Siirry sisältöön
Nimetön

Hei

Kirjoitin toiseen ryhmään ongelmastani lapseni ollessa 1v ja 7kk ja kaikki jatkuu vaan, olen jo aika väsynyt enkä tiedä mitä teen väärin.

Tyttäreni kova kiukuttelu minua kohtaan jatkuu vaan ja hidastaa selvästi jo kehitystä. Esim. potalla käynti… mieheni hehkutti kuinka hienosti heillä meni koko viikon aamut kun tyttö teki aamupisut pottaan, tekivät aamutoimet hyvässä sovussa ja lähtivät päiväkotiin, kaikki meni siis todella hyvin.

Kun on minun viikkovuoroni, tyttö sanoo heti potan nähdessään ”ei haluu pottaa” ja hokee sitä. Mennään sitten syömään ja sen jälkeen uudestaan, taas ”ei haluu” ja nyt kovemmalla äänellä jolloin sitten en enää välitä vaan mennään vaan koska yöllä ei niitä pisuja tullut niin pakkohan ne on nyt tulla viimeistään.

Yritän puhella niitä näitä, yritän kertoa että äiti tulee myös, yritän lahjoa (kerran onnistui) ja yritän että nallekaveri tulee myös (pari kertaa onnistui). Tyttö huutaa vaan ja on täydessä raivossa. Ei pysy pytyllä istumassa ja potallakin saan pitää kiinni jaloista. Siinä ne aamupisut sitten tulevat huutaen.
Vähän ajan kuluttua raivo laantuu, valitaan jo pottatarraa yhdessä ja ollaan hyvällä tuulella. Lähdetään yhdessä päiväkotiin hyvässä sovussa ja halutaan äidin syliin.

Jotain teen väärin koko ajan ja olen ihan loppu tähän alituiseen ei/ei haluu-sanoihin. Yritän hokea itselleni että tämä menee ohi, kiukuttelu äidille on ok ja kestän sen mut ei se enää auta, olen jarru kehittymiselle, pelkkä läsnäoloni on jarru. Pitäisikö unohtaa koko potta, tehkööt vaippaan vielä 5-v:nä jos ei minun kanssa voi käydä potalla vai mitä teen?

Nimetön

Hei!

Itelläni on myös reilu 2v tyttö ja potalla käynti on ollut hyvin satunnaista. Tai kyllä hän useinkin istuu siinä potalla mutta ilman tuotosta ja sit kun vaipan laittaa niin sinne kyllä tulee. Ite alussa stressasin asiaa tosi paljon, tuntui että kaikkien muitten tenavat olivat oppineet potalle jo ihan täysin.

Nyt sitten olen ottanu sen asenteen että en stressaa yhtään, tyttö menee potalle jos menee. Potta on kuitenkin koko ajan ”tarjolla” ja kotona pyritäänkin olemaan koko ajan ilma vaippaa tai housuja ja kyllä sitä tuotosta on alkanu ny tulemaankin. Potalla istuskellaan kun katotaan muumeja tai rakennetaan legoilla. :) Leikki mikä meillä on saanu tuotosta ny pikkuhiljaa tulemaan on se että kun pissaa on tullu vaik pikku lirauskin pottaan niin tyttö saa käydä kaatamassa sen vessanpönttöön. Hän on tästä toimenpiteestä niin ylpeetä ja onnellista ja varsinkin kun saa viel vetää vessan! :D

Älä siis pakota, itsekkin olen siihen alentunut. Siittä ei tule kuin paha mieli sulle ja lapselle. Se ei tosiaankaan ole vielä maailman loppu jos 2 v ei osaa viel tehä potalle, tai vaik isän kanssa osaakin. :)

Paljon tsemppiä sulle! Mä tiedän niin miltä tuntuu kun on alemmuskompleksi lapsen hoidon suhteen. Olen itsekkin haukkunut itseni niin maailman huonoimmaksi äidiksi ja ollut jopa sitä mieltä että lapsen olisi niin paljon parempi ilman mua. Kerta hän isää tottelee mut ei mua….. Mutta se on ihan höpö höpöä. Ajattele vaikka joku muu asia, jonka lapsesi on oppinut nopsaan. Jotkut asiat sujuu nopeemmin, jotkut vaatii sit vähän enempi aikaa ja kärsivällisyyttä. :)

Nimetön

Kiitos Katja :)

Olemme nyt höllänneet tilannetta koska tosiaan minulle tuli todella paha mieli tuosta tilanteesta.

Potat ovat edelleen tarjolla, laitan tytön siihen istumaan ja yleensä hän nousee heti pois sanoen ”ei halua potalle”, sitten vain jätän asian siihen. Toivon että hän joskus sitten jopa siihen jo jäisi istumaankin :)

Nimetön

Hei!
Ja voimia kovasti siulle heti alkuun.
Elä syyllistä itseäsi. Lapsesi vain varmaan kiukuttelee sinulle,ota se kunmianoslituksena sillä laps kiukkuaa sille kenen kanssa kokee tarpeeksiturvallusuutta jotta uskaltAa kiukuta!no joo ei tää lohdutatiedän.

Oletkin tehnyt mielestäni iha oikein että olette jättäneet pottailua sivummalle,ehkä siitä muodostunut teillä sellai valtTaistelu jossa lapsi osin hakee huomioo,sillä negatiivinenkin on huomiota ja osin katsoo mitä saa tehä mitä ei,onko äiti tosissaan jne.mitä jos laitatte kokopotan vaik viikoks pariks kokonaa pois ja unohdatte koko homman hetkeksi ja aloitatte kokeilemal ensin niin et potta on esillä ja lapsi menee omasta halustaa siihe sitte otat pukkuhiljaa jukaan pottailut päivärytmeihin,mut ei pakolla vaan ohimennen vinkkaat potalle menoa syönnin jälkee,ulos ja nukkumaa mennes jne.voisit ostaa lisäks pottaa kiinnitettävän tarran,johon tulee kiva kuva esim. hymyilevä possu,kun pisu lirisee sinne.tarroja myy ainakin vekaravintti.fi ja vauvauva.fi. Tsempouä kovastisinulle äitinä.

Vastaa aiheeseen: Mitä teen väärin 2-v:n kiukutellessa

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Takaisin ylös