Mikä taho tukee PERHEITÄ perusteettomia LASTENSUOJELUILMOITUKSIA vastaan?

Nimetön

Hei!

Onko tämä keskusteluketju tarkoitettu MLL toimintaan uskoville perheille? Näyttäkääpä sitten oikeasti vahvuutenne.

Miten MLL tukee perheitä perusteettomia LASTENSUOJELUIMOITUKSIA vastaan? Kuka tulee perheen tueksi lastensuojelun neuvotteluihin, jossa lopputulemana todetaan ilmoituksen olevan kerta toisensa jälkeen kiusalla tehdyn?

Kuka on miettinyt tuota kummallista, keskeneräistä lastensuojelulakia (LSL) läpi ajaessaan kiusaamistarkoituksessa kohteeksi joutuneita?

Mikä lastensuojelujärjestö haluaa hyötyä rahallisesti valtion ja RAY:n tuista, mutta tarjoaa EI MITÄÄN suurelle osalle lapsiperheistä?

Onko joulumielikampanjanne tarkoitettu vain lastensuojelun asiakkaina oleville perheille?

Tv. Hmm…

Nimetön

Hei!

Olen 4 vuotta sitten eronnut ja meillä on 11 vuotias lapsi. Etävanhempi ja hänen vaimonsa ovat myös keksineet idean juoksuttaa minua ja poikaani lastensuojelussa perusteettomasti ja se on siellä heille ilmaistu, mutta ei voi mitään. Kiusaaminen on kivaa ja he ovat jääneet siihen koukkuun. Eikä kukaan voi tehdä mitään.

Nimetön

Olen valitettavasti törmännyt tähän samaan ongelmaan.

Perusteettomien lastensuojeluilmoitusten kohteeksi joutuvat lapsi huotajineen joutuu käymään läpi lastensuojelun tarpeen selvittämisen, joka paitsi vie aikaa, on myös hyvin hämmentävä kokemus. Sellainen aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja myös häiriöitä perheen arkeen sekä talouteen (kun pitää olla poissa töistä ja/tai selitellä jollain tavalla poissaoloja työnantajalle, päiväkotiin, kouluun). Lastensuojeluilmoituksen tiedoksi antokin oli jo shokki. Postissa tuli lapsen nimellä kutsu tulla kuultavaksi lastensuojeluun. Lapseni oli sen ikäinen, että tiesi lastensuojelun pelastavan lapsia pois huonoista kotioloista. Niinpä lapseni sitten soitti minulle töihin tuona iltapäivänä kauhuissaan…

MLL voisi olla se järjestö, joka nostaa asian esille. Me vanhemmat, jotka olemme joutuneet perusteettomien lastensuojeluilmoiutusten kohteeksi, emme voi sitä uskottavalla tavalla tehdä. Me olemme ikuisesti epäilyksen alaisia kaikkien niiden ihmisten ja tahojen silmissä, jotka asiasta tietävät. Tämä siitäkin huolimatta, että lastensuojelu on tutkimustensa jälkeen todennut, että syytä lastensuojelun asiakkuudelle ei ole.

Ilmoitus pysyy rekisterissä jopa 100 vuotta (olen tätä kysynyt usealta taholta ja vastaukset ovat olleet 75-100 vuoden välillä). Ilmoituksessa ja viranomaisen merkinnöissä olevia virheellisiä tietoja ei saa millään konstilla muutettua.Ei vaikka todistaisi niiden olevan valhetta tai väärinkäsitystä. Tutkinnan aikana et saa mitään tietoa edes ilmoituksen sisällöstä, ellei ls-työntekikä suostu sinulle suullisesti siitä jotain kertomaan. Jälkikäteen dokumentaation saa tilattua, mutta meidän kunnassamme jouduimme odottamaan papereita yli 2 kk. Sen jälkeen saimme lisätä oman näkemyksemme asioista, mutta yhtäkään virheellistä tietoa ei muutettu. Ja niitä oli todella paljon: koko lastensuojeluilmoitus ja lisäksi ls-viranomaisten merkinnät olivat täynnä virheitä. Ls-viranomaiset mm. kirjoittivat lapsen sukupuolen välillä väärin (välillä tyttö, välillä poika), mikä oli lähinnä huvittavaa. Lisäksi dokumentaatiossa oli myös vaarallisempia virheitä, jotka voisivat varmaan olla meille vahingollisia, jos jostain syystä joutuisimme uudestaan tekemisiin lastensuojelun kanssa. Dokumetaatiossa lukee mm. ”äiti ei ole yhteistyöhaluinen”, ”äiti peruutti tapaamisen koulun edustajan kanssa”. Ensimmäistä kommenttia en ymmärrä lainkaan, koska menimme aina paikalle, kun kutsuttiin ja pyysin kotiinkin käymään, jotta asia saadaan selvitetyksi. Koulun tapaamista minä ehdotin itse, koska koulu oli jo sotkettu asiaan mukaan, mikä aiheutti sen, että luokanopettajan ja lapseni suhde muuttui huonoksi ja luokanopettaja alkoi käyttäytyä minua kohtaan hyvin epäystävällisesti. Ls ensin ilmoitti minulle ajankohdan, jolloin tapaaminen koulun kanssa oli sovittu. Sitten päivä ennen sovittua tapaamista joku soitti lastensuojelusta, että koulu oli peruuttanut tapaamisen. Tämä kirjattiin rekisteriin niin, että minä olisin tapaamisen peruuttanut.

Ihan kummallinen kokemus koko proesssi lastensuojeluilmoituksen tiedoksi saamisesta siihen saakka, että sain tiedon, ettei lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ole tarvetta.

MLL, mitä te voisitte tämän eteen tehdä? Voisitteko te käyttää neuvotteluvoimaanne esim niin, että rekisteristä poistetaan tiedot, mikäli syytä lastensuojelun toimenpiteille ei ole?

Nimetön

Hei,

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille viesteistänne. Ylläpito on huomioinut viestinne ja välittänyt ne MLL:ssä eteenpäin.

MLL ei ota kantaa yksittäisten perheiden tilanteisiin. Vanhemmilla on halutessaan mahdollista keskustella tilanteistaan ja purkaa tunnelmiaan MLL:n kouluttamien vertaisvanhempien kanssa Vanhempainpuhelimessa (p.0800 922 77, ma 10-13 ja 17-20, ti 10-13 ja 17-20, ke 10-13, to 14-20). Puhelu on maksuton ja luottamuksellinen. Vanhempien on myös mahdollista kirjoittaa Vanhempainnetin kirjepalveluun, kirjeisiin vastataan viikon kuluessa.

Sosiaalipalveluja koskevissa ristiriitaisissa tai epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä henkilökuntaan tai sosiaalihuoltoa koskevan päätöksen tehneeseen työntekijään. Tarvittaessa kunnan sosiaaliasiamies ohjaa ja neuvoo ristiriitatilanteiden ratkaisussa ja antaa neuvontaa päätöksiä koskevien valitusten tekemiseen.

Hienoa, että olette lähteneet hakemaan itsellenne vertaistukea. Olemme mielellämme Vanhempainpuhelimessa ja -nettipalveluissa edelleen teidän tukenanne!

Kaikkea parasta tähän vuoteen toivoen,

ylläpito

Nimetön

Hei,

aivan varmasti kaikki tänne nimettömänä kirjoittavat sen ymmärtävät, että MLL ei ota kantaa yksittäisten perheiden asiaan.

Omalta osaltani tuon tässä myös esille, että osaan oikein hyvin selvittää mihin ottaa millöinkin yhteyttä ja kuinka asiaa (mitä tahansa) hoidetaan eteenpäin. Siinähän meitä kansalaisia neuvoo kunta ja alueahallinovirasto, jos emme netistä tai muutoin saa tietoa prosessien etenemisestä. Myös asianajajalta tai varamaan myös oikeusaputoimistosta saa apua, jos asiat menevät kohtuuttomiksi.

Mielestäni kansalaisjärjestöjen suurin lisäarvo viestinnän lisäksi on järjestelmän epäkohtien esiin tuominen. Tällä hetkellä tilanne on se, että perheet joutuvat liian usein kohtuuttomiin tilanteisiin mm. lastensuojelun kanssa. Saman tyyppisiä asioita tapahtuu koulumaailmassa. Viranomaisen edustajilla on paljon valtaa kansalaisiin nähden, mutta he eivät joudu vastuuseen tekemistään virheistä (lausunnot, rekisterimerkinnät, huhut, päätökset jne.).

Minulle on sitten turha tässä kohtaa opettaa kuinka kansalainen voi valittaa Aviin, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aloittaa prosessin poliisissa tahi oikeuslaitoksessa. Tunnen nuo valitus- ja kannetiet hyvin, mutta ne eivät toimi esim. minun yllä kuvaamassani tilanteessa. Ja kuitenkin me jouduimme vaihtamaan lapseni koulua, koska koulun (erityisesti luokanopettajan ja rehtorin) käyttäytyminen lastani kohtaan oli ala-arvoista ”lastensuojelu”-sanan lausumisen jälkeen. Vaikka meillä asiat olivat ja ovat edelleen hyvin. Maine meni ja sen mukana lapsen mahdollisuus käydä lähikoulua. Ja auttoiko kunta koulun vaihtamisessa? No ei tietenkään, vaan jouduimme muuttamaan, jotta koulun vaihtaminen onnistui.

Lyhyesti – Nostakaa esiin lastensuojelun osalta asioita, joista viranomaiset eivät tällä hetkellä joudu vastuuseen tai jotka ovat lain mukaisia, mutta vahingollisia lapsille:
– todellinen oikeus väärien kirjausten poistamiseen/ muuttamiseen oikeiksi
– pääsy kaikkeen lastensuojelun hallussa olevaan lasta koskevaan tietoon ennen kuin perhe joutuu tutkinnan kohteeksi (moni asia selväisi jo tässä vaiheessa nopeasti)
– rekisteritietojen säilyttäminen: onko oikeasti kenenkään edun mukaista säilyttää syyttömiä perheitä koskevia tietoja rekistereissä jopa 100 vuotta lapsen kuoleman jälkeen? Tämä on erityisen mielenkiintoista, koska reksiteriin merkityt asiat voivat olla virheellisiä.

Tällaisten epäkohtien esiin tuominen on tärkeää, koska yksittäinen kansalainen/perhe on tekemisissä kokonaisen virkamiesjoukon kanssa. Kun tuo virkamieskoneisto alkaa tuottaa lausuntoja lapsesta, tekstiä syntyy todella paljon. Lapsella on parhaassa tapauksessa 2 vanhempaa, joskus vain 1, jonka tulisi pystyä oman työnsä ja perhe-elämän lisäksi lukemaan ja korjaamaan kaikkien lausunnontekijöiden tekstit.

Nimetön uhri

Aivan samaa mieltä yllä kirjottaneiden kanssa!

Lapsemme oli hoidossa mielenterveystoimistossa, jonne päätyi perheen aloitteesta kouluterveydenhuollon kautta. MTT kieltäytyi jo ekassa tapaamisessa kertomasta mitään hoidon sujumisesta ja kielsi jopa kyselemästä nuorelta tämän vointia.

Noh, muutaman kuukauden päästä tekivät mitään puhumatta lastensuojeluilmoituksen, jonka syynä ettei hoito toteudu suunnitellulla tavalla. Tähän ei ole saatu mitään selvyyttä, nuori on edennyt erikoissairaanhoitoon ja siellä hoito hyvää, asiallista ja lämmintä ja todettu, että avohoito ei voi jatkua samojen henkilöidne kanssa, kun nämä eivät kykene yhteistyöhön kodin kanssa.

Vaan lastensuojeluilmoitus se elää omaa elämäänsä ja kun se kerran on tehty, virkailijoille näyttää olevan mahdotonta ensinnäkin ymmärtää, että se on loukkava, pelottava ja vie turhaan energiaa, jonka voisi käytätä vaikka nuoren ja tämän hoidon tukemiseen.

Mahdotonta tuntuu olevan ymmärtää myös se, että ei ole halua käydä tapaamisissa selostamassa missä kunnossa mummo on tai että puhuuko sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä nuori kotona.
Täysin mahdotonta tunuu olevan ymmärtää, että haluttomuus olla tutkittavana ei tarkoita,e ttä perheessä olisi jotain vikaa ja salattavaa.

Lastensuojelun täti sanoi: ”Mutta eikö se kannata tutkia sataa, jos yksi pelastuu?”.

Tässä kai on nykytotuus: saa vaivata, rääkätä ja piinata 99:ää turhaan, jotta yksi pelastuisi. Kuitenkaan, palvelutarveselvityksen syyksi ei voi suoraan sanoa sitä, että perheen kykyä huolehtia lapsesta tutkitaan, vaan puhutaan ls-ilmoituksen myötä tullesta pakosta, mikä on kukkua.

Olisihan meillä myös vapaaehtoinen palveluiden vastaanottamisen tie ja mm. sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto. Jos mitään palveluita edes on tai niitä tarvitsee – vai onko suuri tarve viranomaisten epäillä ja selvitellä?

Ja perheet kärsivät tästä turhasta ja ylhäälrtä päin ylimielisesti annetusta huomiosta ja tutkimisesta. Toki kirjauksetkin ovat päin mäntyä, kun ne pyytää nähdäkseen, mutta sitä ei pidetä minkään arvoisena. Eli täysin väärien tietojen pohjalta arviodaan perhettä ja langetetaan tuomio.

Toki, mihinkään ei ole pakko osallistua, mikä kai sekin on epäilyttävää. Kuten perheen hyvinvointiin keskittyminen.

Potilasasiamieh ohjeiden mukaan MTT:stä on tehty kirjallinen muistutus, mutta ei hoidon puutteista muistuttaminen enää lastensuojeluilmohepoa pysäytä. Se korskuu ja potkii villisti ympärilleen, koska haluaa ”autta” ja ”tukea”. Ihaa!

Xyz

Täsmälleen samaa mieltä ylläolevien kirjoittajien kanssa.

Mielestäni kyseessä on niin vakava epäkohta ja oikeusturvan puute, että asia olisi hyvä saada esiin julkiseen keskusteluun. Vanhemmat, jotka kokevat tulleensa kaltoinkohdelluksi väärien lastensuojeluilmoitusten takia helposti traumatisoituvat prosessissa, ja se voi myös välillisesti vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.
Tuntuukin, että nämä ’ lastensuojelulliset ’ aikomukset ovatkin suoranaista henkistä väkivaltaa.

Vanhemmilla ei myöskään ole nykyisen lain puitteissa ilmeisesti mahdollista rikosilmoituksen kautta hakea oikeutta itselleen koska sosiaalityöntekijän pelkkä ’hyvä aikomus’ vesittää kaiken. Puhumattakaan kosto- tai muussa tarkoituksessa tehtyjen ilmoitusten suhteen.

Jokin lakialoite olisi hyvä kansalaisten tehdä, jotta edes rekisteristä saisi poistettua aiheettomiksi todetut ilmoitukset. Ne leimaavat ja voivat paikoin aiheuttaa pelkällä olemassaolollaan niin voimakasta pelkoa ja ahdistusta, että ihmiset jopa muuttavat pois maasta.

Olennainen asia meille uhreille

Niin samaa mieltä!

Vaikkapa tapauksessa, jossa tehdään turhaan lastensuojeluilmoitus, mutta kun se on viranomaisen tekemä, nuori ja kokematon lastensuojelutyöntekijä ottaa sen ylitosissaan ja ei osaa kuunnella eikä etenkään kuulla perhettä.

Niinpä, jos ensimmäisessä työpaikassaan epäpätevänä työntekijänä (opiskelija) oleva sosiaalityöntekijä tekee lastensuojelun asiakkuuden lapselle aivan valheperusteilla, se on ja pysyy tiedoissa sen 30-100 vuotta, vaikka muistutuksen kautta saatu uusi työntekijä purkaisi asiakkuuden hyvin nopeasti ja toteasi, ettei täällä tarvita lastensuojelua eikä ylipäänsä sosiaalityötä.

Puhelimessa nuori ja kokematon ls-työntekijä kertoi, että asiakkuus tehtiin lapsen ollessa hyvässä sairaalahoidossa, koska ”nousi huoli” kun perhe ei halunnut kotiuttamispalveriin ylimääräisiä osallistujia, jotta tilanne olisi mahdollisimman hienovaraisesti hoidettu lapsen kannalta.
Eli oikea syy on pyyntö, että älä tule palaveriin, papereihin kirjataan ties mitä keksittyä palveluista kieltäytymisestä ja lapsen terveyden vaarantamisesta!

Toki kirjausket voi pyytää ja ne pitkän viiveen jälkeen saakin, mutta kamala työ on korjaaminen ja ainakaan kuukauteen ei ole mitään korjattu.

Eli jääkö tämäkin farssi-asiakkuus näkymään 30 vuodeksi?
Täytyy ainakin pyytää uutta, asiallista työntekijää kirjaamaan hyvins elkeäsanaisesti, että koko homma oli turha ja vain ahdisti ja rasitti perhettä ja lasta.

Paras vaihtoehto olisi se, että KAIKKI ko. tapaukseen liittyvät tiedot poistettaisiin, tai korkeintaan näkyisi se ls-ilmoitus ja sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarvesuunnitelma, jossa todetaan ettei sosiaalipuolelta tarvita mitään palveluita.

Yhden urhin lisäys

Niin, kyllä minäkin aloin ymmärtää, miksi muutto muualle alkoi houkutella, kun mikään järki tai fakta ei mene läpi, kun nuori ja kokematon ls-työntekijä kuuroine korvineen ja suljettuine sydämineen toistelee ”huolta” ja ”lapsen etua”…

Eräs uhri lisää

… juurikin noin kuin edellinen totesi. Viranomaisilla ei tunnu olevan edes lääkärin lausunnon (15 vuoden ajalta) nähtyään intressejä uskoa, ettei vanhemmalla ole mielenterveysongelmaa, kun eräs taho on kerran kiusaamistarkotuksessa tehnyt huoli-ilmoituksen lastensuojeluun. Mitään faktoja ei tarkisteta. Sosiaalityöntekijän mutu-tuntuma taitaa olla se ’faktaperuste’.

Vähintään pitäisi sada rekisterit poistettua aiheettomien ilmoitusten osalta. Vaan sepä ei ole ’oikeusvaltiossamme’ mahdollista.

oma arvio

Näyttää siltä, että viranomaisten pätevyys ja harkintakyky yleensäkin vaihtelee kovin paljon. Voi kuitenkin miettiä mikä olisi asia, joka kaipaa huomiota, on huoli liioiteltua tai ei, ja kenen mielipiteelle voi laittaa vähemmän arvoa.

Alueelle ‘Perheen kriisit ja muutokset’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.