Siirry sisältöön
Tirppi

Olen joutunut asumaan anoppini kanssa samankaton alla sellaisen puolisen vuotta.. tämä elämä täällä on helvettiä suoraan sanottuna.. meillä ei mieheni kanssa ole mitään yksityisyyttä koska anopin mielestä koko talo on hänen vaikka virallisesti anoppi omistaa vain puolet..

Anoppi käy siivoomassa meidän makuuhuonetta ja järjestelee meidän tavaroita.. mut ei tämä se pahin ole.. anoppi uhkailee tappaa mun lemmikkejä.. olen jo rikosilmoituksen tehnyt kerran mutta se on poliisin mielestä liian vähä pätöinen asia.. anopilta tuli uutena juttuna kirjallinen uhkaus.. aion laittaa uuden rikosilmoituksen.. toivottavasti se auttaa..

Mutta olen henkisesti siinä pisteessä että en jaksa enää.. olen miettinyt että yritän jostain saada sen verran rahaa että saan muutamaksi kuukaudeksi vuokra-asunnon kunnes virkavapaani kotipaikkakuntani töistä loppuu ja lähden takaisin.. tosin siinä kohtaa meidän suhde mieheni kanssa on tullut päätökseen..

Kyllähän se pistää itkemään kun miettii että kaksi ihmistä jotka rakastaa toisiaan joutuu eroamaan kolmannen ihmisen takia..

Onko kenelläkään vinkkejä miten saisi voimavaroja jaksaa eteenpäin tilanteessa jossa anoppi haluaa tappaa miniän lemmikit ja joka tekee kaikkensa että poikansa jättäisi emäntänsä vaan sen takia kun miniä ei ole anopin mielestä tarpeeksi hyvä????

Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Takaisin ylös