Mikä auttaisi tekemään päätöksen siitä, haluaako vanhemmaksi vai ei?

MLL

Mikä auttaisi tekemään päätöksen siitä, haluaako vanhemmaksi vai ei? Keskustele aiheesta!

Epävarma

Voisi olla hyvä listata plussat ja miinukset.
Esimerkiksi:

Minä äitinä/kasvattajana (mahdollisuudet/riskit omassa vanhemmuudessa lasta kohtaan)

+

Lapsiarki (joustaminen omissa tarpeissa/lapsen tuoma lisäarvo arkeen ja elämään)

+

Mahdollisen puolison ja itseni yhteiset/eriävät arvot ja tavat kasvatuksessa

+

Älkää kyselkö

Mä oon 22-vuotias ja aloin vuosi sitten pohtimaan, että haluanko ylipäätään vanhemmaksi vai en. Pian sen jälkeen monet sukulaiset ja jopa tuntemattomat ovat alkaneet kyselemään lapsista, olettamaan että lapsia tulee kohta ja jopa painostamaan niiden tekemiseen todennäköisesti siksi, että olen seurustellut kauan ja ostimme omakotitalon.

Olen ennen aina halunnut vanhemmaksi ja luulin, että lapsia olisi jo nyt, mutta jatkuvat kyselyt ja painostamiset ovat saaneet minut ajattelemaan negatiivisesti lapsista ja tuntuu, että en enää tykkää lapsista ollenkaan. Ennen rakastin lasten seurassa olemista, mutta nyt painostuksen ja kyselyn jälkeen lähinnä puistattaa kaikki lapset. Haluaisin, että ihmiset jättäisivät minut rauhaan kyselyidensä kanssa, niin voisin tehdä sen oikean päätöksen siitä tuleeko niitä lapsia vai ei.

Ei tällä palkalla ja työmäärällä

T. Väsynyt sairaanhoitaja 24v

Vela

Mulla tällaset asiat on vahvistanut päätöstä, että en haluaisi vanhemmaksi:
– huonompin eläke
– haittaa uralla etenemistä ja muutenkin rajoittaa jos työt ovat liikkuvia tai pitäisi matkustaa tai olla yötä/iltaa töissä tai vaikka muuttaa
– raskausajan ja synnytyksen riskit (ja niitähän riittää) voit vuotaa kuiviin, lapsi jää synnytyskanavaan, repeät peräsuoleen asti, hampaat ja hiukset lähtee, veritulppariskit, raskausmyrkytys, raskausdiabetes, rinnat ja maha riippuu… lista on loputon
– jatkuva loputon huoli lapsesta ikuisesti
– lapsi ei tule olemaan minulle mitään velkaa (koska minä olisin hänet päättänyt saada), vaan kasvaa omaksi itsenäiseksi ihmisekseen joka tekee omat päätöksensä, joten saattaa pitää huonosti yhteyttä tai lähteä elämästäni jos niin päättää
– vievät rahaa
– koko elämä ja jokainen päätös pyörii lapsen ympärillä koko ajan (lomat, viikonloput, pyhät, kaikki) Lapsi ei voi olla poissa koulusta ja tämä rajoittaa esim matkustelua
– kodin ja auton pitää olla tarpeeksi isot, ei saa olla mitään esillä mitä lapsi voi vahingossa syödä tai johon voi satuttaa itsensä
– aina pitää olla kaikkea saatavilla, mitä jos haluaisin vain jokin ilta rentoutua
– Ylipäänsä matkustaessa lapsi otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon; matkakohde, rattaat vai ei, jaksaako se, onko liian kuuma/kylmä, koko ajan oltava tarpeeksi evästä, mitä voi/tykkää syödä, päiväunet, voinko itse ottaa edes yhtä drinkkiä, rutiinit sekoittuu.. tosi rentouttavaa lomailua siis..
– ahdistaa, että miten kasvattaisin lapsen ns oikein: miten sille pitää opettaa kaikki asiat, että ei tulisi esim traumoja tai mielenterveysongelmia (tai voiko niiltä ylipäätään välttyä)
– mitä jos lapsi sairastuu? haluanko ottaa sitä riskiä, että lapseni on sairas ja ottaa elämän tehtäväkseni hänen hoitamisensa
– kotityöt jäävät yleensä naiselle, samoin koko elämän organisointi ja arjen pyörittäminen
– lapset sotkevat, huutavat, itkevät, oksentavat, ripuloivat, repivät, eivät tottele ja sun pitää kestää ja hoitaa se kaikki väsymättä vuoden jokaisena päivänä koska olet heidän elämänsä tärkein henkilö ja tukipilari josta kaikki riippuu
– Nämä kaikki ovat todella realistisia pointteja, joita lapsellisena tulee eteen. Mitä saan vastineeksi?

Hyvät asiat

Haluaisin kuulla yhtä kattavan listan niistä vanhemmuuden ja lapsiarjen hyvistä puolista, kuin mitä nimimerkki Vela listasi huonoja juttuja. Yleismielikuva lapsiperhearjesta on mielestäni nykyään hyvin negatiivinen, ja haluaisin kuulla yksityiskohtaisia, konkreettisia asioita miksi kannattaisi valita vanhemmuus. Tuntuu, ettei edes itse lapsia omaavat osaa sanoa muuta kuin ”onhan tää nyt niin ihanaa” –mikä ei oikein vakuuta ripulivaippojen, ansionmenetysten, kroonisen väsymyksen ja lasten takia työelämässä heikentyneen aseman painaessa vaakakupin toisella puolella.

Jos yhteiskunta ja ympäröivä ilmapiiri olisi lapsimyönteisempi, mielikuvani lastensaannista voisi olla myös positiivisempi. Nyt huomio kiinnittyy kaikkeen negatiiviseen enkä todellakaan halua vaihtaa vapaata, itsenäistä, hyvätuloista elämääni (lähes) elinikäiseen huoltovankeuteen.

Vastaa aiheeseen: Mikä auttaisi tekemään päätöksen siitä, haluaako vanhemmaksi vai ei?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.