Lapsi oli tarhan jälkeen todella kiukkuinen..

Nimetön

puolisen tuntia ja löi ja läpsi mua. Mitkään jäähyt ei auttaneet, ei sisällä ei ulkona. :( Mulla paloi pinna niin, että vein lapsen kylmään suihkuun.. nyt on niin kauhee olo itellä ja taisin myös antaa tukkapöllynkin. :(

:(

Nimetön

Hei!
Minulle tuli viestistäsi mieleen paljon kysymyksiä:
Minkä ikäinen lapsi?
Onko päiväkodissa ko. päivänä tapahtunut jotain?
Onnistuitko kysymään lapselta, miksi hän noin käyttäytyy, lyö sinua ym?
Onnistuitko kysymään, millainen päivä on ollut päiväkodissa, mitä siellä on tapahtunut kun hän niin pahantuulinen että käy sinun (äidin?) päälle? Jotainhan on pielessä, jos lapsi purkaa pahaa oloaan noin vahvasti, että käy äitinsä (?) päälle eikä rauhoitu millään?!
Kun lapsi puolen tunnin ajan läpsii ja lyö äitiään/aikuista, mitä sinä teit? Väistelit? Löit takaisin? Miksi olet laittamassa lasta jäähylle, miksi et esim. ota ranteesta kiinni ja kiellä lyömäst, tai ota lasta tiukkaan syliotteeseen jolloin hän ei voi lyödä sinua, ja päästät irti vasta kun lapsi on rauhoittunut ja luvannut olla kunnolla? Jonka jälkeen jossain vaiheessa keskustellaan siitä, mikä on pielessä, mitä on tapahtunut, koska on niin pahantuulinen?

Hermostuit, menetetit malttisi tilanteessa ja toimit erittäin väärin. Tiedät sen itsekin. Kylmä suihku ja tukkapölly päiväkoti-ikäiselle lapselle on ihan kamala rangistus siitä, että hänellä on paha olo, eikä hän osannut sitä purkaa tai ilmaista muuten kuin käymällä aikuisen päälle.

Kun saat vastaukseni tänne, on tapahtuneesta kulunut jo useita päiviä. Silti, voit ottaa asian puheeksi lapsen kanssa lyhyesti, ja pyytää anteeksi ja kertoa, että sinä toimit väärin ja luvata, ettet enää ikinä toimi siten.

Muuten; Käytätkö fyysistä kuritusta? Annatko tukkapöllyä tai luunappeja, läimäytyksiä silloin, kun lapsi käyttäytyy huonosti eikä usko puhetta tai jäähypenkkiä ja sinulta loppuu siis keinot? Jos, niin teepä päätös, että lopetat sen. Se on todellakin ”vain” pelkkä päätös, josta sitten myös pitää kiinni ja jonka sanoo itselleen painokkaasti muutamaan kertaan: en lyö, en tukista, en anna luunappeja, vaikka miten pinna kiehuisi ja lapsi on hankala.
Jos joudut turvautumaan fyysiseen kuritukseen – ettei lapsi tottele sinua muuten – olet menettänyt pelin. Lapsen tottelevaisuus perustuu fyysisen kurituksen pelkoon. Mitä ihmettä teet sitten, kun lapsi kasvaa, uhmaa enemmän, eikä enää pelkää sinua? tai peräti lyö takaisin?

Pohdin tuota fyysista kuritusta siksi, että itselläni on nyt kaksi pientä, temperamenttista ja kovaäänistä lasta. Kun heillä on takana huono päivä ja asiat pielessä, harmittaa, he kyllä huutavat ja parkuvat, kiukuttelevat, ja rauhoittuminen saattaa kestää tosi pitkäänkin, mutta eivät ole koskaan käyneet minuun tai isäänsä fyysisesti päälle läpsimällä tai lyömällä – koska heitäkään ole lyöty, tukistettu tai nipistetty.
Vanhemmat lapseni ovat jo aikuisia, ja heidän kohdallaan ”syyllistyin” fyysiseen kuritukseen tukkapöllyjen ja luunappien ym. muodossa kun luulin että ne ovat niin pieniä juttuja ettei haittaa, mutta saadaan lapsi tottelemaan. Eivät he lyöneet takaisin isompanakaan, mutta etenkin teini-iässä heidän kanssaan olin kyllä helisemässä kun eivät kunnioittaneet ollenkaan ja välit olivat välillä aika huonotkin. Luulen, että suurin syy oli tuo fyysinen kuritus. Siksi, jos sitä teillä missään muodossa on, nyt on hyvä aika laittaa sille päätös.

Nimetön

Meillä myös 3v kiukuttelee tarhapäivän jälkeen ja minusta se on NORMAALIA.Hän käyttäytyy päiväkodissa hienosti, on iloinen ja sosiaalinen vesseli mutta kotiintulo on juuri se vaikea piste:silloin päivän pettymykset,väsymys ja äidin ikävöinti purkautuvat kiukutteluna. Mutta se kuuluu asiaan! Pikkuinen ei vielä osaa jäsentää tunteitaan paremmin, eikä hänellä ole keinoja käsitellä väsymystään muuten. Ensimmäiset puoli tuntia onkin varattu sylittelylle ja rauhassa oleilulle,sitten vasta lähdetään laittamaan ruokaa tms.
Pidä sylissä, estä lyönnit ja nipistelyt mutta ole läsnä.
Lapsellasi on ollut ikävä sinua, hän on väsynyt oltuaan hälyssäs koko päivän. Älä rankaise häntä siitä että hän käyttäytyy kuten pieni lapsi!

Nimetön

Lapselle päiväkoti on väsyttävä kuin meille työpäivä. Oma lapseni tulee harvoin virkeenä kotiin,aina menee sohvalle lepäämän vähäksi ja sitten vasta syö ja alkaa puuhaa omia asioita.Toinen vaihtoehto voi olla että jotain tapahtuu päiväkodissa, mitä hän ei osaa selitä ja syyttä sua tai yrittä ilmaistaa sitä.Jos hän ei ole ajemmin noin tehnyt niin selkeesti on jotain vinossa.

Nimetön

”eivät ole koskaan käyneet minuun tai isäänsä fyysisesti päälle läpsimällä tai lyömällä – koska heitäkään ole lyöty, tukistettu tai nipistetty”

On temperamenttisia lapsia, jotka saattavat turvautua väkivaltaisiin keinoihin, väsyneinä ”raivarin” yhteydessä, vaikka heitä ei koskaan olisi lyöty tai rangaistu fyysisesti!!

Nimetön

”On temperamenttisia lapsia, jotka saattavat turvautua väkivaltaisiin keinoihin, väsyneinä ”raivarin” yhteydessä, vaikka heitä ei koskaan olisi lyöty tai rangaistu fyysisesti!!”

Nimenomaan näin, omani alkoi purra, lyödä, potkia ja nipistellä 1,5-vuotiaana. Nyt on 2-v. ja olen opettanut hänet hakkaamaan tyynyä.

Nimetön

Hyvä konsti tuo tyynyyn hakkaaminen.:)

Lapset ovat todellakin temperamentiltaan erilaisia, joillekin mökötys on riittävä tunteenpurkaus, toisen on annettava itkeä ja sätkytellä ihan rauhassa. Koskaan ei saa antaa lupaa lyömiseen tai potkimiseen. Lapsi käyttää sitä keinona purkaa pahaa oloaan, mutta se ei ole oikein. Hänen on opittava, ettei häneen saa koskea, eikä hän itse saa koskea toiseen vahingoittamistarkoituksessa. Pikkuhiljaa hyvä tulee…

Nimetön

On oikeus joskus olla väsynyt. Olen saanut itsekkin taistella
poikani kanssa. Viime talvena otimme kunnolla yhteen. Seisotin hetken sen ukona ”jäähyttelemässä” aivojaan. Jotta ymmärrys tulisi siihen, ettei todellakaan kannattaisi pelleillä. Kyse sinä hetkenä oli ulos menosta ja siitä että ulkona oli pakkasta ja kylmä. Mutta sota päättyi siihen että poika seisoi hetken ulkosalla. Sen jälkeen ei ole tarvinnut inttää vaatteiden laitosta talvi säällä :) Tosin niin hurjalta se kuullostaa, mutta jos mikään todella ei tehoa on otettava kovat otteet käyttöön.

Poikani on nyt pian neljä, ja uhma jatkuu. Välillä mikään mene hänelle kaaliin. Joskus riidat ovat hurjiakin,mutta kuitenkin iltaisin sovimme ja olemme onnellisia siitä että meillä on toisemme. :) Äidin rakkautta ei voita mikään vaikka joskus elämä potkii päähän. Saa äiti hermostua ja näyttää tunteensa. Niin tekee myös lapsetkin.

Ehkä sinua harmittaa kaikki mitä teit silloin. Mutta muista lapsesi rakastaa sinua. JA antaa anteeksi.

Nimetön

Opiskelin toisella paikkakunnalla kun nuorin poikani oli 8 v.Huomasin perjantaina kun tulin kotiin että hän kiukkusi,läpsi jne. Jossakin vaiheessa oivalsin että lapsellahan oli ollut ikävä, tietenkin ja pidin häntä sylissä välillä vähän väkisinkin ja kerroin viikostani ja siitä kuinka minulla oli ollut häntä ikävä. Kiukku laantui ja teimme mukavia asioita yhdessä viikonlopun kunnes taas tuli maanantai…..joten jaoin viikon ja kävin kotona myös keskiviikkoisin vaikka matkaa oli 180 km. Helpotti meitä molempia.

Nimetön

vähän alle kaksivuotias lapsenlapseni on juuri alkanut läpsiä (ikäänkuin kokeilumielellä) ja olen napakasti kieltänyt ja estänyt häntä lyömästä. Samalla kerron, että se sattuu ja pahoittaa mielen. Samaa metodia käytin poikiimme, eikä kumpikaan koskaan ole lyönyt muita lapsia. Miniäni pistää tämän pikkuisen jäähylle sohvan nurkkaan heti ensimmäisestä ´lyönnistä, eikä anna tulla pois ennen kuin lapsi sanoo anteeksi. Näin tämän tapauksen tänään, tyttö sanoi, ettei lyö enää ja silmissä oli paniikkia ´hylkäämisen´vuoksi. Minusta näin vain opetetaan lasta sanomaan mekaanisesti anteeksi, minusta koko keino on väärä, mutta ainakin pitäisi päästää pois, jos selkeästi näkee, ettei lapsi oikein edes ymmärrä miksi siellä istuu ja yrittää päästä pois lupaamalla, ettei lyö.´
Olenko minä nyt aivan hakoteillä, onko tämä todellakin oikea ´kasvatusmenetelmä´lapselle, joka ei oikeastaan koskaan ole hankala tai uhmaava?

Nimetön

Kysyt kertomasi lopussa: ”Olenko minä nyt aivan hakoteillä…”
Itse olen samaa mieltä kanssasi, että näin pienen lapsen nurkaanlaittaminen opettaa lapselle toki sen, kenellä on valta. Kerrot alussa, että lapsi läpsii ikäänkuin kokeilumielellä. Tämä on mielestäni tärkeä pointti..siis ymmärtää, miksi lapsi tekee sen. Jokainen älykäs lapsi opii yhtä sun toista ihan mistä näkemästään tahansa ja jos on nähnyt jotain ”lätkimisen” tapaistakin, on sitä mukava kokeilla ja varsinkin, jos se saa vielä jotain erityistä aikaiseksi. Mutta..jos aikuinen ”opettaa” lapselle, että näin ei saa tehdä, laittamalla nurkkaan, oppii lapsi ainakin sen, kenellä on valta. Jos minä olisin ko tilnateessa, selvittäisin ensin itselleni, miksi lapsi tekee näin ..kuuluuko kehitykseen, onko nähnyt jotain sellaista muilta lapsilta, jne… ja se, miten vastaisin tuohon lätkimiseen olisi sanomalla napakasti, että: ”Minua et lyö!” Näin kertoisin lapselle, että minä en suostu siihen, että Sinä lyöt minua…ajatuksella, että minä en lyö Sinua ja Sinä et lyö minua. Näin lapsi oppisi asian syvemmän merkityksen, sen että toista ihmistä ei lyödä. Toivottavasti osasin kertoa ajatuksistani.

Nimetön

Kiitos vastauksestasi mummi. Minulla on ollut todella paha mieli moisen ´jäähyrangaistuksen´takia. Hoidamme häntä usein ja pari kertaa hän on taas yrittänyt lyödä, mutta mielestäni hän on itse pikemminkin turhautunut johonkin tehdessään sen. Ja hän todellakin lopettaa heti, kun kuulee äänestäni, että nyt isoäiti on tosissaan kieltäessään. Tämän jälkeen hän silittelee ja puhaltaa ´pipin´pois. Sitä mihin hän on turhautunut on vaikea aina löytää vastausta, tyttö on vielä liian pieni eritelläkseen tunteitaan tai ajatuksiaan, kyseessä saattaa välillä olla ihan pelkkä väsymyskin. Mutta sylikkäin istuminen on minusta parhaiten auttanut nämä puuskat tyynnyttämään.

Nimetön

Wonderful details. Thanks..
Thanks a great deal, A lot of forum posts.
You actually stated this fantastically.

Vastaa aiheeseen: Lapsi oli tarhan jälkeen todella kiukkuinen..
Huomioithan että keskusteluareenan viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Periaatteiden vastaisia viestejä ei julkaista. Työntekijät moderoivat viestit kaksi kertaa viikossa, joten viestisi julkaisemisessa saattaa kestää joitakin päiviä.