Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia ja -kriteerejä tulee tarkastella uudelleen
Kuluvalla hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia (STEA-avustuksia) leikataan puolella. Vuonna 2024 STEA-avustuksia myönnettiin yhteensä 384 miljoonaa euroa. Vuodelle 2027 suunnitellaan myönnettäväksi enää 190 miljoonaa euroa. Summa sisältää kevään kehysriihessä päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti kesäkuussa STEA-avustusten myöntämisen uusista kriteereistä. Uusiin avustuskriteereihin sisältyvät STEA:n varallisuusluokituksen mukaiset aiempaan verrattuna monikertaiset omarahoitusvaatimukset. Joiltakin järjestöiltä rahoitus loppuu kokonaan. Hyvinvointialueet kertovat, että järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat jo alkaneet näkyä kasvavana tarpeena julkisissa palveluissa. Leikkausten ja uusien kriteerien yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu, ja on siksi suuri vaara, että tukea tarvitsevat ihmiset jäävät ilman apua.
Uusien avustuskriteerien mukainen omarahoitusosuuden huomattava nostaminen vaarantaa vakavasti esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL) Lasten ja nuorten puhelimen, Vanhempainpuhelimen ja tukioppilastoiminnan jatkumisen sekä uhkaa heikentää merkittävästi yli 33 000 toimintaan osallistuvan vapaaehtoisen tukea.
Hallituksen elokuussa hyväksymä STEA-avustusasetuksen muutos ei poistanut uusien avustuskriteerien omarahoitusvaatimuksen korottamisen ongelmaa. Kun valtionavustuksia leikataan merkittävästi, tulisi varmistaa, ettei samalla vaaranneta myös yksityisten varojen hankkimista avustuskohteille. Useita vakiintuneita järjestöjä ollaan sulkemassa kokonaan avustusten ulkopuolelle, ja omarahoitusosuuksia nostetaan yli kolminkertaisiksi. Seurauksena on monen vaikuttavan ja tuloksellisen auttamistyön päättyminen. STEA laskee omarahoitusosuuden avustettavan toiminnan kokonaiskuluista. Nykyisin omarahoitusosuus on 15 %, ja uusien avustuskriteerien mukaan jatkossa se on jopa 50 %. Uusilla kriteereillä kannustinongelma kasvaa siis yli kolminkertaiseksi.
STEA:n tulkinta omarahoitusosuuden laskennasta haittaa jo nykyisellään avustuskohteille tehtävää varainhankintaa. Hankkimalla kohteille yksityisiä lahjoituksia, järjestön omarahoitusosuus kasvaa entisestään, koska kohteelle hankittua muuta rahoitusta ei katsota omarahoitukseksi.
Avustuskohteille ei siten voi taloudellisesti järkevällä tavalla hankkia varoja, koska siitä aiheutuu järjestölle merkittäviä kustannuksia. Omarahoitusta koskeva linjaus tulee muuttaa siten, että kaikki avustuskohteelle hankittu rahoitus katsotaan omarahoitusosuudeksi. Tämä tulkinta vastaa myös EU-rahoitusten käytäntöä ja muiden valtionapuviranomaisten tulkintaa.
MLL vetoaa Petteri Orpon hallitukseen, että se peruuttaa kevään kehysriihessä päätetyn 50 miljoonan euron lisäleikkauksen STEA-avustuksiin sekä tarkastelee omarahoitusvaatimuksen muutosta ja omarahoitusosuuden laskennan tulkintaa uudelleen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Mirjam Kalland, puheenjohtaja Milla Kalliomaa, pääsihteeri