Miten tyttö pääsee pois ”huonosta” seurasta?
Hei,täysi-ikäinen tyttömme on alkanut seurustelemaan pojan kanssa joka on ns.ei kunnon poika(ei työssä,joutunut virkavallan käsiin)Seurustelu kestänyt n.1 kk.Olen kuullut monelta ihmiseltä että poika käyttää ties mitä aineita,nyt pelkään että tyttö haksahtaa samoihin aineisiin niissä porukoissa.Olen yrittänyt puhua järkeä,mutta ei auta,tyttö sanoo vaan, että ei hän käytä, koulussakin puhuttu aiheesta ja koulu on kesken.Aina niin tunnollisesti töitä ja koulua käynyt tyttö.Sain kiinni valheesta että olikin lintsannut koulusta.Olen valvonut ja miettinyt keinojs millä saisin tytön järkiin ja ymmärtäisi missä seurassa liikkuu.Mistä saisin apua,ennen kun on liian myöhäistä ?Tytön kanssa on ollut aina läheiset välit ja ollaan puhuttu asioista,nyt käytös on muuttunut niin että ihan kun joku mangeetti vetäisi pojan luo.Poika majailee saman henkisten kavereiden luona jonne tyttökin menee viikonlopun viettoon,muuten asuu kotona vielä.Rahat ei tunnu riitävän,kun bensaa menee niin paljon rahaa,tytöllä on oma auto,jonka on itse kesätöillään hankkinut ja vakuutukset,muut maksanut niillä rahoilla.Auttakaa,mitä voisin äitinä tehdä ?
Hei
Kirjoitit täysi-ikäisen tyttäresi alkaneesta seurustelusta. Olet huolestunut ja aihetta siihen onkin. Tyttären seurustelun lopettaminen on kuitenkin mahdoton tehtävä ja täysi-ikäinenhän päättää itse asioistaan. Huolesi olet sanonut ja voit sanoa uudestaankin. Riski joutua taloudellisesti hyväksikäytetyksi on myös olemassa. Onhan tyttärelläsi rahaa ja auto. Onko hänellä ketään perheen ulkopuolisia aikuisia tai olisiko opiskelupaikalla joku, jonka kanssa hän itse voisi asiasta luottamuksella puhua. Ja onko tytön mielestä asiassa mitään ongelmaa? Ihastuneena kun näkee asiat usein vain hyvinä ja kauniina. Saattaahan olla, että tytär haluaa myös irrottautua äidistään.
Pääsetkö oikeasti puhumaan asioista tyttäresi kanssa?
Ja missä Sinä puhut tästä omasta huolestasi?
Terveisin Jatta, MLL:n vanhempain puhelimen päivystäjä
Hei,
olet huolissasi täysi-ikäisestä tyttärestäsi. Tähän mennessä tyttö on aina tunnollisesti tehnyt töitä ja käynyt koulua, ja teillä on ollut läheiset välit ja olette pystyneet puhumaan asioista. Nyt tilanne on muuttunut ja tuntuu, että vain uudella poikaystävällä on väliä. Mitä siis äitinä voit tehdä tyttäresi, vieläpä täysi-ikäisen tyttäresi poikaystävävalinnan suhteen? Alaikäisellehän voi vielä todeta, että vanhempien vastuulla on huolehtia hänen elämästään, ja seurustelua, josta seuraa koulusta lintsaamista tai päihdekokeiluja, voi yrittää jollain tavalla rajoittaa. Toisaalta varmin tapa liimata seurustelevat nuoret yhteen on vastustaa heidän seurusteluaan.
Voisiko oman tyttäresi kohdalla olla kyseessä nuoruuteen väistämättä kuuluva irtiotto vanhemmista ja kodista? Joskus tytön repäisy irti äidistä voi olla raju ja riipaista äitiä. Tyttäresi asuu vielä kotona, mutta edessähän on jossain vaiheessa pois muuttaminen ja itsenäistyminen. Nuori tarvitsee yhteentörmäyksiä kotoa irtautumiseen. Jos kotona on pelkästään ihanaa ja harmonista, sieltä on vaikea irrottautua kasvamaan omaksi itsekseen.
Pystyisitkö huolestasi ja paheksunnastasi huolimatta juttelemaan tyttäresi kanssa siitä, mitä hän itse uudelta suhteeltaan odottaa ja uskoo saavansa? Ja mitä muita odotuksia, toiveita ja haaveita hänellä on tulevaisuutensa suhteen? Ehkäpä voisit avoimesti kertoa tyttärellesi oman huolesi (koulunkäynti, huumausainekokeilut), mutta myös ilmaista sen, että tyttärelläsi on oikeus omiin ratkaisuihin ja että sinä haluat tukea häntä, vaikket kaikista hänen valinnoistaan olekaan samaa mieltä. Muistuta, että tyttäresi on sinulle tärkeä. Toivot varmasti, että puheyhteys ja luottamus välillänne säilyy jatkossakin. Kerro tämä tyttärellesikin.
Jos haluat jakaa lisää ajatuksiasi ja tunteitasi toisen vanhemman kanssa, voit myös soittaa MLL:n Vanhempainpuhelimeen tai kirjoittaa kirjepalveluun. Itsenäistyvän nuoren vanhemmalle tarkoitettu työkirja ”Sopivaa etäisyyttä etsimässä” saattaisi myös olla sinulle hyödyllistä luettavaa. Löydät sen osoitteesta http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokirjat/.
Hei! Huolesi on aiheellinen. Hankalaksi asian tekee tyttäresi täysi-ikäisyys. Voit puhua hänen kanssaan ja olla hänelle tukena, mutta itse hän on vastuussa elämästään. Varmasti hän itsekin tiedostaa poikaystävän huonon elämän ja epämääräisen kaveriporukan.
Rakastuminen on varmaankin sokaissut muuten tunnollisen tytön ja poikaystävä saattaa käyttää häntä hyväkseen. Työttömänä poika eittämättä hyötyy siitä, kun tyttärelläsi on oma auto käytössään.
Tärkeää olisi pystyä puhumaan tyttäresi kanssa siten, että keskinäinen luottamuksenne säilyisi. Olet yrittänyt puhua hänelle järkeä, mutta se ei ole tuottanut tulosta. Voit kertoa hänelle, miltä sinusta tuntuu ja mikä pelottaa. Sitten hän kuuntelisi sinua paremmin.
Järkevänä tyttönä hän saattaa piankin huomata pojan olevan hänelle huonoa seuraa. Liian jyrkkä suhtautuminen voi johtaa siihen, että hän jatkaa seurustelua teitä uhmatakseen.
Vaikka hän täysi-ikäinen onkin, niin koulu hänellä on edelleen kesken ja siihen vedoten voisitte keskustella tulevaisuudesta ja asioitten tärkeysjärjestyksestä.
Yritä jaksaa hänen rinnallaan vaikeuksista huolimatta.
Hei!
On ymmärrettävää, että olet huolissasi. Seurustelin itse aikoinaan (30v. sitten)kaupunkimme ”pahiksen” kanssa ja vanhempani yrittivät tarmokkaasti lopettaa seurustelun seurauksella, että rakkauteni kasvoi yhä suuremmaksi. Aikoinaan se sitten tosin loppui, mutta ei niin, että aikuisten järkevät sanat olisivat vaikuttaneet. Usein käy niin, että kielletty houkuttaa moninkertaisesti ja teidän tapauksessa tytär on vielä täysi-ikäinen, eli voisi jopa mennä naimisiin halutessaan.
”Älä jatka sitä, mikä ei toimi”, on joku viisas sanonut. Eli jankuttamisen ja järkipuheen voisi yrittää jättää sivuun hetkeksi ja katsoa, onko sillä mitään vaikutusta. Olette tehneet hyvän pohjatyön tytärtä kasvattaessanne, joten se se varmaan kasvattaa vielä hedelmää. Toivon jaksamista tilanteessanne, mutta tyttö ei ole enää mikään lapsi.
Hurjaa.
Eräs ystäväni oli takavuosina samassa jamassa ja kun täysi-ikäinen ei ymmärtänyt vanhempien huolta, vanhemmat ilmaisivat surunsa ja asettivat hänelle vanhempiensa omaisuudesta holhoojan.
Kertoivat aikuiselle lapselleen, että heidän omaisuuteensa ei sitten pääse käsiksi ilman holhoojan suostumusta, koska vanhemmat olivat huolissaan täysi-ikäisestä lapsestaan.
Tietysti itse saattaisin tehdä niinkin, että shokkihoito voisi hyvinkin tehota, eli alkaisin kulkemaan ”resuissa”, kotona olisi ruokaa niukasti, hiljalleen varastoisin tuttujen luo joitakin kalusteita ja kun ”lapsi” alkaisi kysellä, mikä on muutoksen takana, voisin sanoa, että mitäpä tässä mistään välittämään, kun asiat on niinkuin on.
Hei,perheen ulkopuolista aikuista ei oikeastaan ole kenelle tyttö voisi puhua,kavereita kuitenkin on ,mutta en oikeen tiedä kuinka paljon puhuvat henkilökohtasista asioista.Itsellänikin on näiden tytön kavereiden puhelinnumerot.Tytön mielestä ei asiassa varmaankaan ole mitään ongelmaa.Aikaa on kulunut nyt tuosta viestistä jonka laitoin aikaisemmin ja nyt tilanne on muuttunut niin että tyttö on muuttanut pois kotoa n.2 viikkoa sitten asumaan tämän kyseisen pojan kanssa,asunto on tytön nimissä,olen tullut siihen kuvitelmaan ,että poika ei voi saadakkaan nimiinsä mitään,saattaa ollla jotain maksuhäiriöitä,sillä pojalla ei ole vakituista osoitetta missään ja ostaa autoja jotka laittaa tytön nimiin,kunnostaa ne ja myy eteen päin.Poikaa en ole nähnyt nyt puolen vuoden seurustelun jälkeen kun korkeintaa kaksi tuntia kaiken kaikkiaan kun on n.4 kertaa käynnyt täällä.vaikka on pyydetty niin aina on ollut jotain muuta menoa ja kun tytön tavaroita muutettiin niin poikaa ei näkynyt missään.Tyttökin käy pikaseen kääntymässä täällä kotona ja taas kova kiire sen pojan luo.Tuntuu että poika on saanut puhuttua tytön pään pyörälle ja kaikki meidän suku on aut ja heidän suku in,myös pojan kaverit.Poika kihlasi myös tytön yllättäin,mutta tytön mielestä se ei ole niin vakavaa.poika myös syytti tytön siskoa siitä että hän olisi levittänyt tiedon kihloihinmenosta,vaikka poika itse julisti sen tiedon.Tyttö ei kuuntele mitään nekatiivista pojasta,jos sille alkaa puhumaan jotain.Olen kyllä huolissani vielä enemmän kun aikasemmin,kun ei tiedä missä mennään.Soitellaan kyllä tytön kanssa viikottain,mutta eihän se puhelu kerro kaikkea ja tyttö on käynyt kotona viikottain kotoa pois muuton jälkeen.Olen kuullut myös että pojalla olisi luonne häiriö,mutta en tiedä kun en tunne.Miten tässä pitäisi toimia?en halua ihmetellä ja odottaa että miten käy.
Alueelle ‘Perheen ihmissuhteet’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.