin herää kysymyksiä myös sen suhteen, mitä perheet esimerkiksi yhdessä harrastavat tai tekevät ruutujen ja laitteiden parissa. Yhteinen käyttö voi tutkitusti vahvistaa digihyvinvointia ja tukea esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunnetta perheissä. Suositukset eivät myös juurikaan huomioi yhteisten, aktiivisten, luovien tai leikillisten digitaalisten laitteiden käyttötapojen myönteisiä puolia. MLL:n Digitutkijat- hankkeessa keväällä 2025 tekemissä lasten kuulemistilaisuuksissa neljäsluokkalaisten median käytössä korostui voimakkaasti itsenäinen mediankäyttö. Usein lapset kuitenkin toivoivat enemmän perheen yhteisiä hetkiä mediassa ja median ulkopuolella.
MLL pitää tärkeänä, että suosituksissa tuodaan selkeästi esille, ettei digilaitteita tai ruutuja tulisi käyttää vaikeiden tunteiden taltuttamiseen tai rauhoittumisen ensisijaisena keinona. On tärkeää, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun lisäksi aikuiset auttavat lapsia vähitellen tunnistamaan ja sanoittamaan, millaisia vaikutuksia digitaalisten laitteiden käytöllä on omaan mieleen, kehoon, sosiaalisiin suhteisiin ja arkeen, eli tukevat lapsen digihyvinvoinnin kehittymistä. Samalla on olennaista vahvistaa lasten kykyä ymmärtää digitaalisten sisältöjen tarkoitusperiä ja vaikutuskeinoja, eli kehittää heidän kriittistä ja medialukutaitoaan.
Luonnosesimerkissä digitaalisen sisällön arviointi korostuu yksinomaan kuluttamisen näkökulmasta: sisältöjen tulisi olla lapselle sopivia, iloa tuottavia sekä oppimista, hyvinvointia ja kehitystä tukevia. Suosituksissa olisi hyvä laajentaa näkökulmaa myös luovaan käyttöön, itseilmaisuun, rentoutumiseen ja yhdessäoloon.
Lisäksi suosituksissa voisi painottaa kannustusta mielekkääseen ja vastuulliseen omaan tekemiseen digitaalisilla laitteilla sekä sen harjoitteluun myös vapaa-ajalla – erityisesti vanhempien lasten (esim. 10–13-vuotiaiden) kohdalla. Samalla olisi tärkeää huomioida lapsen oikeus tiedon luotettavuuteen: lasta tulee ohjata tunnistamaan epäluotettava tai väärä tieto ja käyttämään luotettavia lähteitä tiedonhaussa.
MLL pitää huolestuttavana, että lasten ikätoverit ja kavereiden/vertaisten merkitys digitaalisten laitteiden käytössä eivät juurikaan nouse esiin suositusluonnoksessa. Vertaissuhteet ovat merkittävä osa lasten vapaa-aikaa. MLL:n Digitutkijat-työpajoissa nelosluokkalaisten kuulemistilaisuuksissa lasten itse nostamiksi suuremmiksi huolenaiheiksi nousivat riidat, erimielisyydet ja kiusaaminen digitaalisissa alustoissa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulleissa lasten yhteydenotoissa nousee esiin mm. ulossulkeminen ryhmistä ja kuvien luvaton levittäminen.
Lapsille annetaan tietoa turvallisesta somen ja netin käytöstä ja ohjataan, miten toimia ja annetaan psykososiaalista tukea vertaissuhteisiin. Digitaalisten vuorovaikutustaitojen näkökulma tuntuu uupuvan suosituksista, vaikka tiedetään, että se on merkittävä lasten hyvinvointiin vaikuttava asia. Vaikka lapsen käytössä ei olisi jatkossa suositusten mukaisesti esim. omaa älypuhelinta kuin vasta 11-vuotiaana tai sosiaalista mediaa onnistuttaisiin välttämään ennen sallittuja ikärajoja, on todennäköistä, että osa kouluikäisistä lapsista pitää keskenään yhteyttä esimerkiksi kellopuhelinten tai muiden laitteiden välityksellä. Laitteet ja sisällöt voivat olla osa kouluikäisten lasten tapoja viettää kavereiden tai sisarusten kanssa yhdessä aikaa, esim. pelaamalla, ohjelmia katselemalla tai omia digitaalisia sisältöjä laatimalla.
Suosituksissa olisi paikallaan tuoda esille näkökulma, miten lapsia tuetaan vastuullisiksi, huomaavaisiksi ja turvallisesti toimiviksi vertaisiksi digitaalisten laitteiden parissa. MLL näkee, että suosituksissa olisi tärkeää korostaa, että näiden digitaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittelu edellyttää aikuisen läsnäoloa, esimerkkiä ja opastusta.
Pidämme suosituksia selkeinä ja hyödyllisinä, mutta tunnistamme, että niiden kattavuutta voitaisiin vielä vahvistaa. Suosituksissa tulisi korostaa vanhemman ja huoltajan roolia lapsen tukijana, tarjota realistisia ja saavutettavia ohjeita eri ikäisten lasten mediankäyttöön sekä huomioida, että perheiden voimavarat vaihtelevat. Erityisesti on tärkeää kiinnittää huomiota kielivähemmistöihin, taloudellisesti tiukoilla oleviin perheisiin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, jotta heille ja heidän vanhemmilleen voidaan kohdentaa riittävästi resursseja ja tukea.
Suositusten tulisi myös painottaa lapsen oikeutta turvalliseen ja mielekkääseen digitaaliseen tekemiseen, ei pelkästään kuluttamiseen, vaan myös luovaan käyttöön, itseilmaisuun, yhdessäoloon ja rentoutumiseen. Vanhempia ja ammattilaisia tulisi kannustaa tukemaan lapsia tunnistamaan ja sanoittamaan digitaalisen median käytön seurauksia mielen ja kehon hyvinvoinnille, sosiaalisille suhteille ja arjelle sekä kehittämään kriittistä medialukutaitoa luotettavien lähteiden tunnistamisessa. Tämä on erityisen tärkeää vanhempien lasten (esim. 10–13-vuotiaiden) kohdalla, jotka viettävät osan ajastaan digilaitteiden äärellä itsenäisesti.
3. Digitaalisten laitteiden käytön suositukset 6–13-vuotiaille
Lapset oma puhelimen hankinta:
Vastaa väittämään ”suositukset ovat tarkoituksenmukaisia”:
- Täysin samaa mieltä
Minkälaisia mahdollisia konkreettisia muutoksia ehdotatte suosituksiin
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on jo pitkään pyrkinyt vahvistamaan vanhempien harkintaa lapsen ensimmäisen puhelimen hankinnassa. Jokainen perhe on erilainen, ja arkea voi helpottaa monin tavoin ilman, että lapselle tarvitaan oma älylaite. MLL pitää tärkeänä, että suosituksissa annetaan selkeät ja vastuullisuutta tukevat ohjeistukset älylaitteiden hankintaan lapselle.
4. Digitaalisten laitteiden käytön suositukset 6–13-vuotiaille
Sisällön rajoitukset
Vastaa väittämään ”suositukset ovat tarkoituksenmukaisia”:
- Jokseenkin samaa mieltä
Minkälaisia mahdollisia konkreettisia muutoksia ehdotatte suosituksiin?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää hyvänä, että suositukset painottavat kuvaohjelmien ja sosiaalisen median ikärajojen noudattamisen tärkeyttä. MLL:n Digitutkijat- hankkeessa kohdattujen nelosluokkalaisilta kerätyissä kertomuksissa nousee selkeästi esiin ikärajojen noudattamattomuus. Lapset kertovat käyttävänsä sosiaalisen median sovelluksia, katsovansa elokuvia ja pelaavansa pelejä, joita he eivät ikärajojen puolesta saisi vielä käyttää. Käyttö tapahtuu usein vanhempien suostumuksella.
MLL:n Vanhempainpuhelimeen yhteyttä ottaneet vanhemmat ovat kertoneet tilanteista, joissa lapsi on altistunut seksi- ja pornosisällöille tai kauhua ja ahdistusta herättävälle materiaalille. Suositusten tulee kannustaa aikuisia huolehtimaan siitä, ettei lapsi kohtaa digitaalisten laitteiden tai sisältöjen käytön myötä tuntemattomia (pahaa tarkoittavia) netinkäyttäjiä, aggressiivisille algoritmeja pohjaavia sovelluksia tai sivustoja tai mainontaa. Esimerkkiä tässä voisi ottaa Ruotsin terveysviranomaisen vastaavista suosituksista.
MLL kiittää, että suositukset painottavat harkintaa tunnistettavien kuvien jakamisesta lapsista.
5. Tietoa vanhemmille ja perheille lasten digitaalisten laitteiden käytön tueksi
Vastaa väittämään ”suositukset ovat tarkoituksenmukaisia”:
- Jokseenkin samaa mieltä
Minkälaisia mahdollisia konkreettisia muutoksia ehdotatte suosituksiin
Huomionarvoista on, että myös aikuisen omalla esimerkillä on merkitystä ja myös aikuisen mediankäyttö voi aiheuttaa harmitusta perheissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 2024 julkaisema Nuorten mediankäytön kyselyssä (N=3627) 9,5 % kyselyyn vastanneista nuorista kertoi vanhemman puhelimen käytön häiritsevän heitä.
Suosituksissa aikuisen rooli näyttäytyy erityisesti lapsen digilaitteiden käytön ja sopivien sisältöjen valvojana. Suosituksissa kuvataan, että ”aikuisten tulee seurata ja rajoittaa ruudulla oloa, jotta lapsen arki on toimivaa ja tasapainoista”. Tämä on tärkeä huomio.
Yhtä lailla on tärkeää, että ymmärretään hyödyt lapsen ja aikuisen yhteisen mediankäytön mahdollisuuksista ja aikuisen tukemasta oppimisesta ja oivaltamisesta digitaalisten laitteiden myönteisen käytön äärellä. Suositukset voisivat painottaa vahvemmin turvallisen aikuisen turvallista ja luotettavaa läsnäoloa lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivissa mediankäytön hetkissä, jolloin aikuiselle tarjoutuu mahdollisuuksia tukea lapsen turvallista digitaalisten laitteiden käyttöä, tehdä havaintoja tämän tarpeista ja kokemuksista ruutujen äärellä ja tällä tavoin tukea lapsen hyvinvointia.
“Kotona on tärkeää välittää ja olla kiinnostunut nuorten somen käytöstä eikä aina vaan kieltää kaikkea. Molemminpuolinen kommunikaatio selvittää asiat ja auttaa enemmän kuin pelkkä kieltäminen.” – MLL:n Nuorten mediankäytön kysely 2024 (N=3627)
MLL pitää erittäin tärkeänä, että suosituksissa tuodaan esille lapsen ja aikuisen luottamuksellisen keskusteluyhteyden merkitys lapsen digitaalista turvallisuuttaa edistävä tekijänä. MLL on tavoittanut vuonna 2024–2025 yli 20 000 lasta ympäri Suomen MLL:n ja Suomen Kulttuurirahaston Digitutkijat-hankkeen työpajoissa, joissa on havaittu, että lapset jakavat mielellään ajatuksiaan ja kokemuksiaan digitaalisista ympäristöistä, kun heitä pysähdytään avoimesti ja uteliaasti kuulemaan.
On tärkeää, ettei vanhempi jää pelkästään valvojan tai käskyjä antavan auktoriteetin rooliin lapsen mediankäytössä. Luottamuksellinen keskusteluyhteys syntyy, kun aikuinen asettuu myös lapsen tasolle, kuuntelee aidosti lapsen näkökulmia ja osoittaa kiinnostusta lapselle merkityksellisiin asioihin. Liiallinen valvonnan korostaminen voi kasvattaa kuilua aikuisen ja lapsen välillä, vaikeuttaa tasapainoisen digiarjen tukemista ja hankaloittaa tarvittaessa rajojen asettamista.
MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -kyselyssä (N=5990) vain 9 % nuorista kertoi vanhemmalleen kohtaamastaan nettikiusaamisesta. Nuorten mediankäyttökyselyssä (N=3627) viidesosa nuorista koki, ettei vanhemmat välitä heidän mediankäytöstään. Nämä tulokset osoittavat, että vanhemman rooli tukijana ja kuuntelijana on edelleen liian heikko.
MLL korostaa, että pienemmille lapsille suunnatuilla suosituksilla voidaan vahvistaa aikuisten ja lasten välistä suhdetta mediankäyttöön liittyen. Aikuisen tulisi viestiä lapselle, että hän on valmis auttamaan digilaitteiden äärellä nousevissa kysymyksissä tai haastavissa tilanteissa. Samalla on tärkeää opettaa lapselle keinoja toimia, jos aikuinen ei ole välittömästi saatavilla – esimerkiksi laitteiden sammuttaminen tai aikuiselle kertominen.
Kun suositukset nojaavat pitkälti aikuisiin, herää myös kysymys, että miten varmistetaan, että aikuisilla on riittävästi osaamista, ymmärrystä, tietoa, taitoa, mutta myös voimavaroja tukea lasta mediankäyttöön liittyvissä asioissa. Vanhemmille suunnattuja mediakasvatussisältöjä tuottaa lähes ainoina toimijoina kolmas sektori.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluvierailuissa, vanhempainilloissa ja lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten koulutuksissa kohdataan vuosittain yli 10 000 aikuista. Lisäksi tuotamme aineistoja ja materiaaleja kotien mediakasvatuksen tueksi. Auttavien palveluidemme vanhempainpuhelin, chat ja nettkirjepalvelu vastaa myös vanhempien huoliin lasten mediankäyttöä koskien. Tämä on tärkeää huomioida, kun suosituksissa painottuu vanhemman ja huoltajien osaaminen ja voimavarat. Miten varmistetaan jatkossa järjestöjen resurssit vanhempia mediakasvatusasioissa tukevana toimijana?
MLL näkee tärkeänä, että suosituksissa on nostettu esille vanhemmuuden vertaistuki ja kannustetaan huoltajia ja vanhempia sekä ammattilaisia käymään keskusteluja digitaalisten laitteiden käyttöön liittyen. MLL:n vanhempainilloissa yksi toistuva teema on digimedioiden rajaamisesta aiheutuvat haastavat tunteet ja tilanteet. On tärkeää, että vanhemmat saavat tukea ja vahvistusta sille, että he toimivat oikein ja vastuullisesti näissä haastavissa mediakasvatuksen tilanteissa. Jatkossakin on tärkeää, että vertaistuellisia kohtaamisia on saatavilla.
6. Mitä pidätte keskeisimpinä näkökulmina suositusten toimeenpanossa?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää merkittävänä, että ensimmäisiä kansallisia suosituksia on työstetty ja että ne julkaistaan pian. Kansallisten suositusten tavoitteet on kuvattu luonnoksessa hyvin ja selkeästi.
Suositukset tulevat vastaamaan laajaan tarpeeseen, joka näkyy ja kuuluu myös MLL:n palveluissa, kohtaamisissa ja lasten ja nuorten kuulemisissa. Suositukset ovat monin tavoin linjassa MLL:n mediakasvatustyössä perheille ja vanhemmille suunnattujen viestien ja näkökulmien kanssa. Kansalliset suositukset toimivat tärkeänä tukena perheille ja kasvattajille heidän yhteisissä pyrkimyksissään rakentaa hyvinvointia edistävää, tasapainoista ja tarkoituksenmukaista digitaalista arkea ja hyvää lapsuutta Suomessa.
MLL kiittää, että suositusten valmistelevaa työtä tehtiin laajassa verkostossa ja asiantuntijayhteistyössä sekä tutkimukseen että lapsen oikeuksiin nojaten. Suosituksissa on huomioitu työtä, jota aihepiirin äärellä on aiemmin tehty ja tehdään myös kolmannen sektorin saralla. MLL näkee merkittävänä, että perheiden ja lasten ääntä on kuultu osana prosessia. Lasten ja nuorten ajatuksista ja kokemuksista on paljon ajantasaista tietoa ja sitä olisi voitu valmistelussa hyödyntää enemmänkin.
Lasten ja nuorten digitaalisissa kasvuympäristöissä on tapahtunut merkittäviä ja erittäin suuria muutoksia, jotka edellyttävät kasvatustyön tueksi tarvittavia ohjenuoria. Merkittävät muutokset sosiaalisissa medioissa ja digitaalisissa laitteissa viime vuosina, kiihtyvät ja immersiota vahvistavat algoritmit, tekoälyn tuomat kysymykset, kielteiset ja lasten ja nuorten kasvun kannalta haitallisten digitaalisten ilmiöiden voimistuminen, tasapainoisen mediankäytön haasteet ovat vain osa lasten ja nuorten mediankäyttöön ja sen vaikutuksiin vaikuttavista tekijöistä.
“Aikuiset harvoin auttavat tai tukevat, koska heidän on vaikea ymmärtää, että ajat ovat muuttuneet.” – MLL:n Nuorten mediankäytön kysely 2024 (N=3627)
MLL kiittää, että suosituksissa on huomioitu lapsen hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiä, kuten mm. ulkoilua, leikkiä, unta, säännöllistä ruokailua ja sosiaalisia kohtaamisia. On tärkeää, että suositukset tuovat näkökulmia myös digitaalisten laitteiden käyttöön liittyviin sisältöihin, ei vain aikaraameihin tasapainoisen arjen ja hyvän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.
7. Voisiko organisaationne olla mukana edistämässä lasten ja nuorten digitaalista hyvinvointia?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toteuttanut mediakasvatustyötä jo 1960-luvulta lähtien ja toimii tänä päivänä osana Euroopan laajuista Safer Internet -keskusten verkostoa yhdessä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa osana Suomen Safer Internet-hanketta (Finnish Safer Internet Centre) ja EU:n Better Internet for Kids + -ohjelmaa.
Vuonna 2025 MLL on kohdannut mediakasvatusaiheisilla oppitunneilla ja työpajoissa yli 110 000 lasta ja nuorta sekä yli 13 000 vanhempaa ja ammatillista kasvattajaa. Lisäksi ylläpidämme merkittävää tietovarantoa mediakasvatuksesta MLL:n Vanhempainnetissä ja nuorille suunnatulla Nuortennetti-sivustolla, jonka katselukerrat ylittävät tänäkin vuonna miljoonan. Työmme kattaa myös vaikuttamistyön lapsen oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä ja perheiden tukemisen MLL:n Vanhempainpuhelimen kanavien kautta.
MLL tulee viemään kansallisia suosituksia käytäntöön eri puolilla Suomea vanhempainilloissa, oppitunneilla, työpajoissa, muissa kohtaamisissa ja viestinnässään ja jatkaa pitkäjänteistä työtään lasten, nuorten, vanhempien, perheiden ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten tukemiseksi digiajan kasvattajuudessa. MLL:n kokemus ja laaja toimintakenttä tekevät järjestöstä keskeisen jalkauttajan ja yhteistyökumppanin, jotta suositukset saadaan konkreettisesti perheiden arkeen.
MLL haluaa olla aktiivinen kumppani suositusten jatkotyöstämisessä ja soveltamisessa, jotta perheet saavat mahdollisimman konkreettista tukea arjen mediakasvatukseen ja tasapainoiseen digitaalisten laitteiden ja sisältöjen käyttöön. Liikaa ei voi korostaa, että perheiden voimavarat ovat erilaiset ja että vanhemmat tarvitsevat kasvavassa määrin tukea mediakasvatustyöhönsä. Vain näin voidaan varmistaa, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden kasvaa vastuullisiksi, itseensä luottaviksi ja digitaalisessa ympäristössä turvallisesti toimiviksi kansalaisiksi.
Lausunnon ovat valmistelleet kehittämispäällikkö Paula Aalto sekä mediakasvatuksen asiantuntijat Jenni Nevala, Rauna Rahja ja Ville Välikangas.