Siirry sisältöön
Nimetön

moikka kaikille! Erosimme miehen kanssa puoli vuotta sitten ja meillä on kaksi vuotias poika. Eron jälkeen toteutin unelmani ja hankin koiran, joka osoittautui tavallista vaativammaksi (eroahdistus, pelkoagressiivisuus sekä minun ja pojan suojeleminen) Olen kovasti kouluttanut koiraa positiivisin tuloksin, koirasta on kasvanut mallikelpoinen. Ainoa minua askarruttava asia tässä kaiken keskellä on se että minulla ei ole sosiaalista elämää paljoa ollenkaan, omat vanhempani ja muut sukulaiset asuvat naapuripaikkakunnalla, poikani isän sukulaiset lähellä mutta emme näe heitä kovin usein. olemme siis aivan ”yksin” kaiken arjen keskellä ja jotenkin tuntuu että vaikka kotona pojan kanssa olenkin niin aikaa ei jää yhtään mihinkään, kellon tarkasti joka päivä kuluu samalla rutiinilla ja elämä tuntuu melkoiselta suoritukselta ja toistolta. pojan isä käy kerran pari viikossa tunnin verran, jotta pääsen koiran kanssa kaksin lenkille mutta muuten lenkit menee aina pojan ja koiran kanssa yhdessä, pakkasista huolimatta. mutta suurin murheeni on se että koiran hankkimisen jälkeen olemme kokonaan jättäneen kerhoissa käynnit ym. puistoissa käynnit kun jotenkin ei ole enään aikaa lähteä mihinkään.. Eli siis poika ei näe eikä leiki muiden ikäistensä kanssa. Kyllä hän näyttää viihtyvän näin mutta joka päivä itken asiaa itsekseni että jonkun typerän koiran takia en ehdi nauttia ajasta poikani kanssa esim. kerhossa.. Onko täällä muita äitejä/isiä jotka eivät jostain syystä käy kerhoissa tai missään lastensa kanssa? Olen syksyllä luultavasti menossa kouluun joten silloin viimeistään poika pääsisi taas muiden lasten pariin. Mitä minun pitäisi tehdä ja onko tämä ”yksinäisyys” vahingollista lapselleni?? Me leikimme keskenämme joka päivä ja nautimme toistemme seurasta, mutta silti sitä ajattelee olevansa riittämätön. Onko asia näin?

Nimetön

Hei minulla itselläni koira ja vastasyntynyt. koiramme ei ole ihan helppo siksi keksin muutaman idean. Niinä päivinä kun lapsen isä katsoo lasta mene koiran kanssa johonkin koirakouluryhmään missä muitakin aikuisia saat muutakin kontaktia. Onko naapuria jolla lapsia joka voisi katsoa lasta iltaisin vaikka vain 15minuuttia. Onko naapurustossa muita koira ihmisiä yhteis lenkkeily?

Nimetön

Hei!Kannattaisi nyt ottaa järki käteen ja luopua koirasta. Valitettavasti se on kuin toinen lapsi ja sitoo hirveästi.Olen itse joutunut antamaan irlanninsetterin uuteen kotiin lapsen ollessa 2 kk. En pystynyt hoitamaan koiraa ja vauvaa.Pakko oli valita.

Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Takaisin ylös