Kolmasluokkalaisen välitunnit ja hyljeksiminen

Nimetön

Hei,

Poikamme käy kolmatta luokkaa ja viime keväästä lähtien ongelmaksi on alkanut muodostua se, että luokan johtajapojat jättävät hänet systemaattisesti välituntileikkien ulkopuolelle. Olemme keskustelleet asiasta open kanssa ja hän taas poikien kanssa. Muutama viikko menee ihan mukavasti, mutta sitten taas kuvio toistuu. Tänään pojat ovat tuumanneet, että poikamme voi tulla leikkiin mukaan, koska muuten hän kertoo opelle… Väliin lapsellemme pidetään porukassa ”mykkäkoulua”, väliin taas leikit sujuvat isommallakin porukalla.

Äitinä minusta on todella ikävää ja sydäntäsärkevää kuunnella tilannetta. Lapsemme on herkkä ja empaattinen ja tuntuu väliin ajattelevan meitä aikuisia ja etenkin ikäisiään syvemmin. Huomaan päivittäin miten lapsi haluaa olla luokkalaistensa kanssa samassa porukassa ja kärsii kun häntä hyljeksitään.

Toivon, että jollakin teistä olisi minulle kommentteja tai neuvoja… Toivoisin lapselleni mukavia ja reippaita välituntileikkejä ja hyväksytyksi tulemisen tunteita :)

Nimetön

Hei,

Kuulostaa tosi tutulta : meillä nyt kolmasluokkalainen tyttö oli tuossa samaisessa tilanteessa kolme vuotta: eskarivuoden ja alkuopetusluokat. Hän myös kertoi meille vanhemmille muiden kommentteja: ”otetaan kun on pakko”, ”pakko ottaa kun on oma ope välkkävalvojana mut ens välkällä et tule”, ” saat tulla jos olet koira” jne. jne. Joskus tyttö kertoi katsellensa luokkakavereiden leikkiä ja sitten pyytäneensä päästä mukaan. Tytöt lopettivat tällöin leikin välittömästi ja sanoivat etteivät voi ottaa mukaan koska eivät leiki mitään. Todellisuudessa leikki vain siirtyi muualle.

Tilanne oli todellakin sanojasi lainaten sydänsäsärkevä. Olimme yhteydessä kouluun luokanopettajaan joten hän tiesi ja ohjasi tyttöä mukaan leikkeihin sekä teki myös muulle luokalle selväksi ettei ketään jätetä yksin.

Muiden tyttöjen tapaan tyttärelläni ei edelleenkään ole yhtäkään ”parasta” ystävää. Hän ei kuitenkaan ole enää yksin vaan leikkii omien sanojensa mukaan ”tyttöjen” kanssa. Tämä ”tytöt”-porukka on 4-6 tytön ryhmä, jotka jollakin ihmeellisellä tavalla ovat ottaneet tämänkin sivullisen mukaan leikkeihinsä. Luulen, että tämä tapahtui alkuun opettajan toimesta ja nyt se on jo arkea eikä siihen enää tarvitse kehottaa.

Neuvoja… hmmm… ei kai siinä auta muu kuin keskustella aina uudestaan, olla yhteydessä opettajaan säännöllisin väliajoin ja kysellä häneltä hänen havaintojaan välitunneilla. Pyrkiikö poika muiden mukaan vai onko jo tullut tarpeeksi takkiin ? Meillä tyttö olisi varmasti vieläkin yksin ellei häntä olisi kannustettu takaiskuista huolimatta hakeutumaan muiden seuraan.

Nimetön

Meillä tuollainen tilanne johti siihen, että poikaani alettiin hyljeksiä koko ajan vain enemmän. Luokan pojilla oli ensimmäisestä luokasta asti kova valtataistelu keskenään. Ulkopuoliseksi jättäminen oli ensin kuvaamasi kaltaista, sitten poikani päästettiin leikkeihin mukaan enää vian ”jääjän” rooliin tai hänelle räätälöidyillä säännöillä, jotka takasivat sen, että hän oli aina ”huonompi” kuin muut. Vähitellen kiusaaminen muuttui fyysiseksi ja levisi tyttöjen ja koko kouluun keskuuteen. Puhuin luokan vahingollisesta ilmapiiristä jo ensimmäisen luokan syksyllä luokanopettajalle. Kerroin opettajille, erityisopettajalle ja rehtorille useaan kertaan huoleni poikani kiusaamiseen liittyen.

Poikien nokkimistarve oli niin voimakas, että opettajien toimenpiteet eivät purreet. Poikani vaihtoi koulua 5.lle mennessään. Hän on nyt 6:lla ja uudessa koulussa ilmapiiri on todella kiva. Koulun vaihto siis kannatti.

Jälkiviisas lista virheistä, jotka vanhassa koulussa tehtiin:
-ongelmaan ei puututtu heti alkuvaiheessa
-opettajien asenne oli se, että lapsia ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa
-koulu kieltäytyi ottamasta asiaa käsittelyyn niin, että keskusteluun osallistuisi kisatun ja kaikkien tai ainakin pääkiusaajien vanhemmat
-lopuksi kiusaajia oli niin paljon ja yleinen asenne lastani kohtaan niin negatiivinen, etten enää yksin olisi selvinnyt kaikkien vanhempien kanssa keskustelusta; otin muutamaan vanhempaan yhteyttä, mutta se ei riittänyt lopettamaan kiusaamista
-koulun asenteen vuoksi jäimme poikani kanssa yksin taistelemaan koko koulun lapsia ja näiden vanhempia vastaan

Tekisin seuraavat asiat toisin, jos olisin samassa tilanteessa nyt:
-yhteys luokanopettajaan ja rehtoriin: kerro huolesi ja pyydä konkreettisia toimenpiteitä
-kutsu teille kylään tai elokuviin/luistelemaan/pulkkamäkeen lapsesi kanssa joku mukavimmasta päästä oleva poika; yksi kerrallaan muutamaan otteeseen; näin vahvistat poikasi asemaa
-jos koulu ei ota asiaa vakavasti tai toimenpiteet eivät auta, ota itse yhteys pääkiusaajien vanhempiin
-jos yhteys vanhempiin ei tuota tulosta, ota yhteys kaupunkisi sivistystoimeen rehtorien esimieheen tai sivistystoimenjohtajaan ja pyydä apua

Vinkki jos asiat menevät tosi pahaksi: aluehallintovirasto valvoo myös koulujen toimintaa ja sieltä minua neuvottiin parhaiten siinä vaiheessa kun halusin vaihtaa lapseni koulua ja kaupungin sivistystoimi ei neuvonut minua eikä vastannut edes kirjallisiin pyyntöihini puuttua kiusaamiseen tai osoittaa lapselleni uusi koulupaikka.

KAIKKEIN TÄRKEINTÄ olisi saada luokanopettaja ja muut vanhemmat yhdessä keskustelemaan siitä mikä on hyvä ilmapiiri ja mitä jokaisen pitää tehdä, jotta kaikilla luokan oppilailla on koulussa kivaa.

Alueelle ‘Elämää alakoululaisen kanssa’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.