MLL ja Arla selvittivät aamupalan yhteyttä nuorten hyvinvointiin

MLL ja Arla tekevät yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtenä osana kumppanuutta selvitettiin nuorten ja heidän vanhempiensa ajatuksia aamupalan syömisestä. Kyselyssä kävi ilmi, että lähes puolet nuorista ei syö aamupalaa kaikkina koulupäivinä, vaikka moni tunnistaa sen merkityksen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Syksyllä 2025 toteutettuun aamupalakyselyyn vastasi 1132 nuorta ja tämän ikäluokan huoltajia eri puolelta Suomea. Tulokset kertovat, että 44 % 13–17-vuotiaista nuorista ei syö aamupalaa koulupäivinä. Yleisimmät syyt aamupalan väliin jättämiselle ovat nälättömyyden tunne aamulla, nukkumisen priorisoiminen, kiire sekä se, ettei aamupalaa jaksa tehdä tai nuori ei keksi, mitä söisi. Niistä, jotka eivät syö aamupalaa joka koulupäivä, yli puolet (53 %) arvioi, että älylaitteiden käyttö vaikuttaa ehtimiseen syödä aamupalaa.

Suurin osa nuorista (72 %) kuitenkin pitää aamupalan syömistä koulupäivinä tärkeänä, ja he näkevät sen vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan. Nuoret tunnistavat myös aamupalan väliin jättämisen seuraukset: yleisimpiä ovat väsymys (55 %), huonotuulisuus ja ärtyisyys (36 %), fyysiset oireet (35 %) ja keskittymisvaikeudet koulussa (33 %).

Vanhempien toiminta heijastuu nuoriin. Tutkimus osoittaa, että kun vanhempi syö aamupalan arkiaamuisin, jopa 62 % nuorista syö aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi ei syö aamupalaa, määrä putoaa 35 prosenttiin. Myös yhteiset hetket ovat merkityksellisiä – yli kolmannes nuorista pitää aamupalaa tärkeänä perheen yhteisenä hetkenä.

Vanhempien esimerkin lisäksi myös kodin keskustelukulttuurilla on merkitystä. Vanhemmista 59 % käy melko usein tai usein keskustelua aamupalan syömisestä ja sen hyödyistä. Kun nuorilta kysyttiin, missä he useimmiten aamupalapuheeseen törmäävät, oma koti nousi ensimmäiseksi.

Nuorten mukaan aamupalan syömistä useammin edistäisi aikaisempi herääminen aamulla (52 %), se että joku tekisi aamupalan valmiiksi (43 %), mieluisat aamupalavaihtoehdot kotona (30 %) sekä mahdollisuus syödä aamupala koulussa (29 %).

”Olemme iloisia siitä, että monet nuoret tunnistavat, miten aamupala vaikuttaa omaan jaksamiseen ja hyvään oloon. Samalla tulokset muistuttavat, että kaikilla arjen hallinta ei suju yhtä hyvin. Kotona nähty esimerkki aamupalasta, rutiinit ja kannustava ilmapiiri vaikuttavat siihen, miten nuoren päivä käynnistyy”, kiteyttää MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Arla ja MLL ovat yhdessä suunnitelleet vuonna 2026 käynnistyvän projektin, jossa nostetaan esiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä nuoria puhuttelevalla tavalla. Esimerkiksi kaikille Suomen yläkouluille tullaan tarjoamaan materiaalia, joka kannustaa miettimään omaa hyvinvointia ja aamupalatottumuksia.

”Useimmat nuoret kokevat aamupalan tärkeäksi, mutta hyvin monelle muut asiat ovat aamuisin etusijalla. Tulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että syödyllä aamupalalla on suuri vaikutus nuorten parempaan fyysiseen jaksamiseen ja hyvään mielialaan”, kertoo Arlan markkinointijohtaja Kati Janhunen.

Lataa tutkimustulokset