Siirry sisältöön
Nimetön

Minua huolestuttaa että oma tyttöni ”pelkää” minun reaktiotani ja on kysynyt mm. Mummolta että eihän äiti suutu (kun oli piirtänyt kuvan paperille). Tyttöni tietää että en voi tehdä paljoa,koska odotan toista lasta ja olen saikulla supistelujen takia ja läkärin määräyksestä mahd vähän ressiä ja liikkumista ja hän koettelee minua. Hänellä on uhma ikä meneillään 3v. Minä toivoisin että saisin paremman yhteyden tyttööni ja saisin hänet tottelemaan.. vinkkejä??!?!?!?!!???

Nimetön

Raskautesi on luultavasi jo vähintäänkin paljon pidemmällä kuin kirjoittaessasi, tai lapsesi on jo syntynyt. Toivottavasti tilanteesi on jo osin itsestään ratkennut.

Pieni 3 -vuotias tyttäresi on varmastikin ollut kovin hämmentynyt, kun äidillä on vauva masussa, ja liikkuminen ja ”ressaaminen” on ollut kiellettyä. Hän todennäköisesti on nähnyt sinussa vain muutoksen entiseen, sillä hänen ymmärrys ei riitä vielä tajuamaan mistä on kyse ja miksi.

Toisltaa kovin suloista, että hän välittää sinusta niin syvästi, että Mummollekin sinusta noin kaunniisti puhuu. Hyvin empaattinen 3 -vuotias tytär sinulla on!

3 -vuotiaat ovat tosiaan uhmakkaita, ja yhteyden saaminen häneen on usein vaikeaa. Myös tuo totteleminen on uhmaikäisillä usein kiikun kaakun. Rajoilla ja rakkaudella ja terveellä järjellä yleensä selvitään mainiosti pahimmankin uhman keskellä.

Pidä huolta itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi – silloin jaksat huolehtia myös lapsistasi.

Vastaa aiheeseen: oma huoli ja vinkkejä kaivataan

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Takaisin ylös