Siirry sisältöön
Sosiaalityöstä ja perheneuvolasta

Moi!
Kommentti tähän edellisen kommentoijan väitteeseen: ”Perheneuvolat ja sosiaalitoimen ihmiset tuntuvat uskovan erittäin kernaasti lähes kaiken mitä äiti kertoo, isät ovat syyllisiä”
Oma kokemukseni ko. toimijoista täysin päinvastaiset. Narsistisen isän kaikki hulluinkin sopaa menee näihin sosiaalitäteihin täydestä. Lapset pelkäävät isäänsä ja ovat kertoneet isäviikoilla jo pidemmän aikaa tapahtuneesta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Itse olen aikoinani lähtenyt lasten kanssa turvakodin kautta pakoon ja kohti uutta turvallista elämää. Perheen turvakotihistoriasta huolimatta perheneuvolan naiset erityisesti ovat tämän narsistin lumoissa ja uskovat hänen krokotiilin kyyneleensä ja väitteet siitä että äiti on manipuloinut lapset kertomaan kaltoinkohtelusta, äiti on mielenvikainen ja mustasukkainen ymym. Lapset asuvat luonani, isälle ja lapsille on käräjäoikeudessa määrätty valvotut tapaamiset, mutta lapset eivät haluaisi tavata ja pelkäävät ja oireilevat tapaamisista. Kun tapaamisista on ollut taukoa lasten oireilu vähenee ja ovat muutenkin tasapainoisempia. Kun show alkaa uudestaan lasten oireilu palaa ja minun ja lasten arki taas sekaisin. Ja sossutädit aina vaan jaksavat ihmetellä että miksi lapset oireilevat ja narsisti isän karismasta sokaistuna ja syöttämänä vihjailevat äidin toiminnasta ja kertovat huolissaan kuinka isä on surullinen ja kärsii. Lastensuojelussa hieman samaa suhtautumista. Useampi vuosi jo tätä viranomaisrumbaa, eli taistelua sen puolesta että lasten kokemukset ja pelot huomioidaan, takana. Tämän kokemuksen perusteella en suosittele hakemaan apua perheneuvolasta jos vastustajana on narsisti vaan kiertämään kaukaa kyseisen instanssin. Syvä suo josta ei pääse eroon ja missä narsisti pyörittää keski-ikäiset psykologi tätit pikkusormensa ympärille. Onneksi minulla sentään huippuhyvä asianajaja, hänkin on todennut että valitettavan usein sosiaalityöntekijöillä ei ole kokemusta narsistin toiminnasta tai osaamista tunnistaa narsistia.

15 vuotta kestäneen henkisen väkivallan uhri

Niin, jotakin kokemusta minullakin on aiheesta, 15 vuotta olen joutunut narsistista expuolisoani, nyt se on ainakin vähältä osin loppunut tuo henkinen kiusaaminen ja syyttely , kun olen estänyt hänen puhelinsoittoihinsa, koskien lapsiamme, jotka noudattavat samaa kaavaa, siis jatkuvaa syyttelyä. Minulla on yksi neuvo , jos todellakin henkilö on narsisti, pysykää hänestä kaukana, luokaa niin tiukat rajat , mitä hän ei pääse ylittämään. Sillä, jos ette sitä tee, pääsee hän siihen tavoitteeseen , mihin hän on pyrkinytkin , murtamaan teidän psyykkeenne ja ”todistamaan” viranomaisillenne sen , että on ollut kokoajan oikeassa, että olet psyykkisesti epävakaa. Taistelu tai puolustustaistelu narsistia vastaan loputun suo. Suosittelen, Ottakaa yhteyttä rikosuhripäivistykseen.
Sosiaalitoimistossakin on monenlaisia työntekijöitä, vaikka sosiaalialan koulutus heillä onkin, on ihmisiä jotka menevät aina sen osapuolen taakse, joka aiheuttaa heille vähemmän ongelmia, siis tarkoitan joka vähemmän heitä painostaa ja osaa imarrella. En tarkoita, että kaikki työntekijät näin toimisivat , mutta valitettavasti jokaisessa ammattikunnassa tälläisiä on. Hyvää Kevättä kaikille, nauttikaa kauniista ilmoista ja kohottakaa katseenne kohti aurinkoa ei varjoja!

Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Takaisin ylös