Jokaisella lapsella on oikeus kuulua yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä tulla kuulluksi
Lapsen oikeuksien viikon, 17. – 23.11., tarkoituksena on muistuttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatuista oikeuksista, niiden toteutumisesta sekä avata niiden yhteiskunnallista merkitystä. Viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus kuulua. Teemalla on kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Se, miten YK:n lapsen sopimuksen neljä yleisperiaatetta toteutuu arjessa, vaikuttaa olennaisesti siihen, miten lapsen oikeus kuulua toteutuu.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla velvoittaa turvaamaan lapsen oikeudet ilman syrjintää. Jokaisella lapsella on oikeus kuulua ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolesta, alkuperästä, kielestä, vammaisuudesta, perhetaustasta tai esimerkiksi varallisuudesta. Syrjinnän kielto edellyttää myös aktiivisia toimia eriarvoisuuden korjaamiseksi. Esimerkiksi rasismi ja lapsiperheköyhyys haastavat lapsen oikeutta kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Maahanmuuttotaustaiset lapset ja vähävaraisten perheiden lapset kokevat muita lapsia useammin ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista.
Sopimuksen 3 artiklan mukaan lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Lapsen etu toteutuu silloin, kun lapsi saa kasvaa yhteisössä, jossa hän on turvassa, hyväksytty ja jossa hänen äänensä kuuluu. Kun lapsen etua arvioidaan, on tarkasteltava, miten ratkaisu edistää lapsen hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta – ja myös sitä, miten lapsen omat näkemykset on otettu huomioon.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Kehitys ymmärretään laajasti – ei vain fyysisenä ja psyykkisenä kasvuna, vaan myös emotionaalisena, sosiaalisena, kognitiivisena ja moraalisena kehityksenä. Kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus tulla kuulluksi ovat olennaisia kehittymisen kannalta. Lapsi kehittyy, kun hän saa tukea, kannustusta ja kokemuksia siitä, että hänellä on merkitystä. Yhteisöt, joissa lapsi kokee olevansa tärkeä, rakentavat hänen identiteettiään, luottamustaan muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen.
Sopimuksen 12 artikla takaa lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä ja saada ne huomioon otetuiksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämä tukee sitä, että lasta kuullaan päätöksiä tehtäessä ja niitä toimeenpantaessa. Kuuleminen ei tarkoita pelkkää kysymistä – se tarkoittaa aktiivista vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä. Sitä, että lapsi saa tietoa, ymmärtää, mistä on kyse ja kokee, että hänen näkemyksillään on aitoa merkitystä. Kuuleminen ja kuuluminen vahvistavat toisiaan: kun lapsi kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu, hän uskaltaa tuoda esiin omia ajatuksiaan.
Blogi liittyy Lapsen oikeuksien viikkoon, jota vietetään 17. – 23.11.2025. Se on toiminnallinen teemaviikko, joka rakentuu lapsen oikeuksien päivän ympärille. Lapsen oikeuksien viikon tavoitteena on, että jokainen tuntisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen paremmin ja osaisi soveltaa sopimuksen velvoitteita arjessa. Teemaviikon järjestää lapsi- ja nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja