Huostaanotettujen lasten äiti on edelleen äiti lapsilleen
Olen 2 lapsen äiti. Menetin heidät joulukuussa 2010, jolloin heidät sijoitettiin kiireellisesti lastenkotiin. Tuolloin tytär oli 2. luokalla ja poika vielä viimeistä vuotta ennen eskaria päiväkodissa. Syynä sijoitukseen oli päihteet. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja nykyään tyttö asuu sijaisperheessä ja poika isänsä kanssa. Erilleen he päätyivät, koska heillä on eri isät. Tytärtä tapaan kerran kuussa viikonlopun ajan ja tapaamiset sujuvat hyvin. Poikaa sen sijaan en tapaa ollenkaan, sillä isä estää kaiken yhteydenpidon, vaikka tapaamissopimuskin meillä on. Nyt on kulunut jo yli 4 vuotta eikä mitään ole tapahtunut, että minä tai pojan sisar saisimme tavata poikaa. Haluan kertoa, että viime vuoden aikana olen saanut itseni lopulta kokonaan eroon päihteistä ja pystyn elämään normaalia elämää. Mitä mieltä tästä ollaan? Onko isä oikeassa estäessään pojan kontaktit koko äidin puolen sukuun? Vai onko minulle ihan oikein se, etten saa olla mukana pojan elämässä? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta lapseni tuntisivat äitinsä olevan nyt mukana heidän elämässä, siitä huolimatta että vain näin kaukaa saan heitä rakastaa? Haluan kuulla mitä mieltä ylipäätään tälläisestä äitiydestä ollaan.
Hei kahden lapsen äiti!
Kiitos viestistäsi, on hienoa, että vaikeiden vaiheiden jälkeen sinulla on voimia lähteä selvittämään mahdollisuutta tavata poikaasi 4 vuoden erossa olon jälkeen. Kerroit, että lapsesi sijoitettiin kiireellisesti lastenkotiin vuonna 2010 päihteiden takia. Kirjeestäsi käy myös ilmi, että kummallakin lapsella on eri isä ja tapaamisesi sijaiskotiin sijoitetun tyttäresi kanssa sujuvat hyvin.
Oli ilo lukea, että olet taistellut eroon päihteistä ja jo vuosi on mennyt siinä mielessä hienosti. Varmasti lapset, rakkautesi heitä kohtaan ja mahdollisuus seurata heidän kasvuaan motivoi sinua edelleen. Muista, että mikäli sinulla itselläsi on raskasta ja tarvitset tukea omiin ajatuksiisi, niin voit aina soittaa meidän ilmaiseen vanhempainpuhelimeen 080092277, täällä vapaaehtoiset päivystäjät ovat sitä varten, että voit pohtia tuntemuksiasi nimettömänä. Voit myös kirjoittaa nettikirjeen Vanhempainnetin sivuilla.
Kysyt kirjeessäsi, että onko oikein, että poikasi isä estää kaiken yhteydenpidon poikaasi. Koska en tunne tapauksesi juridista puolta tarkemmin on vaikea tietää millä oikeudella isä toimii edellä mainitulla tavalla. Oletko puhunut tästä sosiaalityöntekijälle tai lastenvalvojalle, vai onko sinulla ylipäätään kontaktia heihin? Vai voisitko vain soittaa kuntaasi ja lähteä sieltä selvittämään sosiaalitoimiston kautta, mitä tilanteellesi voi tehdä.
Voisin kuvitella, että myös pojallasi on oikeus yhteydenpitoon biologiseen äitiinsä, joten uskon , että sinun kannattaa yrittää jaksaa taistella oikeuksiesi puolesta, vaikka se ei heti niin helppoa olisikaan isän vastustuksesta johtuen. Jos kaipaat tukea tähän, niin voit pyytää oman asuinkunnan sosiaalivirastosta perheasioiden sovittelua joka on lakisääteinen ja maksuton palvelu. Mutta jospa isäkin pikkuhiljaa alkaa tottua uuteen ajatukseen tilanteesi muuttumisesta. Tällöin lopputulos voisi olla onnellinen sekä sinun että poikasi elämän suhteen.
Toivotan sinulle voimia ja jaksamista ja ota yhteyttä heti kun siltä tuntuu!
Tottakai sinulla ja lapsellasi on oikeus tavata toisianne. Ja itse alkoholistiäidin lapsena koen, että on todella tärkeää, että lapsesi saa nähdä muutoksen sinussa ja saa tuntea, että äiti rakastaa sekä ikävöi häntä. Toivon kaikkea hyvää teille ja jatka valitsemallasi tiellä <3
Kiitos paljon, että olette huomanneet viestini. Oikein tuli tippa linssiin, kun pitkästä aikaa tuli tunne, että en ole aivan yksin tämän asian kanssa. On todella vaikea löytää joku taho, joka on valmis neuvomaan minua. Ne kaikki sosiaalityöntekijät ja muut auttajat/tukijat menivät lasten mukana. Ja kun vielä asun täällä syntymäkaupungissani sen sijaan että olisin jäänyt siihen kaupunkiin, jossa huostaanotto tehtiin, en millään meinaa löytää ketään, joka olisi minun tukena tai vaikka vain kuuntelijana. Siksipä kun sain tuon tekstin kirjoitettua, oli tosiaan liikuttava nähdä, että kyllä minullakin on omat näkymättömät tsemppaajat. En siis ole täysin yksin.
Oot ihan oikeassa että sun lapsillas on oikeus tavata molempia vanhempia. Käytännössä se ei ookaa niin yksinkertaista. Onko sulla tapaamissopimus? Jos on, niin isä ei voi estää tapaamisia, mut käytännössä jos pistää hanttiin ni lastensuojelun ratkaisu on hakea lapsi/lapset poliisin saa avulla, mut jos isä on aggressiivinen kuten mun lapsen isä, niin harva äiti pistää lastaan näkemään kun isukki laitetaan rautoihin. Ainakin tuo tilanne on meil ja se kestää ja kestää ellei keksi mitään. Sijaisperheestä saat lapsen aina kun on sovittu, ja itse olen tässä huomannut että lapsella sijaisperheessä on valvotut turvatut olosuhteet kun toinen vanhempi voi tehdä mitä vaan eikä häntä kontrolloida. Mut tää on eräs mahollisuus,todennäköisesti biologinen vanhempi rakastaa lastaan alusta alkaen tavalla johon sijaisperhe ei pysty. Monet myös tekevät sillä vain rahaa, mikä on aivan sairaan hirveää. Eli vain aika näyttää kumpi on parempi. Mutta lapsiasi sinulla on oltava oikeus nähdä kunhan olet tapaamishetkellä todistettavasti selvä. Yritä saada apua lastensuojelusta, jos vaikka jossain vaiheessa pääsisit kuntoutukseen lasten kanssa ja niin edelleen. Tsemppiä sinne
Olen itse kolmen lapsen äiti ja kokenut päihde elämän siitä selviämisen huostaanoton ja lasten palaamisen kotiin.Tiedän että koet riittämättömyytä ja ulkopuolisuutta oikein todenteolla, toivonkin sinulle todella voimia jatkoon. on mielestäni tärkeää että,lapset tietävät äidin rakastavan ja yrittävän pitää heihin yhteyttä. Kerää rohkeutesi ja ota peloistasi huolimatta yhteyttä asianajajaan ja viranomaisiin ja vaadi tapaamiset vaikka tapaamispaikalle. Sinulla on oikeus tavata lapsesi ja lapsellasi on oikeus tavata ikioma äitinsä! Menneisyydelle et voi enää mitään mutta, tulevaisuuteen voit todellakin vaikuttaa.Koskaan ei ole liian myöhäistä…Olet korvaamaton ihminen lastesi elämässä!
Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.