Vuoden isät palkittiin

Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa vuosittain vuoden isä tunnustukset. Palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Palkinnon jakoi ministeri Anna-Kaisa Pekonen. MLL on mukana valintatyöryhmässä.

Vuoden isien koskettavat tarinat ja palkintoperusteet löydät alta.

Hermanni on ollut nelilapsisen perheen yksinhuoltaja puolisonsa ja lastensa äidin, kuolemasta (v.2014) lähtien. Lapset olivat äidin menehtyessä 9-, 5-, 4- ja 2-vuotiaita. Äiti oli sairastanut nuorimmaisen raskausajasta alkaen, joten jo syöpähoitojen aikanakin Hermanni on kantanut päävastuun perheen arjesta ja lapsista. Äidin sytostaattihoidot alkoivat kuopuksen syntymää seuraavana päivänä.

Kriisin ja surun keskellä Hermanni on ottanut täysipainoisesti ja tarmokkaasti vastuun itsestään, lapsistaan ja perheen elämän jatkumisesta. Hän on onnistunut yhdistämään työelämän ja vaativan yksinhuoltajuuden muun muassa tekemällä mahdollisuuksien mukaan etätyötä ja pitämällä sapattivapaita.

Hän on ottanut aktiivisesti selvää arkea helpottavista tahoista ja on osannut ottaa apua vastaan sekä kaupungilta, seurakunnalta, järjestöiltä että sukulaisilta. Hän on pitänyt lasten arjessa tasapainoa yllä turvallisten rutiinien avulla ja läheiset suhteet lapsiin ovat vahvistuneet vuosien myötä. Lapsilta hän edellyttää ikätasoisesti vastuunottoa ja oma-aloitteisuutta arjen puuhissa.

Hermanni on avoin, hyväntahtoinen ja henkisesti vahva mies, joka on onnistunut kaikesta huolimatta säilyttämään elämänilon sekä positiivisen asenteen. Hän on rauhallinen ja tasapainoinen henkilö, johon lasten on helppo luottaa ja tukeutua. Hän on esimerkillinen isä, joka välittää lapsilleen vastuunoton, välittämisen, läheisyyden, keskustelun ja toimivan arjen tärkeyden mallin.

Tilanteen tullen saa ja pitää olla myös heikko, sen voi myöntää ja siitä voi päästä yli. Hän pitää lapsille äidin muistoa yllä esimerkiksi jokailtaisessa iltarukouksessa. Tällainen isyyden malli varmasti välittyy myös ulospäin niin, että todennäköisesti Hermannin tuntevat ja häneen tutustuvat muut isät saavat arvokasta näkökulmaa myös omaan isyyteensä.

Hermannin lasten iät: 7, 9, 11, 14

Petri on syntynyt kahden alkoholistin lapseksi. Hän eli oman lapsuutensa täysin vailla huolenpitoa. Lopulta Petrin isä kuoli alkoholin aiheuttamiin ongelmiin Petrin ollessa 16-vuotias. Erityisesti oman turvattoman lapsuuden ja isättömyyden vuoksi Petri on aina halunnut tarjota lapsilleen parhaan mahdollisen elämän. Tämä ei ole ollut helppoa, sillä Petrin puoliso alkoholisoitui. Petri hoiti yksin lasten tarhaviennit, harrastuksiin viemiset ja valmensi jopa esikoisen sählyjoukkuetta. Samalla hän teki kahta työtä tarjotakseen lapsilleen normaalia elämää. Vaikka vanhempien ero oli lopulta vaikea lapsille, piti Petri koko ajan huolen lasten hyvinvoinnista.

Petri on käynyt viime vuosien aikana sadoissa lastensuojelun, käräjäoikeuden, koulun ja muiden tahojen palavereissa. Nyt lapset ovat asuneet isänsä luona jo reilut neljä vuotta pysyvästi ja Petri heidän lähivanhempansa.

Petri osaa myös olla hauska ja hänellä on huumorintajua, taitoa heittäytyä ja hassutella, nauraa lasten kanssa, että elämä ei olisi aina niin vakavaa. Petri osaa asettaa lapsille rajat eikä pelkää heidän negatiivisia tunnemyrskyjään. Hän osaa myös erittäin taitavasti opettaa myös lapsille tunteiden sanotusta ja vuorovaikutustaitoja.

Petri on rakentanut isyyden mallin ilman oman isän mallia ja elänyt isyyttä todeksi omassa elämässään, haasteista huolimatta. Hän on turvallisen miehen mallina niin työssään kuin vapaaehtoistyössäänkin.

Kodin kasvatustyön lisäksi Petri on pedagogi ja töissä opettajana ammattikoulussa. Opetustyön lisäksi hän kuuntelee ja keskustelee nuorten kanssa sekä neuvoo heitä elämänhallinnassa. Petrillä on maaginen taito saada monet nuoret puhumaan ja avautumaan hänelle ongelmistaan. Petri yrittää ammattinsa rajoissa auttaa kaikkia, katsomatta kelloon tai tuntien määrään.

Petri on hyödyntänyt perhevapaita ja selvinnyt isyyden roolissa läheistensä päihdeongelmista huolimatta. Petri on lisäksi toiminut esimerkkinä muille toimimalla Suomen Uusperheiden Liitossa vertaisohjaajana sekä kokemusasiantuntijana.

Petrin lasten iät: 18, 17, 16, 5 ja 3

Jukka Lagerblomin tarina aikuiseksi kasvamisestaan, parisuhteistaan ja isyydestään on helposti samaistuttava. Hän tukee esimerkillään monien miesten isyyttä ja hyvinvointia.

Jukka on itse sanonut seuraavia asioita:

• Isyysvapaa oli mahtavaa aikaa. Se opetti olemaan hyvä vanhempi, vahvisti isyyttä ja opetti tekemään kotitöitä.
• Lapset varmaan haluavat olla ylpeitä vanhemmistaan tavalla tai toisella. Ylpeys voi tulla myös siitä, että isä istuu hiekkalaatikon reunalla. Minut tunnetaan vahvasti lasten parissa. Tunnen lasteni kaverit ja se tuntuu tärkeältä.
• Haluan olla turvallinen isä kaikkine puutteinenikin. Rakkaus on enemmän kuin lasten vieminen johonkin tapahtumaan. Se on sellaista, että tapahtui mitä tahansa, seistään lasten takana ja otetaan koppeja.
• Aikuisuus tarkoittaa sitä, että ihminen tekee tietoisia valintoja elämässä ja kantaa niistä vastuun. Vastuuta kantava aikuinen tekee valintoja myös omaksi parhaakseen ja uskaltaa olla oma itsensä.
• Avun tai tuen hakeminen on avain monissa kriisitilanteissa. Yleensä löytyy ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman.

Aina Jukka ei ole ollut mielestään hyvä isä. Hän on tehnyt virheitä, joita katuu syvästi. Yksi sellainen on, ettei hän osannut olla isä nyt jo aikuiselle lapselleen. Suhde jäi kehittymättä.

Jukka on toiminut Miessakit ry:n MIESluurin vapaaehtoisena luurimiehenä. MIESluuriin soittavat miehet, jotka uskaltavat heittää pärjääjämiehen viitan harteiltaan ainakin puhelun ajaksi. Miesten huolet liittyvät omaan jaksamiseen ja pärjäämiseen. Soittajilla on esimerkiksi taloushuolia sekä perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä huolia, joita he eivät uskalla välttämättä kertoa kenellekään.

Perhevapaita käyttänyt Jukka Lagerblom toimii Miessakkien vapaaehtoisena ja on siellä toiminut esimerkkinä ”tavallisesta isästä”, joka on osannut kasvaa isäroolissaan, myöntäen myös puutteita ja virheitä.

Jukalla on viisi lasta iältään 6–20+.