Ahdistunut

Olemme reilun vuoden yhdessä elänyt pariskunta ja miehelläni on 4-vuotias poika, joka elää 50/50 meidän kanssa. Olemme molemmat yrittäjiä ja elämme hyvin toimeliasta elämää. Ongelma on että en kestä mieheni lasta. Pienetkin ”virheet” saavat näkemään punaista, enkä näe lapsessa mitään positiivista. En tunne mitään hyvää lasta kohtaan ja jopa lapsen puolelta tulevat hyvän tahdon elkeet ärsyttävät. Lapsi heräilee edelleen välillä öisin ja varmistaa että koko talo tietää hänen heränneen. Olen herkkä uninen, ja inhoan että minut herätetään turhaan.
En ole koskaan eläessäni halunnut lapsia, ja nyt tuntuu että tämä lapsi on pakotettu minun elämääni, koska rakastan miestäni. Mietin kuitenkin onko suhde oman mielenterveyteni arvoinen vai voiko tätä inhoa jotenkin helpottaa? Mieheni ei näe vaihtoehtona että saisin pitää ns. ”Oman tilan”, esimerkiksi toimiston tai makuuhuoneen johon lapsi ei olisi ollenkaan tervetullut. Olen ahdistunut ja avuton, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Lapsen vika tämä ei ole, eikä miehen, mutta ei mielestäni minun omakaan.

Ihanliianväsynyt

Aika rankalta kuulostaa. Mielestäni olisi hyvä jos saisitte sovittua selkeät säännöt siihen miten lapsi on ja miten teillä toimitaan. Voisi olla helpompaa ”sietää” lasta kun asiat ovat selkeät.
Miehesi voisi kyllä joustaa siinä että sinulla saisi olla se oma alue mikä ei ole lapsen aluetta jos koet että se voisi olla semmonen helpottava tekijä. Meillä on myös tämä vaikka on omatkin lapset koska tarvin ite hetkiä hengittää jos tuntuu että sitä tarvii. Ja meillä se on makuuhuone mikä on vain minun ja miehen.
Kannattaa myös punnita sitä että onko ns oikein lasta kohtaan se mitä tunnet. Lapsi sen varmasti huomaa. Pystytkö käyttäytymään reilusti vai viekö tunteet vallan?
Lapsi varmasti on vielä sen verran raskas sääntöjen suhteen että ei vielä kaikkea osaa tai muista mutta jos asioista pitää sinnikkäästi kiinni niin kyllä ne palkittee. Tai meillä ainakin kun miehen lapsella äidin luona säännötön elämä ja meillä taas on rajat selkeät.
Koetko että se sinun inho voisi mennä ohi? Jos ei niin sitten ehkä parempi miettiä olisiko sitten semmonen mahdollisuus että jatkaa erillään elämää tai että miehellä ja sinulla erilliset asunnot silloin ku lapsi on?

Vastaa aiheeseen: En kestä mieheni lasta

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.