MLL:n lausunto oikeusministeriölle uudesta lainvalmistelun prosessioppaasta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 16.8.2026

Oikeusministeriölle

Uusi lainvalmistelun prosessiopas

1. Oppaan soveltamisala ja ohjeistuksen sisällön periaatteet

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää lainvalmistelun prosessioppaan uudistamista tarpeellisena ja sen tavoitteita kannatettavina. Laadukas, avoin ja osallistava lainvalmistelu on keskeinen osa demokraattista oikeusvaltiota sekä julkisen vallan velvollisuutta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 22 §:n mukainen velvoite turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulisi nostaa oppaassa nykyistä näkyvämmin esiin lainvalmistelun yleisenä lähtökohtana.

MLL katsoo, että oppaassa tulisi myös tunnistaa lasten erityinen asema ja oikeudet sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen merkitys osana lapsiin vaikuttavan lainvalmistelun perustana. Esimerkiksi oppaan sivulla 5 tulisi mainita perustuslain 6.3 §, jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.  Lasten oikeuksien toteutumisen edistäminen ei ole vain yksittäinen vaikutusarvioinnin osa-alue, vaan lainvalmistelun läpileikkaava periaate, joka tulee huomioida koko prosessin ajan.

MLL pitää tärkeänä, että lainvalmistelun aloitteiden lähteinä tunnistetaan laajasti myös kansalaisjärjestöt. Järjestöt kokoavat tietoja ja käytännön kokemuksia kohderyhmänsä asemasta, hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Tämä tieto on usein merkittävässä roolissa sääntelyn muutostarpeiden tunnistamisessa.

Lisäksi MLL katsoo, että kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja valvontaelinten suositusten tulisi näkyä nykyistä vahvemmin lainmuutosten lähtökohtana.

MLL pitää tärkeänä, että lapsiin ja muihin ihmisiin kohdistuvat keskeiset vaikutukset tunnistetaan jo esivalmisteluvaiheessa. Arviointi jää helposti puutteelliseksi, mikäli tarvetta arvioinnille ei tunnisteta riittävän varhain.

Oppaassa tulisi korostaa, että jo esivalmistelussa arvioidaan, voiko hankkeella olla vaikutuksia eri ihmisryhmien, oikeuksiin, hyvinvointiin, palveluihin tai arkeen. Lasten osalta tämä koskee myös sellaisia hankkeita, joita ei ensisijaisesti nähdä lapsia koskevina, sillä monet säädösmuutokset vaikuttavat lapsiin välillisesti esimerkiksi perheiden toimeentulon, palvelujen saatavuuden tai kasvu- ja elinympäristön kautta.

MLL pitää erittäin tärkeänä, että lapsivaikutusten arviointi ja muu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi saa nykyistä näkyvämmän ja systemaattisemman aseman lainvalmisteluprosessissa. MLL katsoo, että prosessioppaassa tulisi viitata nimenomaisesti myös Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirjaan lainvalmistelijoille. Käsikirja tarjoaa käytännön tukea lapsivaikutusten tunnistamiseen, arviointiin sekä lasten ja nuorten kuulemiseen osana lainvalmistelua. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä aina silloin, kun ehdotetulla sääntelyllä voi olla vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen, hyvinvointiin tai arkeen.

Lasten ja nuorten kuuleminen tulee nähdä osana laadukasta ja kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Lasten ja nuorten näkemyksiä kuullaan edelleen liian harvoin, ja kuuleminen kohdistuu usein vain hankkeisiin, jotka koskevat heitä välittömästi. Lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta tulisi vahvistaa lainvalmistelussa sekä hyödyntää siihen laadittuja ohjeita ja menetelmiä.

MLL pitää tärkeänä, että vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös eri lainsäädäntömuutosten yhteisvaikutuksia. Erityisesti lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset voivat muodostua useiden samanaikaisten uudistusten yhteisvaikutuksesta.

MLL pitää tärkeänä, että oppaassa korostetaan riittäviä lausuntoaikoja sekä osallistumisen saavutettavuutta. Vähintään kuuden viikon lausuntoaika ja laajoissa hankkeissa kahdeksan viikon lausuntoaika sekä lomakausien huomioon ottaminen on tärkeää. On myös huomioitava, että järjestöjen resurssit ovat heikentyneet mittavien avustusleikkausten myötä. Tämä korostaa entisestään riittävien lausuntoaikojen merkitystä.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien osallistumismahdollisuuksiin, joiden oikeuksiin tai hyvinvointiin sääntely vaikuttaa merkittävästi. Tämä koskee myös lapsia ja nuoria sekä heitä edustavia järjestöjä.

MLL korostaa, että lasten ja nuorten osallistuminen ei voi toteutua pelkästään perinteisen lausuntomenettelyn kautta. Oppaassa olisi syytä kannustaa täydentävien kuulemismenetelmien käyttöön tilanteissa, joissa lasten ja nuorten näkökulmien suora selvittäminen on tarpeen. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää myös ikätason mukaista viestintää ja saavutettavia osallistumisen tapoja. Lasten ja nuorten osallistuminen tukee lainvalmistelun tietopohjaa ja parantaa mahdollisuuksia tunnistaa sääntelyn käytännön vaikutuksia lasten arjessa.

MLL pitää tärkeänä, että lausuntopalautteen vaikutukset valmisteluun tehdään mahdollisimman läpinäkyviksi. Silloin, kun esityksen sisältö muuttuu olennaisesti lausuntokierroksen jälkeen, saattaa olla tarve uudelle lausuntokierrokselle.

MLL katsoo, että myös lapsivaikutusten arviointia ja muuta vaikutusten arviointia tulee tarvittaessa päivittää, mikäli hallituksen esityksen sisältö muuttuu jatkovalmistelussa olennaisella tavalla.

 MLL toteaa, että myös asetuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilöiden oikeuksiin ja asemaan. Vaikutusten arviointia ei tule rajata vain lakitasoiseen sääntelyyn.

Myös asetusten valmistelussa tulee arvioida lapsivaikutukset silloin, kun asetuksella on merkitystä lasten oikeuksiin, hyvinvointiin tai palveluihin.

8. Muut opasluonnosta koskevat kommentit

MLL pitää tärkeänä, että lapsivaikutusten arviointia ja muuta vaikutusten arviointia tarkastellaan osana koko säädöksen elinkaarta. Vaikutusten arvioinnin ei tulisi rajoittua valmisteluvaiheeseen, vaan vaikutuksia tulisi seurata myös säädösten toimeenpanossa ja jälkiarvioinnissa.

MLL katsoo, että lapsivaikutusten arvioinnin, lasten ja nuorten osallistumisen sekä lapsen oikeuksien huomioon ottamisen tulisi näkyä nykyistä vahvemmin lapsiin ja nuoriin vaikuttavien lainvalmisteluprosessien läpileikkaavina periaatteina. Tämä vahvistaisi sekä hyvää lainvalmistelua että lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa Suomessa.

Helsingissä 16.8.2026

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja