Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä
Lapsiperheköyhyys on Suomessa lisääntynyt ja syventynyt. Sosiaaliturvan leikkaukset, työttömyys ja elinkustannusten nousu heikentävät monien perheiden mahdollisuuksia turvata lapsilleen hyvä ja huoleton arki. Taloudellinen niukkuus näkyy lasten elämässä esimerkiksi harrastusten puutteena, stressinä ja ulkopuolisuuden kokemuksina, ja kuormittaa samalla vanhempien jaksamista. Köyhyys lapsuudessa lisää riskiä ongelmien kasautumiseen ja eriarvoisuuden ylisukupolviseen periytymiseen. Se heikentää koko yhteiskunnan kestävyyttä.
Mitä tulee tehdä
- Lapsiperheköyhyyden vähentäminen nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi kaikessa päätöksenteossa.
- Lapsiperheiden toimeentulo turvataan vahvistamalla sosiaaliturvaa ja lapsiperheisiin kohdistuvia etuuksia.
- Talouspäätösten vaikutukset lapsiin arvioidaan ennakolta, jotta köyhyyttä ei lisätä poliittisilla ratkaisuilla.
- Yhden vanhemman perheiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien perheiden asemaa vahvistetaan.
- Maksuttomien ja kohtuuhintaisten palvelujen, harrastusten ja vapaa ajan mahdollisuuksien saatavuus turvataan kaikille lapsille.
Lue lisää MLL:n tavoiteohjelmasta
Näkyy perheiden arjessa
- Taloudellinen epävarmuus näkyy yhä useammin MLL:n auttavissa palveluissa. Vanhemmuuden tuen palveluissa yhteydenotot taloushuolista ovat lisääntyneet, ja vanhemmat kertovat arjen stressistä, häpeästä ja riittämättömyyden tunteista, jotka liittyvät toimeentulon vaikeuksiin. Taloushuolet kuormittavat vanhempien jaksamista ja heijastuvat suoraan lasten hyvinvointiin.
- Myös MLL:n perhekahviloissa perheiden taloudellinen tilanne näkyy aiempaa selvemmin. Yhä useampi perhe kokee toimeentulonsa huolestuttavaksi, ja perhekahviloilta toivotaan entistä enemmän maksutonta toimintaa, vertaistukea ja arkea kannattelevia ratkaisuja, kuten yhteisiä ruokailuja. MLL:n toiminta osoittaa konkreettisesti, että lapsiperheköyhyys ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan se vaikuttaa lasten osallisuuteen, vanhempien jaksamiseen ja perheiden mahdollisuuksiin hyvään arkeen.
- MLL:n Perhepulssi 2025 ‑kyselyn mukaan lähes 30 % lapsiperheistä kokee, että menojen kattaminen tuloilla on hankalaa tai ei onnistu, ja 14 % perheistä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen viimeisen vuoden aikana. Yhden aikuisen perheissä tilanne on vielä vaikeampi: lähes puolella perheistä talous ei riitä arjen menoihin, ja köyhyys kuormittaa voimakkaasti sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvinvointia.
Lue lisää MLL:n Hiljaiset signaalit -raporteista.
- Pienituloisissa kotitalouksissa eli 137 400 lasta vuonna 2024, mikä oli 13,8 % lapsista. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto)
- Yhden aikuisen perheistä 28,1 % oli pienituloisia vuonna 2024. Kahden aikuisen perheistä pienituloisia oli 9,3 %. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto)
- THL:n ja STM:n arvioiden mukaan sosiaaliturvan leikkaukset 2024–2026 lisäävät pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrää 31 000:lla. (THL ja STM)
- Jos lapsilisien kehitys kiinnitettäisiin indeksiin ja nostettaisiin samalle reaalitasolle kuin vuonna 2000, lapsilisän määrä ensimmäisestä lapsesta olisi tällä hetkellä 156 euroa ja toisesta 174 euroa. Vuonna 2026 ensimmäisestä lapsesta maksettu lapsilisä on vain 95 euroa ja toisesta lapsesta 105 euroa. (Kela, Tutkimusblogi 2026)