Nuori-aikuinen -sanakirja

Lasten ja nuorten puhelimessa on kerätty lausahduksia, joilla nuoret testaavat aikuisia. Tuloksena syntyi Nuori-aikuinen-nuori -sanakirja. Sanakirja on tarkoitettu jokaiselle aikuiselle, joka on joskus ollut ensin lapsi, sitten nuori ja jonka vuoro on nyt ottaa poikansa, tyttärensä, oppilaansa haaste vastaan.

Nuori huutaa puhelimeen

  • ”Haista vittu.”
  • ”Strippaa mulle.”
  • ”Mun vanhemmat ovat kuolleet. Hähää, se oli vitsi.”
  • ”Me tässä ryypätään ja lähdetään kohta panolle.”
  • ”Avaruusoliot raiskas mut.”
  • ”Täh, eksä tiiä, mikä mese on. Vähäks oot tyhmä.”
  • ”Mä tilaisin Quattro stagionin.” (Sama vitsi kymmenen kertaa seuraavan tunnin ajan.)

Näihin aikuinen reagoi helposti

  • ajattelemalla nolona, että tämä nuori inhoaa juuri minua.
  • kuittaamalla äkäisesti puhelun sanoilla ”Soita, kun sulla on oikeaa asiaa.”
  • vastaamalla itsekunnioituksen säilyttääkseen omasta mielestään nokkelasti ja vitsikkäästi, mutta nuoren mielestä ironisesti.
  • kostamalla oman loukkaantumisensa laittamalla luurin nuoren korvaan.
  • tai vastaamalla samalla mitalla: ”Haista itse.”
  • voivottelemalla ”aikuismaisesti”: ”Voi kauheeta, miten sä kuule puhut. Ei noin puhuta.”
  • vastaamalla vaativasti ja syyttävästi: ”Mä vaadin, että mulle puhutaan kunnolla. Olet ihan epänormaali.”

Jotta aikuinen ja nuori voisivat kohdata toisensa, nuoren lauseet pitää ensin kääntää aikuisen suomeksi

  • Koen itseni pieneksi, hämmentyneeksi ja huonoksi.
  • Minua harmittaa nyt.
  • Tahdon kostaa harmittamiseni sinulle.
  • Haluan raivostuttaa sinut aivan äärirajoille.
  • Katson, miten pitkälle sinä venyt.
  • Siirrän kaiken oman epätoivoni ja heikkouteni sinuun.
  • Yritän kaikin tavoin haukkua sinut maan rakoon.
  • Testaan sinua tällä seksillä, kun en itse saa siitä vielä otetta. Saatko sinä?
  • Minua ihan oikeasti pelottaa, kuinka pitkäksi penikseni kasvaa. Vai kasvaako se ollenkaan, kun kaikilla muilla on jo pitempi?
  • Olenko paha kun tyydytän itseäni?
  • Tahdon, että hyväksyt minut, vaikka raivoan. Mutta tarvitsen myös sitä, että minua välillä rajoitetaan.
  • En ole itsevarma, vaikka näytän siltä.
  • Välitä minusta.

Aikuisen pitää jaksaa viestittää nuorelle hyväksymistään. Moitiskelu, haukkuminen, syyllistäminen, vähättely ja nolaus eivät edistä vuorovaikutusta. Nuori tietää usein itsekin, että nyt hän meni rajan yli.

Nuoren on vaikea ottaa aikuiselta vastaan mitään rakentavaa ohjetta, kun hän on itse kiukkuinen. Jos nuorelle sanoo jotain kiukun aikana, vastauksena on vain, ettei voisi vähemmän kiinnostaa. Nuori sulkee korvansa ja katkaisee yhteyden.

Onnistuneen kohtaamisen mittari ei ole se, että nuoren kanssa on parannettu koko maailma tai että aikuiselle jäi hyvä mieli. Onnistunut kohtaaminen on sellainen, että nuori kokee tulleensa hyväksytyksi ja aikuisen huomaamaksi, mutta sen verran vaativa, että aikuinen saattaa joutua lähtemään sen päätteeksi kahvitauolle.

Aikuinen voisi kokeilla enemmän

  • pelkkää kuuntelemista ja sen viestittämistä, että nyt todella kuuntelen Ahaa-just-hmm-kuittauksilla.
  • nuoren vahvojen tunteiden sietämistä, vaikka ne käyvätkin hermoille.
  • oman äänensävyn myönteisenä tai neutraalina pitämistä.
  • tilan antamista nuoren uhmalle.
  • nuoren sanojen toistelua: ”Että tänään panettaa ihan älyttömästi”, mutta ei vähätellen asiaa, vaan tarjoutuen pohtimaan asiallisesti teemaa: ”Mitä sä teet silloin, kun sua panettaa?”
  • kirosanojen ja huutamisen hetkellistä kestämistä.
  • seksiaiheista puhumista: poika on oikeasti ihmeissään, mitä vartalossa oikein tapahtuu.
  • Seksuaalisuutta pitää saada käsitellä myös vitsailemalla.
  • positiivisia, kohtaamiseen haastavia lauseita: ”Kerro, mitä sulle muuta kuuluu.”
  • ”Sä oot takuulla hyvä tyyppi. On kiva jutella sun kanssa.”
  • nuorisoryhmien tarkkailua julkisilla paikoilla. Nuorten puhekulttuuriin
    kuuluvat tänä päivänä homottelu, kiroilu ja huorittelu.

Ja välillä aikuisen on tarpeen rajoittaa

  • ”Keksitäänkö jotain muuta puhumista tai puuhaa tai sitten lopetellaan.”
  • ”Sulla on tosi komean kuuloinen ääni, sitä olisi hauska kuunnella lisää. Kerros väliin sun muita kuulumisia.”
  • ”Huorittelu ei tunnu minusta hyvältä. Keskustellaan myöhemmin lisää.”

Aikuisen tehtävä on myös ilmaista omat ajatuksensa ja tunteensa: ”Minusta ei tuntunut hyvältä, kun nimittelit minua. Pahoitin mieleni.” Aikuisen ajatukset voikin ottaa esille silloin, kun nuoren kiukku on laantunut.

Aikuinen saa rasittua nuoren lauseista. Omasta henkisestä selkärankasta on pidettävä hyvää huolta. Samassa tilanteessa on useita aikuisia, niin kotona, työpaikan kahvipöydässä kuin opettajanhuoneessa. Toisista aikuisista kannattaa hakea vahvuutta nuoren ymmärtämiseen ja rajoittamiseen.

Ote Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportista 2006