Mitä minun pitäisi tehdä? Vanhempani suosivat kaksoissiskoani, joka menestyy koulussa ja saa stipendejä. Itse olen huono koulussa. Äitini suuttuu ja tivaa että ’mistä sinä olet sellaista saanut päähäsi’ aina kun yritän puhua asiasta hänelle. En ole enää kovin läheisiä vanhempieni kanssa.
Hei!
Siskosi taitaa olla suorittaja.
Itselläni oli joskus sama tilanne meidän 3 siskon kesken: 1 oli suorittaja, toinen haaveilija ja minä…? No, teen minkä osaan, mutta pääasia, että opin siitä JOTAIN ja NAUTIN tekemästäni.
Mitä sitten, vaikken koskaan saanutkaan stipendiä?
Ei mitään.
Meistä 3sta olen kuitenkin se, jolla oma perhe on pysynyt kasassa ja ongelmista uskalletaan puhua.
Hankala tilanne, mutta olen varma että vanhempasi löytävät sinusta monia muita hyviä puolia. Istutapa heidät alas ja keskustelkaa. Pyydä heitä kirjoittamaan vaikka paperille sinun hyviä puoliasi. Minulla käy usein niin, kun alan ajatella jotain ikävää asiaa niin se kasvaa lumipallon lailla kunnes tietoisesti yritän alkaa ajatella asiasta myös toista puolta. Itsellekin tulee lopulta hyvä mieli. Minullakin on kaksi siskoa, välillä tuntuu että vanhemmat suosivat heitä enemmän mutta sitten taas huomaan että olen itsekin saanut jotain huomiota mitä he eivät. Me olemme jo aikuisia, silti ihmisen mieli on välillä kenkku, oli lapsi tai aikuinen. Vanhempana huomaan itsekin välillä antavan enemmän huomiota toiselle. Sitten yritän keskittyä tietoisesti myös toisen huomioimiseen, tasapuolisesti. En haluaisi uskoa, että vanhempasi tekevät tätä tahallaan.