Siirry sisältöön
Nimetön

Tyttäreni käy läpi murrosikää ja nyt tuntuu, että puheyhteys poikki. Peruskoulu takana ja ammatillinen koulu alkanut. Tytär ei puhu koulusta, viettää aikaa koneella, ei ilmoita missä menee. Kysyttäessä saa vastauksia” mieti sitä, tai jahaa, huutoa mä en jaksa puhua painu pois jne. Entistä enemmän on tullut, ettei puhu mitään,kun kysyy..en siis tiedä yksinkertaisesti mitä tytön päässä liikkuu. Mikähän tapa olisi paras lähestyä? Kotityöt on rempallaan ja olen nyt päättänyt, etten ylimääräistä rahaa anna, jos hommat ei hoidu.Olenko ilmaa hänelle eli otanko taktiikan, etten huomioi vai mitä tehdä?

Nimetön

Oma tytär on 17-vuotias ja kaikennäköistä tässä on käyty läpi. Puheyhteys on onneksi ollut koko ajan ja aika hyväkin, tosin välillä tyttäreni ottaa enemmän etäisyyttä, välillä on luonteelleen ominaisesti hyvinkin avoin.

Älä missään nimessä jätä huomiotta, vaan mielestäni tässä vaiheessa nimenomaan pitää näyttää välittävänsä, rakastavansa.

Tämän ikäinen ei usein enää oikein kestä sellaista komentavaa, käskeää puhetyyliä, eikä myöskään ”tenttaamista” vaan ennemminkin pitäisi opetella puhumaan kuin vertaiselleen. Vaikka onkin kyseessä lapsi ja alaikäinen, niin olen huomannut, että äidin/isän puhetyylillä on suuri merkitys. Miehelläni on paha tapa komentaa tai määräillä, todella huonoin tuloksin. Olen miehelleni usein sanonutkin, että ethän toiselle aikuiselle tuollain puhuisi.

Puhu, puhu. Silloin kun tytär on ”hyvässä välissä”, ei koneella, juttele avoimesti omista tuntemuksistasi, ei nalkuttaen. Kerro että olisi kiva kuulla mitä tyttärelle kuuluu, kerro miltä vastaukset tuntuvat. Kerro että välität, että rakastat, että sen takia kyselet vähän liikaakin ja haluat kuulla mitä kuuluu. Ja kerro yhtälailla, sopivassa tilanteessa, omia kuulumisiasi. Kerro että olet välillä huolissasi ja sen takia haluat tietää missä menee. Että välität Mutta kun tyttö sitten puhuu, älä moiti, älä moiti siitä mitä tekee/missä menee. Kokemukseni mukaan liika moittiminen vain johtaa valehteluun. On helpompi puhua, opastaa jne., kun nuori on rehellinen.

Ja muista kuitenkin antaa tarpeeksi omaa aikaa, omaa rauhaa, etäisyyttä.

Jos on vaikeaa, jättäisin ne kotityötkin välillä huomiotta, ainakin lopettaisin jatkuvan nalkutuksen., enkä nalkuttaisi koko aikaa. Toki jotain pitää tehdä, mutta oikeasti, maailmassa on oleellisempiakin asioita joista huolehtia. Kyllä tytär sitten omassa kodissaan oppii.
Toisaalta jos on sovittu, että viikko- tms. rahan saaminen on sidottu kotitöihin, niin sitten pitää näin ollakin. Jos taas olette tähän asti antaneet rahaa ”tuosta vaan”, niin ehkä vähentäisin tätä, ja hinnoittelisin selkeästi kotityöt, mutta sitten ihan kunnon palkalla, mitä nuori voisi saada muualtakin. Esim. itse maksan ikkunanpesuista, auton pesusta, renkaiden vaihdosta ym. ”ylimääräisistä” kotitöistä.

Näin meillä on menty. Välillä on huonompia päiviä, tyttö on lisäksi tosi temperamenttinen, mutta välillä oikein kivoja päiviä.

Nimetön

Lisään vielä, että on luonnollistakin, että 16-vuotias ei enää puhu kaikista asioistaan eikä sitä pidä olettaakaan. Alkavat tehdä eroa, ja se eron tekeminen menee tässä vaiheessa usein vähän ”överiksi”, eivät siis puhu sitten sitäkään vähää. Eli ei pidä enää kyselläkään kaikkea, mutta jotain olisi toki kiva tietää.

Vastaa aiheeseen: Missä määrin pitää huolestua 16 v-tytöstä?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Takaisin ylös