Tyttäreni on viidennellä luokalla, ja tytöt ovat muodostaneet luokan sisällä kiinteitä kaveriporukoita, joihin ei huolita mukaan muita. Kaksin olo on myös heille hyvin tärkeätä. Tyttäreni kaveripiiri koulussa on kaventunut vuosi vuodelta ja opettajat vain levittelevät käsiään, myös koulun johtaja uskoo ettei asialle voi tehdä mitään. Tytöt ovat hyvin toraisia sanoo myös opettaja. Kun tyttäreni välit parhaaseen kaveriin katkesi kokonaan, on hänellä koulussa seuraa vain satunnaisesti. Olen ehdottanut että hän katselisi muita itsekseen olevia tai liittyisi jonkin toisen luokan tyttöporukkaan, mutta tytöt lähtevät kuulemma pois kun hän lähestyy, porukassa on aina joku jolle ei käy. Muita yksin olevia on tosi harvoin. Osa luokan tytöistä käy meillä vapaa-aikana ja tyttäreni käy heillä. Mitä sanon tai teen? Asumme pienellä paikkakunnalla eikä koulun vaihto tule kysymykseen, muualle täältä on liian pitkä matka. Olen pohtinut myös paikkakunnan vaihtoa, mutta se on kaikkineen vielä liian iso asia. Kertokaa onnistuneista kokemuksistanne, kiitos.
Hei,
Pojilla on tapana toimia porukoissa, tytöillä on erikoinen tapa vaihtaa ystävää/ystäviä aika ajoin.
Tyttäresi tasapainoisen kasvun vuoksi on tärkeää että hän saa elämässään ainakin joillakin osa-alueilla onnistumisen kokemuksia. Onko tyttäresi koulukavereiden joukossa joitain erityisiä harrastuksia/kiinnostuksenkohteita, jotka voisivat yhdistää tyttäresi muihin tyttöihin paremmin tai luoda yhdistäviä puheenaiheita heidän välilleen? Jos tyttäresi ei ole kiinnostunut muiden tyttöjen harrastuksista/puheenaiheista voisitte yhdessä miettiä mikä uusi harrastus loisi hänelle positiivisia kokemuksia koulun ulkopuolella. Uusi harrastus liikunnan (esim. ratsastus,juoksu) tai taiteen (esim. maalaus,muu käsillätekeminen)alueella voisi luoda häneen positiivista virtaa, jotta koulun haasteetkin tuntuisivat pienemmiltä.
Joskus tytöt voivat hylätä ystävänsä/ vältellä ystäväänsä jopa vaatteiden tai muun aikuisille merkityksettömän syyn vuoksi. Sinun kannattanee vielä varmistaa tyttäreltäsi voisiko muiden muuttunut käytös johtua ehkä jostain tällaisestä pienestä yksityiskohdasta. Jos niin miettikää voisiko jokin pieni ulkoinen muutos (esim. vaatetuksessa,koulukassissa) parantaa tilannetta.
Kerroit että tyttärelläsi on yhä useampi ystävä,jonka kanssa hän näkee koulun ulkopuolella. Tämä on hieno asia ja uskon että nämä ystävyssuhteet yhdessä vanhempien aidon välittämisen kanssa takaavat hänelle vakaan kasvuympäristön tasapainoiseksi nuoreksi.
Siis mitä??? Jos tyttö jätetään pois porukoista vaatetuksen tai repun vuoksi, neuvotte hankkimaan uuden?!! Eikö samalla anneta viesti, että on ihan normaalia, että tälläiset ”aikuisista pieniltä tuntuvat seikat” johtavat ulos sulkemiseen tai muuten huonoon käytökseen? Eihän tämä aikuistenkaan maailmassa näin toimi – eihän konttorillakaan väärän värisistä sukkahousuista seuraa sulkemista tiimipalaverista tai kahvipöytäkeskustelusta. Kenen tässä tapauksessa olisi syytä mennä peilin eteen?
Päivystäjä Kaarina tarkoitti varmaan pelkkää hyvää. Joskus kun tuollainen kikkailu kuten vaikka Adidas-kassin hankkiminen voi todella auttaa. Syrjiminen on kuitenkin aina vallan väärinkäyttämistä. Sillä voi olla vakavat pitkäaikaiset seuraukset lapsen ja nuoren elämälle. Rehtoreilla ja opettajilla ON valtaa käytettävissään ja he voivat vaikuttaa yhdessä tekemisen ja olemisen pelisääntöihin.
