Lapset ja nuoret tulee huomioida päätöksenteossa
Lasten ja nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään usein ilman, että heidän näkemyksensä näkyvät aidosti valmistelussa ja lopputuloksissa. Lapsivaikutuksia ei arvioida systemaattisesti, eikä lapsen etu aina ohjaa päätöksentekoa silloin, kun talous- ja sopeutuspainetta on paljon. Tämä heikentää päätösten laatua, lisää eriarvoisuutta ja murentaa lasten ja nuorten luottamusta yhteiskuntaan ja demokratiaan. Kun lapset ja nuoret kokevat jäävänsä sivuun heitä koskevissa asioissa, menetetään samalla arvokasta tietoa arjesta, jossa päätösten vaikutukset lopulta näkyvät.
- Lapsen edun ensisijaisuus huomioidaan kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa.
- Lapsivaikutusten arviointi tehdään systemaattisesti hallituksen esityksissä, talousarviossa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa.
- Lapsibudjetointi vakiinnutetaan osaksi julkisen talouden suunnittelua, jotta päätösten vaikutukset lapsiin ovat näkyviä etukäteen.
- Lasten ja nuorten näkemyksiä ja kokemuksia hyödynnetään aidosti päätösten valmistelussa.
- Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vahvistetaan ja lapsipolitiikan vaikuttavuutta arvioidaan riippumattomasti.
Lue lisää MLL:n tavoiteohjelmasta
- MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chatti vastasi yli 24 000 yhteydenottoon vuonna 2025. Yleisimmät yhteydenotot koskivat yksinäisyyttä, mielenterveyden haasteita ja tarvetta tulla kuulluksi. Moni lapsi ja nuori kertoi, ettei koe tulevansa kuulluksi koulussa, palveluissa tai omassa arjessaan. Erityisesti yksinäiset lapset ja nuoret ottavat yhteyttä toistuvasti – joillekin MLL:n palvelu on ainoa paikka, jossa he kokevat tulevansa aidosti kuulluiksi ja otetuiksi vakavasti.
- Yhteydenotoissa näkyy myös pettymys palvelujärjestelmään ja aikuisten kyvyttömyys kuulla lasten huolia ajoissa. Nuoret kertovat, että heidän kokemuksiaan vähätellään tai siirretään eteenpäin ilman ratkaisuja. Kun lasten ja nuorten näkemykset eivät näy päätöksissä, ongelmat ehtivät kasautua.
Lue lisää MLL:n Hiljaiset signaalit -raporteista
- Huhtikuussa 2026 alle 18-vuotiaiden määrä laski ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Alaikäisten osuus väestöstä on nyt 18 %, kun vielä 1980-luvun alussa se oli 25 %. (Tilastokeskus 21.5.2026) Suomalaiselle yhteiskunnalle on ensiarvoisen tärkeää, että näistä lapsista ja nuorista pidetään huoli ja myös heidän äänensä kuuluu yhteiskunnassa.
- YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan, velvoittaa, että lapsia koskevissa asioissa tulee lapsen etu arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon.