MLL:n lausunto valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaostolle valtion talousarvioesityksestä 2027

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 21.10.2026

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaostolle

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027 (HE 175/2026 vp)

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää kunta- ja hyvinvointijaostoa lausuntopyynnöstä. MLL tarkastelee lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oikeusministeriön hallinnonaloja lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Valtiovarainministeriön hallinnonalalta MLL tarkastelee hyvinvointialueiden rahoitusta ja kuntien tukemista.

Vuoden 2027 talousarvioesityksessä erityisiä huolta herättäviä asioita ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten noin 84 miljoonan euron leikkaus, sosiaaliturvan heikennykset sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kasvavat rahoituspaineet. Heikennykset kohdistuvat osittain samoihin lapsiin ja perheisiin ja lisäävät riskiä tuen viivästymisestä, ongelmien kasautumisesta ja korjaavien palvelujen tarpeen kasvusta. MLL pitää välttämättömänä, että talousarvioesityksen lapsivaikutukset arvioidaan hallinnonalat ylittävänä kokonaisuutena ja että vaikutusten kasautuminen otetaan huomioon määrärahoista päätettäessä.

MLL esittää, että kunta- ja hyvinvointijaosto:

• edellyttää talousarvioesityksen hallinnonalat ylittävän lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamista ja huomioon ottamista;
• esittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkausten kohtuullistamista sekä STEA-avustusten omarahoitusta koskevan tulkinnan muuttamista;
• edellyttää Lasten ja nuorten puhelimen toiminnan turvaamista ilman 50 prosentin omarahoitusvaatimusta;
• varmistaa kuntien ja hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Järjestöavustusten leikkaukset heikentävät lasten, nuorten ja lapsiperheiden matalan kynnyksen tukea

Talousarvioesityksen vakavin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin kohdistuva heikennys on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten voimakkaat leikkaukset Kuluvalla hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia (STEA-avustuksia) leikataan puolella. STEA-avustusten määrä vähenee vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta vuoden 2027 noin 190 miljoonaan euroon eli noin puoleen. Pelkästään vuodesta 2026 vuoteen 2027 avustukset vähenevät 273,9 miljoonasta eurosta 189,9 miljoonaan euroon, yhteensä 84 miljoonaa euroa eli noin 31 prosenttia.

STEA-avustuksilla rahoitetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, osallisuutta, turvallisuutta, mielenterveyttä ja hyvää arkea edistävää toimintaa. Leikkaukset vähentävät muun muassa matalan kynnyksen tukea, vertaistukea, kohtaamispaikkoja, vapaaehtoistoimintaa ja puhelin- ja digitaalista auttamista. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluja ja tavoittaa myös lapsia ja perheitä, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea julkisista palveluista tai hakeudu niihin. Tuen vähentäminen johtaa avun saamisen viivästymiseen, ongelmien monimuotoistumiseen ja kasvattaa kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta, kuten lasten kodin ulkopuolisia sijoituksia ja lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa.

Avustusleikkaukset heikentävät MLL:n mahdollisuuksia tarjota lapsille, nuorille ja vanhemmille matalan kynnyksen tukea. Tuen heikentyminen näkyy valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.  MLL on jo joutunut supistamaan toimintojaan mittavien yleisavustusleikkausten vuoksi aiemmin tänä vuonna. Vuoden 2026 loppuun mennessä MLL luopuu vanhempainryhmätoiminnan koulutuksista, leikkipäiväohjelmasta sekä tyttöjen mielenterveyttä tukevasta Helmi-toiminnasta. Lisäksi vähennetään Lasten ja nuorten puhelimen päivystyspisteiden määrää keskittämällä päivystystyö kolmen paikkakunnan sijaan kahdelle paikkakunnalle, mikä vähentää mahdollisuuksia tarjota lapsille ja nuorille apua.

Leikkaukset tulevat vaikuttamaan myös alueelliseen lapsiperheitä kohtaavaan toimintaan. Myös useat MLL:n piirijärjestöt ovat ilmoittaneet huomattavista sopeutustoimista. MLL:n saamat valtakunnalliset STEA-avustukset ovat pääosin alueiden kanssa yhteisesti jaettua rahoitusta. Yhdessä piirijärjestöjen kanssa toteutetaan mm. paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan ja tukioppilastoiminnan tuki, joihin mahdollisesti kohdistuviin leikkauksiin nyt varaudutaan.

Varainhankinnalla ei pystytä korvaamaan avustusleikkauksia, koska STEA ei hyväksy avustuskohteelle hankittuja varainhankinnan tuottoja omarahoitusosuudeksi. Näköpiirissä olevat uudet leikkaukset uhkaavat nyt tukioppilastoiminnan lisäksi myös Lasten ja nuorten puhelimen sekä maan kattavan lapsiperhetoiminnan ja 20 000 vapaaehtoisen tukea.

MLL esittää, että avustuskohteelle erikseen hankittu yksityinen rahoitus hyväksytään omarahoitusosuudeksi. Muutoin omarahoitusvaatimus ei kannusta järjestöjä täydentämään julkista rahoitusta omalla varainhankinnallaan, vaan voi käytännössä estää avustetun toiminnan jatkumisen.

MLL:n ylläpitämällä Lasten ja nuorten puhelimella on merkittävä erityistehtävä Suomen kansallisena yleiseurooppalaisena lasten auttavana puhelimena.  Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa. Ruotsinkielinen Barn- och Ungdomstelefonen samt nätbrevstjänst on toiminut vuodesta 2020 lähtien.

Mannerheimin Lastensuojeluliitolta jatkossa vaadittava 50 %:n omarahoitusvaatimus yhdistettynä siihen, ettei Lasten ja nuorten puhelimelle kerättyjä varoja katsota järjestön omarahoitusosuudeksi, tekee palvelun järjestämisen mahdottomaksi nykyisenkaltaisena. MLL pitää välttämättömänä, että erityistehtävän omaavan Lasten ja nuorten puhelimen toiminnan turvaamiseksi sen kohdalla luovutaan omarahoitusvaatimuksesta.

Sosiaalihuollon ja lastensuojelun uudistukset heikentävät lasten ja lapsiperheiden tukea

Talousarvioesityksessä hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään sosiaalihuoltolain uudistuksen perusteella 36 miljoonalla eurolla. MLL pitää ongelmallisena, että rahoitusvähennys tehdään samaan aikaan, kun lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostetaan ja vaativampaa tukea tarvitsevia lapsia on tarkoitus ohjata sosiaalihuollon perustason palveluihin.

Sosiaalihuoltolain uusi lapsiperhepalvelu jää sisällöltään väljäksi eikä sen keskeisiä elementtejä, kuten moniammatillisuutta, kotiin vietävää tukea ja lapsen kasvun ja kehityksen arviointia, turvata selkeästi. Tämä heikentää varhaista tunnistamista ja varhaista tukea, erityisesti tilanteissa, joissa lapsen tai perheen tuen tarve on monimuotoinen ja vaatii erityisosaamista. Samalla on riski, että palvelujen sisältö ja laatu vaihtelevat merkittävästi alueittain.

Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä muun moniammatillisen tuen roolin heikentyminen vaikeuttaa lasten kehitykseen, mielenterveyteen ja perhetilanteisiin liittyvien tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan avun ja tuen järjestämistä. MLL katsoo, että lapsiperhepalvelun tulee sisältää riittävä erityisosaaminen ja mahdollistaa moniammatillinen työskentely, jotta lasten ja nuorten tarpeisiin voidaan vastata vaikuttavasti. MLL pitää välttämättömänä perhe- ja kasvatusneuvonnan turvaamista sosiaalihuoltolaissa jatkossakin.

Lastensuojelun uudistuksessa lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostetaan, jolloin entistä enemmän vaativaa tukea tarvitsevia lapsia siirretään sosiaalihuollon perustason palveluihin samalla, kun näiden palvelujen voimavaroja vähennetään ja sääntelyä väljennetään. Tähän liittyy merkittävä riski siitä, etteivät lapset ja perheet saa tarvitsemaansa tukea riittävän varhain, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Toteutettavat uudistukset heikentävät varhaista tukea, lisäävät lasten ja perheiden tilanteiden kriisiytymistä sekä kasvattavat raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta. MLL esittää, että sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistusten toimeenpanoon osoitetaan riittävä ja erikseen tunnistettava rahoitus ja että niiden lapsivaikutukset ja talousvaikutukset arvioidaan huolellisesti ja arviointien tulokset huomioidaan päätöksenteossa.

Talousarvioesityksessä on myös lasten ja nuorten kannalta myönteisiä panostuksia. Lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta, ja lasten palvelujärjestelmän kehittäminen mainitaan osana palvelurakenteen kehittämisen 42,3 miljoonan euron kokonaisuutta. Lisäksi alaikäisiin kohdistuvien rikosepäilyjen selvittämiseen liittyvään Barnahus-toimintamalliin osoitetaan lisärahoitusta, ja lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavien terveydenhuollon yksiköiden rahoitusta kasvatetaan. Myönteistä on myös turvakotitoiminnan rahoituksen korottaminen 33,7 miljoonaan euroon.

MLL pitää tärkeänä, että palvelurakenteen kehittämisen määrärahalla voidaan rahoittaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän kehittämistä sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistäviä hankkeita. Terveyden edistämisen määrärahan painopisteisiin sisältyvät myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, ehkäisevä päihdetyö ja nuorten katuväkivallan ehkäisy.

Lapsiperheiden toimeentulo ja oikeus riittävään elintasoon on turvattava

Sosiaaliturvan huomattavat leikkaukset, kasvanut työttömyys ja nousseet elinkustannukset ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheköyhyyttä kuluvalla hallituskaudella. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti heikommassa asemassa oleviin perheisiin. Erityisesti työttömyysturvaan ja asumistukeen on kohdistettu huomattavia leikkauksia, joiden seurauksena työttömyyttä kohtaavien perheiden ja yksinhuoltajaperheiden tilanne on heikentynyt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrää 27 000:lla. Kauhasen ja Nyyssölän tutkimuksen mukaan sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti lapsiin ja työssäkäyviin pienituloisiin. Tutkimuksen mukaan pienituloisissa talouksissa elävien lasten määrä kasvaa lähes 26 000:lla (Merja Kauhanen & Milla Nyyssölä: Orpon hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset iskevät työttömien ja palkansaajien toimeentuloon, teoksessa Lauri Finér & Jussi Systä (toim.): Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026).

YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä päätelmissään Suomen valtiolle (2.6.2023) suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin sekä tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille (YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät, kohta 35). Valitettavasti hallitus ei ole toiminut komitean suosituksen mukaisesti, vaan sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdistuneet ja vaikuttaneet erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Käsillä olevassa talousarvioesityksessä perhe-etuuksien määrärahat alenevat 16,4 miljoonalla eurolla. Vaikka äitiysavustusta korotetaan, lapsiperheiden etuusmenot kokonaisuutena vähenevät. Elatustukijärjestelmään esitettävien muutosten vaikutukset on arvioitava erityisen huolellisesti niiden lasten kannalta, joiden riittävä elatus ei toteudu elatusvelvollisen suorituksilla. Talousarvioesityksessä elatustukea saavien lasten määrän arvioidaan vähenevän 83 600 lapsesta 80 000 lapseen. Talousarvioesityksessä tulisi kuvata selkeästi, mistä arvioitu vähennys johtuu ja miten järjestelmämuutos vaikuttaa lasten tosiasiallisesti käytettävissä oleviin tuloihin.

Perustoimeentulotuen määrärahaa vähennetään 43,2 miljoonalla eurolla. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen turva, joten siihen tehtävät heikennykset kohdistuvat lähtökohtaisesti jo valmiiksi pienituloisiin kotitalouksiin. Lapsiperheessä toimeentulon niukkuus vaikuttaa suoraan lasten ravitsemukseen, asumiseen, terveyteen, koulunkäyntiin, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Perustuslain 19 § sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 26 ja 27 artikla edellyttävät lapsen oikeuden sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon turvaamista. MLL esittää, että toimeentulotukeen kohdistuvien muutosten vaikutukset lapsiin sekä vaikutusten kasautuminen muiden sosiaaliturvaleikkausten kanssa arvioidaan ennen muutosten toteuttamista. Lapsiperheiden viimesijaista turvaa ei tule heikentää tavalla, joka vaarantaa lapsen välttämättömän toimeentulon tai riittävän elintason.

Tietoperustan ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita ei tule heikentää

Tutkimus-, kehittämis- ja tietoperustaan kohdistuvat leikkaukset heikentävät tietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot alenevat 15,3 miljoonalla eurolla eli 18 prosenttia. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen momentti poistetaan kokonaan, jolloin sen kahden miljoonan euron määräraha lakkaa. Vähennykset voivat heikentää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevan tiedon, tutkimuksen ja vaikuttavuusarvioinnin tuottamista.

Kokonaisvaikutukset lapsiin on arvioitava ja huomioitava talousarviossa

Kokonaisuutena talousarvioesityksen ongelmana on, että ehkäiseviä palveluja, järjestötoimintaa ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita heikennetään tilanteessa, jossa sosiaaliturvaan on kohdistettu huomattavia leikkauksia, lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja syventynyt sekä hyvinvointipalveluihin on jo aiemmin tehty heikennyksiä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukainen lapsen edun ensisijaisuus edellyttää, että talousarvioesityksen vaikutukset lapsiin tunnistetaan ja että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon eri vaihtoehtoja punnittaessa.

Yksittäisiä säästötoimia ei tule arvioida toisistaan irrallaan. Järjestöavustusten leikkaukset, sosiaaliturvan heikennykset, asiakasmaksujen korotukset sekä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen reaaliset leikkaukset kohdistuvat osittain samoihin lapsiin ja perheisiin. MLL esittää, että järjestöavustuksiin, lapsiperheiden toimeentuloturvaan ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvia leikkauksia kohtuullistetaan.

Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus

Hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyys herättää huolta

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus kasvaa vuonna 2027 noin 360 miljoonalla eurolla ja nousee yhteensä 27,55 miljardiin euroon. Nimellinen kasvu ei kuitenkaan osoita palveluihin käytettävissä olevien voimavarojen lisääntyvän, sillä rahoituksen riittävyyteen vaikuttavat kustannustason nousu, palvelutarpeen kasvu, aiempien vuosien alijäämät ja talousarvioesitykseen sisältyvät rahoitusvähennykset.

Esityksessä vähennetään hyvinvointialueiden rahoitusta muun muassa:

• terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten perusteella 87,8 miljoonalla eurolla;
• sosiaalihuoltolain uudistuksen perusteella 36 miljoonalla eurolla;
• ikääntyneiden palvelujen henkilöstömitoituksen väljentämisen ja teknologiaratkaisujen perusteella 50,9 miljoonalla eurolla;
• sosiaalihuollon työllistymistä sekä työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen uudistuksen perusteella 10 miljoonalla eurolla; sekä
• palvelutarpeen kasvun korvaamista koskevan rahoitusmallin muutoksen vuoksi 61,5 miljoonalla eurolla.

MLL pitää huolestuttavana sitä, että vuodesta 2027 lähtien hyvinvointialueiden palvelutarpeen kasvusta huomioidaan rahoituksessa vain 60 prosenttia. Lasten ja perheiden palvelutarpeet ovat kasvaneet muun muassa mielenterveyspalveluissa, opiskeluhuollossa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, perheneuvoloissa sekä perheiden varhaisessa tuessa. Riittämätön rahoitus voi pidentää palveluihin ja hoitoon pääsyä, siirtää tuen saamista ongelmien myöhempään vaiheeseen ja kasvattaa korjaavien palvelujen tarvetta.

Rahoitusjärjestelmä ei saa johtaa lasten palvelujen saatavuuden heikkenemiseen tai jonojen pitenemiseen. MLL esittää, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä arvioidaan erikseen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuuden, laadun ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Asiakasmaksujen korotukset lisäävät terveyden eriarvoisuutta ja kuormittavat pienituloisia lapsiperheitä

Hyvinvointialueiden rahoitusvähennyksistä merkittävä osa perustuu terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamiseen. Asiakasmaksumuutosten vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen on yhteensä noin -87,8 miljoonaa euroa. Vaikka suuri osa lasten terveyspalveluista on maksuttomia, osa maksuista koskee edelleen lapsia, ja vanhempien maksut rasittavat koko kotitalouden käytettävissä olevia tuloja.

Asiakasmaksujen korotukset voivat johtaa hoitoon hakeutumisen lykkäämiseen, maksujen päätymiseen ulosottoon sekä siihen, että perhe joutuu tinkimään muista lasten arjen välttämättömistä menoista. MLL esittää, että alaikäisten terveydenhuollon palvelut säädetään kokonaan maksuttomiksi. Lisäksi asiakasmaksujen korotuksista tulee luopua ja hyvinvointialueita tulee ohjata käyttämään järjestelmällisesti asiakasmaksulain mukaista maksujen alentamista ja perimättä jättämistä silloin, kun maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon.

Lastensuojelun sääntelyn muutokset eivät saa heikentää turvallisuutta

Hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään 1,5 miljoonalla eurolla lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjen keventämisen ja joustavoittamisen perusteella. MLL korostaa, ettei sääntelyn keventäminen saa heikentää sijaishuollossa olevien lasten turvallisuutta, valvontaa, hoidon jatkuvuutta tai henkilöstön tosiasiallista mahdollisuutta vastata kriisitilanteisiin. Muutoksen vaikutukset lapsiin ja henkilöstön riittävyyteen tulee arvioida ennen toimeenpanoa, ja toteutumista tulee seurata lapsikohtaisen turvallisuuden näkökulmasta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus on huolestuttava

Valtion rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen kanavoituu kunnille peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Valtionosuuteen on kuluvalla hallituskaudella tehty useita leikkauksia ja kokonaisuudessaan kuntien valtionosuuksia on eri tavoin leikattu hallituskauden aikana 271 miljoonaa euroa. Vaikka kuntien valtionosuudesta on leikattu, on perusopetukseen tehty tällä hallituskaudella myös uusia panostuksia.

Kuntien tukemiseen osoitettu kokonaisrahoitus vähenee noin 21 miljoonalla eurolla, ja kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee yli 109 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 vuoteen 2027. Kunnat vastaavat lasten, nuorten ja lapsiperheiden kannalta keskeisistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, kirjasto- ja kulttuuripalveluista, nuorisopalveluista, liikuntapalveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Valtionosuuden vähennykseen vaikuttavat muun muassa 91,2 miljoonan euron indeksileikkaus, 55,1 miljoonan euron kustannustenjaon tarkistus, 75 miljoonan euron pysyvä vähennys hallituksen kasvutoimien rahoittamiseksi sekä muut valtionosuuksia pienentävät erät.

MLL on huolissaan siitä, että kokonaisuus lisää kuntien painetta leikata lasten ja nuorten palveluista.

Määrärahojen muutoksia tarkasteltaessa on erotettava toisistaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentin muutokset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muutokset. Niiden yhteisvaikutus ratkaisee, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet kunnilla on turvata lasten ja nuorten palvelut.

Kuntien valtionosuuden leikkaus syö oppimisen tuen lisärahoituksen

Kuntien valtionosuuksiin sisältyy 2,7 miljoonan euron lisäys oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen toteuttamiseen. Lisäys on kuitenkin hyvin pieni suhteessa kuntien samanaikaiseen yli 109 miljoonan euron valtionosuusvähennykseen. Oppimisen tuen uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu, jos kunnilla ei ole riittäviä voimavaroja opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

MLL pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä tunnistetaan lasten ja nuorten oppimistulosten heikkeneminen, kasvavat osaamiserot, eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin haasteet. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Samanaikaisesti talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin leikkauksia, jotka heikentävät tavoitteiden toteutumista.

Oppimistulosten heikkeneminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja

Talousarvioesityksessä todetaan, että suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet koko 2000-luvun ajan ja oppilaiden väliset sekä sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. MLL pitää tärkeinä 75,2 miljoonan euron tasa-arvorahoitusta varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, seitsemän miljoonan euron lisärahoitusta perusopetuksen vahvistamiseen, 2,7 miljoonan euron määrärahaa oppimisen tuen uudistuksen toimeenpanoon sekä kahden miljoonan euron kokonaiskoulupäiväkokeilua. Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpano on turvattava koko maassa, ja kunnilla on oltava riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseen.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan saavutettavuus on turvattava

MLL pitää myönteisenä, että Harrastamisen Suomen mallin rahoitus säilyy lähes ennallaan 19,3 miljoonassa eurossa. Maksuton harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä edistää hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Toiminta tulee suunnitella lasten kuulemiseen perustuen, ja harrastusten on oltava tosiasiallisesti saavutettavia myös vammaisille lapsille, haja-asutusalueilla asuville lapsille ja pienituloisten perheiden lapsille. Maksuttomuuden lisäksi on huolehdittava kuljetuksista, esteettömyydestä, tarvittavasta tuesta ja harrastusvälineistä.

Kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta on huolehdittava

MLL pitää huolestuttavana, että taiteen ja kulttuurin edistämiseen tarkoitettu määräraha vähenee 7,4 miljoonalla eurolla eli noin kahdeksalla prosentilla. Leikkaukset voivat heijastua lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuurikasvatukseen eri puolilla Suomea. Lasten oikeus taiteeseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan on turvattu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa. Myönteistä on, että taiteen perusopetuksen rahoitus kasvaa yli kolme miljoonaa euroa.

Nuorisotyö ja liikunta

MLL pitää myönteisenä, että etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö jatkuvat ja niiden rahoitus säilyy kokonaisuutena ennallaan momenttirakenteen muutoksista huolimatta. Nuorisotyöllä on keskeinen merkitys nuorten osallisuuden vahvistamisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen tukemisessa.

MLL pitää myönteisenä liikuntamäärärahojen noin 18 miljoonan euron kasvua sekä liikuntapaikkarakentamiseen ja Suomi Liikkeelle -ohjelmaan kohdennettavia lisäpanostuksia. Liikunta tukee lasten fyysistä terveyttä, mielenterveyttä, oppimista ja sosiaalisia suhteita. Panostusten tulee hyödyttää erityisesti lapsia ja nuoria sekä alueita ja väestöryhmiä, joissa harrastamisen mahdollisuudet ovat muita heikommat. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee painottaa maksuttomia tai kohtuuhintaisia lähiliikuntapaikkoja, joita lapset ja nuoret voivat käyttää itsenäisesti ja yhdenvertaisesti.

Oikeusministeriön hallinnonala

Lapsiasiavaltuutetun riippumattomuus ja riittävät voimavarat on turvattava

Talousarvioesityksessä lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintamenoihin osoitetaan 764 000 euroa. MLL korostaa, että määrärahan riittävyyttä on arvioitava suhteessa toimiston lakisääteisiin tehtäviin, kustannustason nousuun ja toimiston pieneen kokoon. Seitsemän vakituisen työntekijän toimistossa kustannusten nousua ei voida kattaa ilman vaikutuksia toimintaan. Riittämätön rahoitus heikentää mahdollisuuksia lapsen oikeuksien pitkäjänteiseen seurantaan, ennakoivaan vaikuttamistyöhön ja laajojen lainsäädäntöhankkeiden arviointiin.

MLL pitää tärkeänä turvata muun muassa Lapsibarometrin säännöllistä toteuttamista. Se tuottaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellista tietoa 6–7-vuotiaiden lasten näkemyksistä. Lapsibarometri on keskeinen osa toimiston lakisääteistä tehtävää selvittää lasten näkemyksiä ja välittää niitä päätöksentekoon.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle vuonna 2023 riittävien voimavarojen osoittamista lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan sekä lapsiasiavaltuutetun riippumattomuuden vahvistamista. MLL esittää, että lapsiasiavaltuutetun toimiston määrärahaa korotetaan siten, että se turvaa lakisääteisten tehtävien riippumattoman hoitamisen, kattaa kustannustason nousun ja mahdollistaa Lapsibarometrin säännöllisen toteuttamisen.

Oikeusturvan tulee olla tosiasiallisesti saavutettavaa

MLL pitää myönteisenä oikeuspalvelujen määrärahojen kasvua. Oikeuspalveluihin osoitetaan yhteensä 205,5 miljoonaa euroa, mikä on yli 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2026. Myös yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset kasvavat.

Julkinen oikeusapu, talous- ja velkaneuvonta sekä yleinen edunvalvonta ovat tärkeitä myös lapsiperheille. Taloudelliset vaikeudet, velkaantuminen, asumiseen liittyvät ongelmat ja perheoikeudelliset riidat voivat vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin. Talousarvioesityksessä arvioidaan talous- ja velkaneuvonnan asiakasmäärien kasvavan edelleen.

MLL pitää myönteisenä, että rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2027 Oikeuspalveluvirastolle ja sovittelutoimintaan osoitetaan erillinen 7,1 miljoonan euron määräraha. Lasten ja nuorten tekemissä rikoksissa ja nuorten välisissä ristiriitatilanteissa laadukkaasti toteutettu sovittelu voi ehkäistä uusintarikollisuutta, vahvistaa vastuunkantoa ja tukea osapuolten hyvinvointia. Sovittelussa tulee aina ottaa huomioon lapsen etu, vapaaehtoisuus, oikeusturva ja osapuolten mahdollinen epätasavertainen asema.

Vakavaan nuorten väkivaltaan tarvitaan laaja-alaisia toimia

MLL pitää tärkeänä, että vakavaan nuorten väkivaltaan ja rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Ilmiötä on arvioitava monipuolisen tutkimus- ja tilastotiedon perusteella erottelemalla toisistaan rikosten määrä, vakavuus, pieni vakavasti oireileva ryhmä sekä rikosten näkyvyydessä ja ilmoittamisessa tapahtuneet muutokset.

Nuorisorikollisuuteen vastaaminen ei voi perustua yksinomaan rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Tarvitaan ehkäisevää työtä, varhaista tukea, mielenterveys- ja päihdepalveluja, koulutukseen kiinnittymistä, mielekästä vapaa-aikaa sekä tukea koko perheelle. Myös rikoksista epäiltyjen ja rikoksia tehneiden lasten oikeusturva, kuntoutuminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on turvattava YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.

Oikeus- ja syyttäjälaitoksen resurssien riittävyys herättää vakavaa huolta

Useissa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisissa toteutetaan tuottavuusvähennyksiä ja toimintamenosäästöjä. Tuomioistuinten toimintamäärärahat vähenevät kokonaisuutena noin 3,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2026. Lasten oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen edellyttää, että lasten ja perheiden asioita käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Tämä koskee esimerkiksi lastensuojeluasioita, huolto- ja tapaamisoikeusriitoja, rikoksen uhriksi joutuneita lapsia, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita sekä muita lasten oikeuksiin liittyviä hallinto- ja tuomioistuinasioita.

Syyttäjälaitoksen tavoitteiden mukaan keskimääräisen syyteharkinta-ajan arvioidaan kasvavan 5,6 kuukauteen ja avoinna olevien asioiden määrän yli 45 000 asiaan. Pitkät käsittelyajat viivästyttävät rikoksen uhriksi joutuneiden lasten oikeuksien toteutumista ja heikentävät luottamusta oikeusjärjestelmään.

MLL esittää, että tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen määrärahat mitoitetaan siten, ettei lasten asioiden käsittely viivästy henkilöstö- tai määrärahavajeen vuoksi. Lapsia koskevien asioiden käsittelyaikoja tulee seurata erikseen, sillä yleinen keskimääräinen käsittelyaika ei osoita, miten nopeasti lasten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat asiat ratkaistaan.

MLL pitää myönteisenä rikosuhripalvelujen rahoituksen vahvistamista sekä rikosvahinkokorvausjärjestelmän rahoituksen säilyttämistä. Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa rikoksen uhreina, minkä vuoksi heidän tarvitsemiensa tukipalvelujen saatavuus on varmistettava koko maassa. Rikosprosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiystävälliseen oikeudenkäyttöön, lasten kuulemiseen, riittävään tukeen ja siihen, etteivät prosessit tarpeettomasti kuormita lasta.

Helsingissä 21.10.2026

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja