Maailman parantaja

Mirjam Kalland on ollut pitkään mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa ja viime vuodet järjestön puheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä, mutta Kalland vakuuttaa olevansa käytettävissä jatkossakin MLL:n toiminnassa vapaaehtoisena. Nyt on kuitenkin aika antaa tilaa uudelle puheenjohtajalle.

Varhaiskasvatuksen professorin Mirjam Kallandin MLL-ura alkoi MLL:n silloisen puheenjohtajan professori Tuula Tammisen puhelusta 18 vuotta sitten. Kalland oli auton ratissa, joten hän pysäytti ensin auton ja kuunteli sitten toiveen, että hän ryhtyisi MLL:n pääsihteeriksi. Kalland mietti asiaa huolellisesti, ja tarttui sitten tilaisuuteen innostuneena.

– Se oli iso tehtävä. MLL on yksi maamme suurimmista järjestöistä, jossa on mukana yli 500 paikallisyhdistystä, lähes 65 000 jäsentä ja 33 000 vapaaehtoista. Minulla oli kuitenkin sopiva välivaihe elämässä, kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa. Pienten lasten kasvuedellytysten parantaminen on ollut minulle aina tärkeää, joten lapsiin, nuoriin, perheisiin ja vanhemmuuden tukemiseen keskittyvä työ tuntui konkreettiselta tavalta auttaa, Kalland kertoo ja tunnustaa, että hänessä on maailman parantajan vikaa ja halu saada aikaan muutoksia.

Kalland toimi ensin työsuhteessa pääsihteerinä vuosina 2008–2015 ja sen jälkeen vapaaehtoisena luottamushenkilönä järjestön puheenjohtajana vuodesta 2018 alkaen. Uusi puheenjohtaja valitaan MLL:n liittokokouksessa syyskuussa. Kallandin mielestä nyt oli hyvä hetki luopua puheenjohtajuudesta ja antaa tilaa uusille tekijöille ja ajatuksille. Jatkossa hän voi toimia järjestössä vapaaehtoisena jossakin muussa tehtävässä, jos siihen tarjoutuu tilaisuus.

MLL:n toiminnan ammattimaisuus, asiantuntijuus ja toiminnan tutkimusperusteisuus ovat Kallandin mukaan tukeneet 1920-luvulta asti käytännön työtä. Järjestö on kiinteä osa tuhansien lapsiperheiden arkea esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, mutta samalla se on arvostettu lausuntojen antaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

– MLL on muuttunut paljon yli sadan vuoden aikana, mutta työn perusta on pysynyt ennallaan. Perustarpeet ovat samat, lapset kaipaavat hellyyttä ja huolenpitoa sekä välittävän aikuisen läsnäoloa, Kalland kertoo ja mainitsee esimerkkeinä Lasten ja nuorten puhelinpalvelun muuttumisen monikanavaiseksi digitaaliseksi tueksi ja tukioppilastoiminnan kehittymisen kiusaamisen ennaltaehkäisyksi.

Hänestä MLL on ketterä järjestö, joka pysyy ajan hermolla ja toimii nopeasti tarvittaessa. Lapsen etu on aina ensisijainen. Kaiken tämän mahdollistavat vapaaehtoiset ja lahjoittajat.

Kalland mainitsee moninaistumisen suurimmaksi muutokseksi lasten ja perheiden elämässä. Perhemallit rakentuvat monella eri tavalla, ja esimerkiksi uusperheet, sateenkaariperheet ja yhden aikuisen perheet otetaan nykyään huomioon palveluissa ja lainsäädännössä. MLL on ollut mukana myös korostamassa isän merkitystä vanhemmuudessa esimerkiksi vanhempainvapaan kautta.

– Lapsi hyötyy aina siitä, että hänen perhettään arvostetaan ja että perhe saa tukea, Kalland toteaa.

MLL varoitti jo vuonna 2011, että syntyvyys ja lasten määrä tulevat laskemaan voimakkaasti. Tilastot kertovat selvää kieltään. Kalland sanoo, ettei järjestöjen varotuksia otettu tosissaan, ja nyt ihmetellään alhaista syntyvyyttä ja sitä, miksi ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään.

– MLL:ssä on muun muassa  Haluanko vanhemmaksi -sivusto ja nettikirjepalvelu, jossa vanhemmuutta miettivät saavat tukea pohdinnoilleen.

Kalland listaa moninaisuudeksi myös sen, että lasten ja nuorten kasvuympäristö on monikielinen. Helsingin kouluissakin opetetaan jo yli 50 kieltä ja puhutaan monin verroin useampaa. Kallandin mukaan tämä tuo kielitietoiseen pedagogiikkaan uusia haasteita, jotta opetus toteutuu yhdenvertaisena.

Vapaaehtoistyöhön liittyy toiveikkuus, että voi vaikuttaa ja tehdä jotain hyvää, josta on muille apua. Toiminnasta saa myös vastapainoa omalle työlleen. Puheenjohtajan ja liittohallituksen tehtävät ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia luottamustehtäviä, joista ei makseta korvauksia.

– MLL:ssä toimiminen on merkityksellistä, mikä lisää mielen hyvinvointia. Usein on niin, että kun on saanut itse tukea, haluaa auttaa muita. Esimerkiksi perhekahvilassa käynyt vanhempi voi jatkossa ryhtyä paikan vetäjäksi. Lahjoittajien rooli on myös keskeinen osa työn jatkumisessa, apua voi antaa niin monella tapaa, Kalland sanoo.

Kuva: Kimmo Penttinen