Siirry sisältöön
Nimetön

heippa. oon eronnut vuosi sitten ex miehestäni. jatkuvan riitelyn takia ja koska tunteet hävisivät minulta. ja lyömistä oli kanssa. mies haluisi yrittää suhdetta vielä ja sanoo että on muuttunut perhe-elämää varten. aikaisemmin ei osallistunut paljon mihinkään, paitsi sitten kun sanoin et muutan lasten kaa pois. mies rakastaa meitä yli kaiken, sitä en epäile. mutta ongelma on nyt tässä että hän haluaisi nähdä lapsia mutta ei pysty. haluu kaikki meidät tai ei mitään. minä kuulema teen nyt päätöksen: jos en halua enää yrittää hän katkasee välit meihin kaikkiin eikä ikinä nää enää lapsia eikä mua. nyt joka kerta kun ollaan nelisteen nähty, valvoo monta yötä sen jälkeen itkien. haluaa niin saada perheen takaisin. ei kestä enää, haluu joko yrittää tosissaan suhdetta tai sit ei mitään. kärsii. kaikki me tässä kärsitään :( auttakaa. en halua että lapset menettää isänsä enkä myöskään halua yrittää sen kaa..

Nimetön

moi. noi on rankkoja asioita..
olen itse noin vuosi sitten muuttanut lasten kanssa pois ex-mieheni luota ja virallinen erokin tuli.
itse otin ennen muuttoa ja sen jälkeen yhteyttä moniin eri viranomaisiin että sain tukea ja neuvoja.
minulla oli myös väkivaltainen ja todella vaikea suhde ex-mieheni kanssa. annoin aikasemmin yhden mahdollisuuden ”lasten takia” mutta en lopulta jaksanut sitä kuitenkaan koska sama jatkui.
minun ex-mieheni on uhkaillut ja laukonut vaikka mitä asioita mutta olen pitänyt pintani. sanonut hänelle että taakseni en katso ja että turha enää ajatella että menisin takaisin hänen kanssaan.
tapaamiset ym. on hoidettu ja tapaamisissa olen aina itse mukana vaikka se ei niin helppoa olisikaan aina mutta nyt tällä hetkellä näin.

Nimetön

Hei!
Tuo kuulostaa samalta mitä minun tilanne muutama vuosi sitten. Jälkeen päin vasta tajusin miten paljon mies yritti hallita kiristämällä ja uhkailemalla. Suhteessa olin täysin alistettu tein kaiken! Pois lähtemisestä kun aloin puhua niin jotain eloa tuli mieheen, mutta vain siksi aikaa kun hylkäsin ne puheet. Lopulta pääsin lähtemään, eikä isä ole lastaan nähnyt 2,5vuoteen vaikka siihen mahollisuus. Nyt kun osaa jälkeen päin miettiä, niin näin olen paljon onnellisempi :)
Mutta kysyisin sinulta että oletko itse huomannut että mies on muuttunut perhe elämää varten? Mistä tiedät että valvoo monta yötä itkien? Tuskin oot vierellä lohduttamassa? Oletko yrittänyt puhua miehen kanssa että vanhemmuus ei häviä vaikka kumppani häviäisi?
Mielestäni (en siis tarkemmin tilannetta tiedä) mies yrittää vielä hallita sinua tuolla ”kaikki tai ei mitään”. Jos oikeasti rakastaa lapsiaan niin kyllä niitä myös haluaa nähdä ilman tuota ”kaikki tai ei mitään” asenteella. Mutta ketään älä ota vain lastesi takia, jos itselläsi on sitten entistä vaikeampi olla. Pysy erossa jos sinulla ei ole tunteita, elä huijaa itseäsi. Varaa lastenvalvojalle aika ja siellä sopikaa tapaamisista. Varmasti on rankkaa nähdä lastensa kärsivän tilanteesta :( voimia!

Nimetön

Hei
Kiitos viestistäsi. Olet todella vaikean ratkaisun edessä. Jos aiot vielä antaa mahdollisuuden ex-puolisolle uudelleen yrittämiseen, älä tee ratkaisua yksin, vaikka hän vaatisikin sitä. Suostuttele miehesi itsesi kanssa paikkaan, jossa on myös perhetyön/terapian ammattilainen. Tehkää päätös siellä yhdessä ja määräajaksi koemielessä. Sinulla on myös oikeus vaatia itsesi ja lastesi puolesta se, että lyömistä ei tapahdu, ei myöskään kiristämistä eikä uhkailua. Vaikka isä uhkailisi, ettei hän koskaan tapaa lapsia, jos et suostu hänen vaatimuksiinsa, lapsilla on kuitenkin oikeus tavata isäänsä. Myös isällä on oikeus tavata lapsiaan, mutta kaiken tapaamisen pitää olla sovittua ja turvallista. Perheeseesi liittyvistä asioista olisi hyvä myös puhua, esim. neuvolassa, lastenvalvojan luona tai perheasiain neuvottelukeskuksessa tai yksityisen perheterapeutin kanssa.
Toivon Sinulle rohkeutta tarttua asiaan ja pitää kiinni turvallisuudestasi.
Ystävällisin terveisin
vanhempain puhelimen päivystäjä Jatta

Nimetön

kiristää vaan, jos oikeesti haluaa näyttää muuttuneensa, ei katkaise välejä lapsiin, vaan tapaa heitä ja sinua ja käytöksellään osoittaa muuttuneensa/haluavansa muutosta.

Nimetön

Hei, minusta miehesi käytös kuulostaa kiristämiseltä. Kummallakin vanhemmalla on velvollisuus kasvattaa lapsia. Ymmärrän pelkosi täysin siitä, että lapsellasi voi olla vaara menettää isä. Mutta se ei olisi missään nimessä sinun vastuulla. Olethan sinä heille vanhempi ja aikuinen tällä hetkellä. Ja teet päätöksen sen mukaan, että kaikki voitte hyvin, myös sinä.
Itsellä on myös ero takana. Siitä on tosin jo aikaa 7 vuotta. Meillä kävi niin, että kasvettiin erilleen. Mies eli omaa elämää ja ei itseasiassa halunnut lapsen tulon jälkeen luopua mistään. Eli ryyppäsi ja vietti aikaa kavereiden kanssa. Minä sitten hoidin kotia ja tein ruoat ja hoidin lasta. Suhteeseen liittyi myös väkivaltaa. Eron jälkeen mies ensin tapasi poikaansa säännöllisesti joka toinen viikonloppu ja välillä joka viikonloppu. Pikkuhiljaa poikaan yhteydenpito jäi vähemmälle ja vähemmälle. Ja nyt tapaa poikaa vain harvoin ehkä kerran kuussa tai kahdessa. Harmittaa itseäni ajoittain, että pojalla ei ole kunnollista isää. Mutta toista en voi muuttaa ja isäksi itse en voi muuttua. Loppujen lopuksi meidän ero oli kuitenkin hyvä vaihtoehto. Väkivaltaa poika ei onneksi kerennyt missään vaiheessa näkemään, kuulemaan ehkä. Itse sen sijaan olen vakivaltaisesta perheestä. Sen on todella pelottavaa, kun vanhemmat tappelee ja itse ei voi tehdä mitään. Tuo voimattomuuden tunne minulla on vieläkin vaikka olen jo aikuinen. Pelottavaa on myös, kun pelkää että äiti kuolee. Ei sellaisia tunteita ja pelkoja pitäisi ainakaan tarkoituksella lapselle aiheuttaa. Voimia päätöksen tekoon. Asioilla on tapana järjestyä.

Nimetön

Hei, tuo on rankkaa aikaa sinulle. Sun pitää kuunnella omia tunteitasi ja ton tekstin mukaan et itse halua enää yrittää ja mustakin se kuulostaa oikealta ratkaisulta. Miehesi sanoo, että sinä päätät, mutta hän on itse jo asettanut kaksi vaihtoehtoista päätöstä, josta sun pitäis valita. Ei se noin kyllä voi mennä. Miehesi pitää kantaa vastuu omista tunteistaan ja huolehtia itse suhteensa lapsiin eron jälkeen, se ei ole sinun vastuulla. Kyllä, kiristämistä, älä mene mukaan. Jos voit huonosti suhteessa, sulla on oikeus ottaa ero ja lasten suhde isään on sitten ihan eri juttu. En usko että hylkää lapsiaan, voi toki yrittää olla erossa hetken, mut tuskin onnistuu pidemmän päälle. Exäsi olisi syytä mennä hakemaan keskusteluapua asiaan esim. perheneuvolasta. Jaksamista sinulle!

Nimetön

moi sinulle viestin kirjoittaja!
Minua hämmästyttää kaikkien muiden vastaajien kommentit. Ikäänkuin he näkisivät sinun tilanteessasi vain ne vaikeat kokemukset mitä heillä on ollut. Minun mielestäni kirjoituksessasi oli paljon positiivista. Suuria asioita joihin voi tarttua ja rakentaa elämää tältä pohjalta eteenpäin. Ensiksikin se että tiedät varmaksi sen että miehesi rakastaa sinua ja lapsia todella. Minäkään en epäile sitä yhtään. Luulisin että suurin osa suomalaisista miehistä, jotka todella rakastavat, toimisivat aivan samaan tyyliin. Minusta siinä ei ole mitään kiristämistä. Hän välittää teistä ja totuushan onkin että hän todella suree tilannetta. Usein rikki särkyvä ihminen ei voi sanoa tai ajatella kovinkaan yleviä ja tämän nykyajan korkean sivistyksen vaatimia lausuntoja. En tarkoita sitä että hän välttämättä tekisi niinkuin sanoo. Mutta tarkoittaa sitä mitä sanoo. Hän rakastaa sinua ja rakastaa lapsia ja toivoo että voisitte olla ehjä perhe. Miksi olisi helpompaa jatkaa perheelämää ilman isää. Kuitenkin lapset ovat yksi suurin asia sinun elämässäsi ja sinä elät heitä varten. Rohkaisen sinua etsimään tietä takaisin. Siellä sinulla on mies joka rakastaa sinua ja on lastesi isä. Teidän kaikkien kannalta olisi parempi ratkaisu etsiä apua ongelmiin eikä ongelmien seuraamuksiin. Jos miehellä on todella vakavaa väkivaltaisuutta niin etsikää hoito siihen. Jos sinulla ei ole tunteita niin älä katso tunteisiin sillä se on aivan normaalia että tunteita ei aina ole pitkiinkään aikohin. Rakkaus ei koskaan katoa ja se kestää. Teillä on perheenä hyvä mahdollisuus palata perheeksi jälleen, se on mitä kallisarvoisinta tässä maailmassa. Muiden ikävät kokemukset eivät tarkoita sitä että sinä et onnistu. Sinä onnistut ja te onnistutte kun yhdessä pyritte siihen. Tilanteessanne on paljon toivoa! Tartu kiinni siihen mitä on! [Osa viestistä poistettu. Julkaisemme yhteystietoja vain Uusia ystäviä-palstalla.]

Nimetön

Hei.

Itse vastaavassa tilanteessa en ottaisi exääni takaisin.
Usko pois, ei tule muuttumaan. Toimii, kuin alkoholisti.

Tulee hyvin todennäköisesti käyttämään lapsia manipulaation välineenä ja haukkumisesi jatkumaan.

Soisin korkeintaan päiväaikaan tapahtuvat isän tapaamiset tarvittaessa valvotusti.
Liian paljon on lehtien palstoilla lasten surmia ja perhesurmia.

Valitettavaa, mutta näin se on.

Vastaa aiheeseen: eron myötä isä katkasee suhteen lapsiin :(

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Takaisin ylös