Lasten ja nuorten puhelin 116 111 on turvannut lasten elämää jo 45 vuotta
Kuvittele, että olet 11-vuotias ja yksin kotona. Odottelet äitiä tai isää kotiin. Iltapäivä hämärtyy. Pimenevät, tutut nurkat tuntuvatkin äkkiä vierailta ja yksinolo alkaa jännittää. Laitat valoja päälle ja naputtelet puhelimeen tutun numeron, josta kuuluu: Lasten ja nuorten puhelin…
Lasten ja nuorten puhelin täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Näihin vuosikymmeniin mahtuu paljon yhteiskunnallisia lasten ja nuorten elämää muovanneita muutoksia, joissa palvelu on elänyt mukana. Ajan myötä palveluun on tullut uusia kanavia, jotta se olisi yhä paremmin lasten ja nuorten saavutettavissa. Ainutlaatuista on, että palveluun lapsi tai nuori voi ottaa yhteyttä millä vain asialla. Turvallinen, koulutettu vapaaehtoinen aikuinen vastaa ja kuuntelee.
Moni aikuinen tietää, miten vaikeaa voi olla pyytää apua. Entäpä, kun kyseessä on lapsi tai nuori, jolla sanat ovat vielä hakusessa ja olo sekava? Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa on pohdittu yhdessä lapsen kanssa kymmeniä tuhansia kertoja, kenen lähellä olevan aikuisen puoleen kannattaisi kääntyä, kun kokee kiusaamista, väkivaltaa tai jos vahingoittaa itseään tai olo on niin ahdistunut, ettei valon pilkahduksia enää näy. Lapsilla ja nuorilla kynnys hätäkeskusyhteydenottoon on korkea. Myöskään uskallusta puhua kokemuksistaan omalle vanhemmalle tai muulle läheiselle aikuiselle ei välttämättä ole.
Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa, vaikka ei ole ihan varma, että miksi. Arjen kuulumiset, vitsailut, hassuttelut ja laulut otetaan lämmöllä vastaan. Yhteydenotoissa puhutaan läksyistä, lemmikeistä, kysytään seksistä ja kehon muutoksista. Lapsi tai nuori itse päättää, mistä ja miten hän puhuu. Vakavissa tilanteissa lapsi tai nuori autetaan aina avun piiriin.
Myös päivystäminen on muuttanut muotoaan. Vapaaehtoiset koulutetaan kattavasti. Enää ei päivystetä yksin, vaan päivystysryhmässä on aina läsnä ammattilainen, jolle vaativimmat yhteydenotot siirretään. Näin varmistetaan se, ettei vapaaehtoinen joudu ottamaan vastuuta vakavista tilanteista ja että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa jatko-ohjauksen ja avun.
Vuonna 1980 Lasten ja nuorten puhelimeen soitettiin kodin lankapuhelimesta. Puhelu oli maksullinen ja hyvin paikallinen. Lasten puhelimen käynnisti MLL:n Uudenmaan piiri kokeiluna Helsingin Kannelmäessä. Toiminnan laajentuessa numero vaihteli eri puolilla maata, ennen kuin 1990-luvulla numero muuttui valtakunnalliseksi ja lopulta myös maksuttomaksi yhteydenottajalle.
Nyt yhteyttä otetaan äly- tai kellopuhelimella, chatin tai nettikirjepalvelun kautta – ehkä kesken koulupäivän tai yön hiljaisina tunteina. Numero on yleiseurooppalainen 116 111, johon lapset ympäri Euroopan voivat ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Numerossa 116 111 vastataan suomalaislapsille ja -nuorille joka ilta puoleenyöhön asti, kun Nuorten tukilinjan ammattilaiset päivystävät illan tunnit.
Lasten ja nuorten puhelimen rinnalle on syntynyt myös kokonaan uusi palvelu, Barn- och ugndomstelefonen, jossa tukea saa ruotsin kielellä neljänä päivänä viikossa. Nettikirjeen voi kirjoittaa milloin vain.
Esitän toiveen kaikille aikuisille, jotka kohtaavat lapsia eri ympäristöissä: puhutaan Lasten ja nuorten puhelimesta ääneen – ei vain silloin, kun jotain on pielessä. Kun maailma myllertää ympärillä, turvallisten rakenteiden merkitys korostuu. Kerrotaan 116 111 -numerosta kotona, harrastusryhmissä, koulussa, ammattilaispalveluissa. Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta ja sitä kautta tulevaisuususkoa välittämällä tietoa paikasta, jossa he voivat nimettömästi kertoa niin isot kuin pienet huolet tai arjen asiat.
Anna Weckström
asiantuntija, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut