Laitoin isälle torstaina viestin että jos la menis neitosen kanssa uimaan. Perjantaina tuli viesti että ei käy uiminen mutta voiko hän hakee/tulla la pulkkailee neitosen kanssa kun niin vähän aikaa isätytär aikaa…
no sit laitoin että käy 9.30 la
isältä tuli sit la et käykö 10.30
no laitoin että käy 10.30 mutta 11.15 on ruoka ja 12 päiväunet.
neitonen siis 1v10kk
no sit siltä tulee isältä siis että just. No joku toinen kerta
laitoi viestin että 10.30 käy ruokailuun asti.
niin isältä viesti: en viitsi 30 min matkaa tehdä 45 min takia. Mut on mulla jassu ja ella voin nauttia niiden kanssa olemisesta. Mä ikävöin nelliä. Mut saan sitä nähdä ehkä kerran kk.
laitoin sit viestin että tulkaa 10
niin isän viesti: kun ei päästä silloin. Meil aamutoimet ym.
laitoin viesti: neitosella on joka päivä 11.15 ruoka ja unille 12
niin isältä tuli taas: ota huomioon et niin on meilläkin…joten antaa olla.
IHAN KUIN ISÄN MIELESTÄ MUN JA 1v10kk PITÄIS HÄNEN PILLIEN MUKAAN MENNÄ JA MEIJÄN RYTMIÄ SEKOITAA IHAN MITEN HÄN HALUU..
No laitoin sit isälle viestin: tosi ikävää että et voi ymmärtäää neitosella on tietty rytmi.
Niin isältä tuli: Kyl ymmärrä. Mut ymmärrä et mun ja sen nykyisen lapsilla myös.
Et minä se tässä syypää olen kun meillä on rytmi 11.15 ruoka ja 12 unille joka päivä. En rupea neitosen tuttua rytmiä muuttaa lapsen isän takia…
Mitä tässä pitäis tehdä…
Ja se lähti aikoinaan mun elämästä kun olin raskaana ja se oli kuulemma sanonut että tee abortti ja sit kehtaa ottaa yhteyttä kun laskettu aika on lähellä. ei pitänyt yhteyttä raskauden aikana.
Tekstisi oli hieman sekavaa..Taidat olla vielä kovin nuori? Auttaisiko, jos puhuisit esim. neuvolassa asiasta ja hakisit tukea vanhemmuuteesi?
Voisitteko tästä nimenomaisesta asiasta isän kanssa keskustella, ihan puhelimitse vai kasvotusten?
Ymmärrän kyllä teidän molempien kannan, mutta ymmärrätkö sinä isän kannan? jos hänellä on muitakin lapsia kun tämä yksi niin rytmejä ei voi muuttaa myöskään pelkästään teidän yhteisen lapsenne takiaan. On hienoa, että isä oma-aloitteisesti pitää yhteyttä ja haluaa olla lapsen elämässä nyt kun lapsi on syntynyt. On selvää, että hän ei halua olla lapseen yhteydessä sinun takiasi vaan lapsen itsensä takia.Miehesi on siis selkeästi ilmaissut että hän halusi että teet abortin? Näinollen hän ei tätä lasta halunnut mutta koska sinä päätit toisin, hän kantaa nyt vastuunsa mikä on yksinomaan hieno asia. Sinä päätit hänen puolestaan- oletko miettinyt sitä?
Olisiko sinun siis mahdollista joustaa nyt-pakata lapsi autoon ja viedä isänsä luokse? Sinä halusit tehdä tästä miehestä isän- haluatko ylläpitää lapsen ja isän suhdetta?
Olen myös ihmeissäni tytön 10v. isän käytöksestä.Erosimme 8v.sitten, mies on narsisti/työnarkomaani. Tämä narsismi seuraa mukana tytön tapaamisviikonloppuina ym.Nyt tässä muutama aika taakse päin, haki tytön lauantaina 10 ja menivät isän työmaalle,isä alkoi tekemään töitä ja tytölle annettiin tietokone nenän eteen että pelaa,yksin työpaikan taukotilassa.Tätä pelaamista jatkui illalla 18 asti jolloin isä lopetti työt. Tässä välissä isä ei huolehtinut, että tyttö olisi saanut syötävää tai juotavaa.Tuli sunnuntai, isä soitti tytön mummulle että ottaako lapsen luokseen, kun hän menee töihin. Mummu haki tytön johonkin aikaan päivästä isän työn luota. Kun tuli tytön palautuksen aika isä toi ja palasi töihin. Nyt isä on ilmoittanut luopuvansa yhteishuoltajuudesta niin ettei hänen tarvi koskaan edes tavata tytärtään, erittäin ikävää tytön kannalta kun kuitenkin joskus haluais tavata isäänsä.
Yhteishuoltajuudella ei ole mitään tekemistä tapaamisten (tai elatusmaksujen suuruuden) suhteen. Vaikka lapsen huoltajuus olisi sinulla yksin, isällä on edelleen oikeus tavata lasta. Eri asia on, jos ei ole kiinnostunut. Ja ehkä lapsen kannalta onkin paremi niin, jos tapaamiset ovat tuota luokkaa. Voisiko lapsen tapaamiset isän puolen sukulaisiin toteuttaa isovanhempien luona? Isä ja tytär näkisivät ohimennen toisiaan, mutta vastuu lapsesta olisi niillä, jotka siihen ovat kykeneviä ja kiinnostuneita?
Mitä tulee narsismiin: luin jostakin, että nykyään jokainen diagnosoi exänsä narsistiksi, muoti-diagnoosi. Narsismiin tarvitaan muutakin kuin itsekkyys, keskenkasvuisuus ja työnarkomania.
Myös minun lasteni isä oli työnarkomaani. Narsisti ei, mutta lapsellinen ja itsekäs kyllä. Nyt jälkeenpäin en kyllä itseänikään voi fiksusti tai aikuismaisesti käyttäytyväksi kehua. Siinä vaiheessa kun lasten isä ilmoitti, ettei halua tavata lapsia, otin yhteyttä lasten isovanhempiin ja lapset pääsivät mummolaan, siinä ohessa tapasivat isäänsäkin.
Nyt lapseni ovat aikuisia ja heillä on edelleen hyvät, tiiviit ja lämpimät suhteet isovanhempiin ja isän puolen sukulaisiin ja serkkuihin. On hienoa, että heillä on jotain pysyvää ja juuret, konkreettisesti paikka, josta ovat lähtöisin, ja siellä paljon ihmisiä, joiden kanssa ovat yhdessä aikuiseksi kasvaneet, esim. serkut.
Itseni laitoin siinä mollattavaksi, minua haukkuivat mennen tullen ihan lapsillekin. Nyt minun ei tarvitse olla heidän kanssaan enää tekemisissä ja lapsilla on ympärillään ihmisiä ja sukulaisia, jotka kuitenkin heistä välittävät. Jos olisin katkaissut välit, saisin nyt aikuisten lasteni kiukuttelut päälleni, kun eivät tunne isänsä puolen sukulaisia.
Eli anna isän keskittyä työnsä, ota yhteys isovanhempiin ja sovi lapsen tapaamiset heidän luokseen. Isovanhemmat ovat kuitenkin tärkeitä lapselle.
Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.