Siirry sisältöön
Nimetön

Hei! Haluaisin jakaa hiukan perheemme tilannetta ja saada kenties jonkinlaista vertaistukea koska olen todella ahdistunut tästä kaikesta. Erosimme ex-mieheni kanssa noin vuosi sitten, tyttäremme ollessa 3-vuotias. Alkuun kaikki sujui hienosti, pystyimme puhumaan ja hän jopa auttoi minua muutossa. Kesällä kuvioihin tuli uusi naisystävä, jonka jälkeen kaikki on mennyt alamäkeä. Nyt viimeisen kolmen kuukauden aikana tilanne on muuttunut mielestäni huolestuttavaksi. Perhepäivähoitajaltamme on tullut jo muutamaan kertaan viestiä että lapsemme on kiukkuinen ja väsynyt aina niinä viikkoina kun hän on isänsä luona. Pidimme vasu-keskustelunkin, mutta siinä ex-mieheni ohitti koko asian ja ”vaikena”, kertoi ettei heillä mitää ongelmia ole kotona. Lapsen isän uudella naisystävällä on kouluikäinen poika, joka muutti naisen mukana lapseni isän kotiin. Jonkin aikaa muutosta kului ja tämä poika sai tyttäreni huoneen, ja tyttäreni siirrettiin nukkumaan pienempään huoneeseen johon kaikki hänen tavaransakaan eivät mahtuneet. Tyttäreni itse kertoo että häntä pelottaa isän luona öisin eikä hän saa nukuttua. Muutamina kertoina kun olen lasta hakenut isänsä luota, hänellä on aivan liian vähän vaatetta päällä säähän nähden, ja on nuhainen. Nyt viimeisimpänä huolenaiheenani sain kuulla toiselta perhepäivähoitajalta, kun isä oli ajanut tyttäreni kyydissä siten että tyttö oli ollut etupenkillä, ilman turvaistuinta, ilman turvavöitä ja roikkunut liikkuvan auton ikkunasta ulos, nin että oli ollut vaarassa pudota! Lisäksi tätä ahdistustani lisää se että isän uusi naisystävä tuntuu suhtautuvan hyvin välinpitämättömästi tyttäreeni. Viimeeksi kun hänet isänsä luota hain, tämä uusi nainen vain huusi tytölleni ”heippa” kun lapsi oli lähdössä, ei tullut lähelle, ei halannut, ei mitään.

Miltä tämä teidän mieletänne kuulostaa? Olen itse todella huolissani ja ahdistava ajatus on se että joudun lapsen taas viemään isälleen huomenna ja pelkään että lapselleni sattuu jotakin hänen siellä ollessaan.

Nimetön

Hei huolestunut äiti!

Kerrot huolestasi, joka koskee pienen tyttäresi aikaa, jonka hän viettää isänsä nykyisessä perheessä. Kerrot, että kaikki sujui aluksi hyvin, mutta kun perheeseen tuli uusi naisystävä ja tämän kouluikäinen poika, tilanne on muuttunut ikäväksi. Tyttäresi kertoo, että häntä pelottaa isän luona öisin. Olet aivan aiheellisesti yrittänyt vaikuttaa tilanteeseen siinä onnistumatta.

Tyttäresi isällä on tällä hetkellä suuri elämänmuutos käynnissä uuden parisuhteen ja perheen myötä. Häneltä ei välttämättä tässä vaiheessa riitä huomiota tyttären elämälle. Tilanne voi muuttua myöhemmin, mutta jotenkin asiaan on yritettävä vaikuttaa juuri nyt!

Parasta olisi, jos pystyisit puhumaan ex-miehen kanssa tilanteesta lapsesi näkökulmasta. Voisit kertoa hänelle siitä, että tytär pelkää olla isän kotona yöllä ja että hän on päivähoidossa väsynyt ja kiukkuinen isän luota tullessaan. Sinun on kuitenkin varottava syyttämästä ketään! Tärkeintä on piirtää esiin lapsen tilanne ja yrittää yhdessä etsiä siihen parannusta.

Viestisi herätti minussa monia kysymyksiä ja ajattelen, että voisit jatkaa asian pohtimista esimerkiksi soittamalla MLL:n Vanhempainpuhelimeen tai kirjoittamalla Vanhempainnettiin. Kirjeeseen saat henkilökohtaisen vastauksen. Päivystysajat ja yhteystiedot löytyvät Vanhempainnetin sivuilta.

On hienoa, että olet reagoinut tilanteeseen heti ongelmien ilmetessä! On tärkeää, että tyttärellä säilyy suhde isään ja isän perheeseen, mutta tärkeää on myös se, että hän voi tuntea olonsa turvalliseksi.

Nimetön

Pystyn kuvittelemaan huolesi.Olen itsekin vähän samanlaisessa tilanteessa. Itselläni huolta aiheuttaa mieheni äiti ja isä, jotka huolehtivat pojastamme kun en itse näe poikaa. Tiedän ahdistuksesi määrän.jos vain pystyisi olemaan huolehtimatta, mutta en voi.Oletko yrittänyt kysyä mieheltäsi asiasta vai vaikeneeko hän?

Nimetön

Hei!

Hieman kummalliselta kuulostaa. Jos kerran olet huolestunut niin luultavasti on jotain huolenaihettakin. Onko ex-miehesi helposti johdateltavissa olevaa tyyppiä? Kuulostaa siltä, että hän menee uuden naisystävänsä pillin mukaan eikä välitä tyttärestään. Kunnon vanhempi pitää aina lapsensa puolta. Sinä vaikutat sellaiselta.

Todella kurjaa lapsen ja sinun kannalta!

Nimetön

Isäkin voi olla huolissaan lapsista.Erosimme 17 vuotta sitten, kun vaimoni kolmen lapsen äiti löysi ”elimensä Auervaaran”.
Katselin aikani äidin sekoilua ja jätin erohakemuksen kun tyttäreni täytti 11 vuotta. Kysyin tyttäreltäni, mitä hän haluaa tulevalta elämältään?
Hän oli pohtinut omaa kohtaloaan ja vastasi kysymykseeni.
En halua muuttaa pois omasta kodistani, toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun. En halua eroon veljistäni, sukulaisistani, hyvistä kavereistani ja ystävistäni.
Haluan asua isäni ja veljieni kanssa. Jos minut meinataan viedä väkisin pois kodistani naulaan itseni jaloistani kiinni lattiaan, ettei minua viedä väkisin.
Lupasin tyttärelleni, että tulen tekemään kaikkeni, jotta hänen toiveensa toteutuvat.
Varasin tyttärelleni ajan koulun terveydenhoiltajalta ja kerroin tulevasta erosta. He sopivat yhdessä, että asiasta kerrotaan myös opettajall.
Varasin tyttärelleni ajan sosiaalitoimistosta, jossa hän kävi yksinään kertomassa toiveensa, koska en halunnut vaikuttaa hänen päätökseensä.
Nyt kaikki lapset ovat aikuisia ja heillä on ammatti ja vakituinen työpaikka.
”Isärentutkin” pystyvät auttamaan, huolehtimaan ja tukemaan lapsiaan.
————–

Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Takaisin ylös