Tukea tulee tarjota ajoissa ja ennaltaehkäisevästi
Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut, mutta apu tulee liian usein vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kasautuneet. Mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, oppimisen vaikeudet ja perheiden kuormittunut arki näkyvät varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja palveluissa, joissa resurssit eivät aina riitä vastaamaan tarpeisiin ajoissa. Palvelujärjestelmä on monille perheille pirstaleinen ja vaikeasti hahmotettava, ja tukea joudutaan jonottamaan. Kun varhainen ja matalan kynnyksen tuki ei toimi, seurauksena on inhimillistä kärsimystä, lisääntynyttä eriarvoisuutta ja kasvavia kustannuksia raskaammissa palveluissa.
Mitä tulee tehdä
- Varhainen ja matalan kynnyksen tuki asetetaan palvelujärjestelmän painopisteeksi koko lapsuusiän ajan.
- Perhekeskusverkostoa vahvistetaan koko maassa ja palvelut toteutetaan aidosti moniammatillisesti.
- Varhaiskasvatuksen, koulujen ja opiskeluhuollon resurssit turvataan, jotta tuki on oikea aikaista ja yhdenvertaista.
- Lasten ja nuorten mielenterveyden tuki tuodaan osaksi peruspalveluja ja arjen ympäristöjä.
- Kiusaamista ja yksinäisyyttä ehkäistään määrätietoisesti vaikuttavilla toimintamalleilla varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaa ajalla.
- Järjestöjen rooli varhaisessa tuessa, osallisuudessa ja perheiden arjen tukemisessa tunnistetaan ja turvataan pitkäjänteisesti.
Lue lisää MLL:n tavoiteohjelmasta
- MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin otettiin vuonna 2025 yhteyttä yli 24 000 kertaa. Yleisimmät yhteydenotot koskivat yksinäisyyttä, mielenterveyden haasteita ja turvattomuuden kokemuksia. Yhä useampi lapsi ja nuori kertoo ottavansa yhteyttä vasta silloin, kun pahoinvointi näkyy jo vakavina oireina, koska tukea ei ole ollut saatavilla ajoissa omassa arjessa.
- Myös vanhemmuuden tuen palveluissa näkyy perheiden kuormituksen kasvu. Vanhemman uupumukseen ja stressiin liittyvät yhteydenotot kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Vanhemmat kertovat jäävänsä yksin huolien kanssa ja kaipaavansa tukea jo varhaisessa vaiheessa – ennen kuin perheen tilanne kriisiytyy. MLL:n arki osoittaa, että varhainen ja matalan kynnyksen tuki ehkäisee ongelmien syvenemistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Lue lisää MLL:n Hiljaiset signaalit -raporteista.
- Perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 28 %, lukiossa opiskelevista tytöistä 24 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 34 % koki terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vastaavat osuudet olivat pojilla 15, 15 ja 17 prosenttia. (THL, Kouluterveyskysely 2025)
- Perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 18 %, lukioiden tytöistä 15 % ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 19 % koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Vastaavan ikäisistä pojista näin koki alle joka kymmenes (7‒8 %). (THL, Kouluterveyskysely 2025)
- Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lukukauden aikana lähes joka kymmenes perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 9 %, tytöt 7 %). Lukioissa opiskelevilla (pojat 3 %, tytöt 1 %) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla (pojat 5 %, , tytöt 3 %) kokemukset viikoittaisesta kiusaamisesta eivät olleet yhtä yleisiä. (THL, Kouluterveyskysely 2025)