MLL-blogi

Blogissa MLL:n asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista asioista, ottavat kantaa ja herättävät keskustelua.

Maksuton varhaiskasvatus, kyllä, mutta ei vielä24.2.2017 12:30


Varhaiskasvatus on tunteita herättävä puheenaihe. Siitä kiistellään ja väitellään. Masentavinta on kotihoidon ja varhaiskasvatuksen vastakkainasettelu. Oman kannan perusteluksi otetaan usein lapsen etu auktoriteetiksi. Lapsen etu ei ole mielipide jostakin asiasta. Lapsen etu on keskeinen lapsioikeudellinen käsite ja periaate, jonka sisältö tulee kussakin yhteydessä määritellä. Harvoin oikeudellisesti velvoittavaa periaatetta käytetään yhtä kevyesti kuin tässä lapsia koskevassa keskustelussa.

Nyt käydään keskustelua maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tällä hetkellä varhaiskasvatus on maksutonta kaikkein pienituloisimmille, mikä on oikein ja välttämätöntä. Kannatan varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamista, koska se turvaa jokaiselle lapselle yhdenvertaiset oikeudet pedagogiseen toimintaan samalla tavalla kuin perusopetuskin kuuluu kaikille. Huolettaa kuitenkin, jos se toteutetaan nyt.

Perustelen. Lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta sillä edellytyksellä, että se on laadukasta. Laatua ovat pysyvä lapsiryhmä, pysyvät aikuissuhteet, henkilöstön korkea koulutus, terveellinen oppimisympäristö ja täysipainoinen lapsille suunnattu ohjelma. Kaikista näistä on tingitty jo pidemmän aikaa. Maksuttomuus tulisi tässä tilanteessa toteutumaan laadun kustannuksella.

Vasta äskettäin eduskunta päätti leikata varhaiskasvatuksesta lisäämällä lasten määrää yhtä aikuista kohden. ”Juoksevat vaan vähän nopeammin lasten perässä”, totesi eräs kansanedustaja lakimuutoksesta.

Mitkään merkit eivät lupaa lisää resurssia, koulutettua henkilöstöä tai sopivampia tiloja, jos maksuttomuus nyt toteutetaan ja lapsimäärä lisääntyy. On realismia epäillä, että maksuttomuus toteutuisi pedagogisesti kestävällä tavalla.

Varhaiskasvatuksella ei ole selvää politiikkaa ja sen asema tuntuu horjuvan jatkuvasti, vaikka tieto ja ymmärrys sen vaikutuksista on lisääntynyt tutkimuksen myötä. Varhaiskasvatuksen henkilökunta venyy ja väsyy. Tämä tuottaa epävarmuutta koko alalle ja on haitaksi myös lapsille. 


Milla Kalliomaa
pääsihteeri


Kommentoi (0 kommenttia)

Kaveriviikko on joka viikko14.2.2017 15:15


Tunnetussa lastenlaulussa sanotaan ystävän olevan kuin villasukka, joka lämmittää talvella. Kaveriviikko on näin ollen vähintään ne sadat villasukkaparit, joita Suomen juhlavuoden vuoksi on neulottu erilaisille kohderyhmille. Kaveriviikko on alun perin Helsingin Laajasalossa kehitetty toimintamuoto, joka haluttiin levittää ympäri Suomea. MLL tuli mukaan kehittämään ja levittämään toimintaa. Ja minkälaista toimintaa onkaan saatu aikaan!

Kauhajoella pääsee kaverin kanssa elokuviin yhden hinnalla. Enontekiön yhdistyksen musiikkiteatterishow’ssa aikuiset ja lapset pääsivät yhdessä aamujumppaamaan kaveriviikon kunniaksi. Lohjalla opeteltiin kaveruuden pelisääntöjä ja järjestettiin välituntitoimintaa, jonka päätöksenä koko koulu tanssi letkajenkkaa koulun pihalla. Porvoossa kehitettiin kaveripassi, jonka tehtäviä tekemällä teet kivoja asioita kavereille ja Varkaudessa on kutsuttu koko kaupunki mukaan niin päiväkotien, koulujen, nuoristyön, kirjaston, järjestöjen, liikuntaseurojen ja monien muiden osalta.

Tässä on vain muutama esimerkki. Kaveriviikko on mahdollisuus uudelle ja monipuoliselle yhteistyölle. MLL:n paikallisyhdistykset voivat toimia niin liikkeellepanijoina, kokoajina kuin yhteistyökumppaneina kaveriviikon osalta.

Kaveriviikkoa voi viettää milloin vain. Kaveriviikko voi olla osa monenlaista toimintaa. Kaveritaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi perhekahvilassa, kerhotoiminnassa, koulussa tai harrastuksissa. Helsingin Vuosaaressa kolmen koulun tukioppilaat ovat laittaneet voimansa yhteen ja ideoineet kaveriviikon kahvit, jotka tarjoillaan läheisessä kauppakeskuksessa. Kahvit juodaan tietysti tukioppilaiden leipomien keksien kera. Kaveriviikko voi tuoda iloa ja hyvää mieltä siis koko yhteisölle. Se on lasten, nuorten ja aikuisten yhteistä toimintaa, jossa harjoitellaan toisten huomioon ottamista.

Taito kuunnella toisia, ilmaista itseään sekä toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa ovat asioita, joita voi harjoitella ja oppia. Kaveriviikon tavoitteena on innostaa ja motivoida lapsia ja nuoria toimimaan yhteisen hyvän vuoksi ja olla osallisena luomassa hyvää ja turvallista ilmapiiriä.

Kaveriviikko näyttää joka paikassa omanlaiselta. Toiminnan tueksi löydät MLL:n nettisivuilta julisteen ja julistepohjan sekä kaveripassin. Suomenkieliset löytyvät MLL:n nettisivuilta materiaaleista, ruotsinkieliset materiaalit ovat myös netissä. Jaa tunnelmia kaveriviikolta tunnisteilla #kaveriviikko tai #kompisveckan.

Villasukat jalkaan ja kaveri kainaloon! Hyvää ystävänpäivää!


Liisa Kilpiäinen
Nuorisotyön suunnittelija


Kommentoi (0 kommenttia)

Järjestöt myös maakuntien kumppaneiksi10.2.2017 12:59


Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Uudistuksen tarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Huomattava osa kunnista on liian pieniä kantamaan jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun.

Sote-uudistuksessa on keskitytty vahvasti palveluihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jäänyt sivurooliin, vaikka sillä on keskeinen merkitys uudistuksen tavoitteiden onnistumisessa. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja sote-palveluiden kustannusten kasvun hillitseminen edellyttävät nykyistä vahvempaa satsaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Järjestöjenkin kohdalla on puhuttu lähinnä palveluiden tuotannosta. Hallituksen tavoitteena on, että yritykset tuottavat selvästi aiempaa suuremman osuuden sosiaali- ja terveyspalveluista. On todennäköistä, että isot yritykset keräävät sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden potin. Niillä on sellaista riskinottokykyä ja pääomia, joita pienillä yrityksillä ja järjestöillä ei ole. Onkin mahdollista, että järjestöjen palvelutuotanto tulee supistumaan.

Sote-uudistuksen valmistelussa kansalaisjärjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on jäänyt vähäiselle huomioille, vaikka järjestöillä on siinä huomattava rooli. Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä kuuluu sekä kunnille että maakunnille. Tämä on hyvä ja perusteltu ratkaisu, sillä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille toimialoille ja toimijoille yhteiskunnassa.

On tärkeä varmistaa, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön turvaamiseksi on tarpeen, että kuntien lisäksi myös maakunnat voivat avustaa järjestöjä. Tämä ei välttämättä ole mahdollista, jollei asiaa huomioida uudistuksen valmistelussa. Maakunnalle on tulossa vain lakiin kirjattuja tehtäviä. Maakunnalle ei ole tulossa sellaista laajaa yleistä toimialaa, mikä kunnalla on. Maakunta voi hoitaa vain niitä asioita, jotka lainsäädännön mukaan sille kuuluvat. Jos järjestöyhteistyötä ei ole mainittu maakuntia koskevassa lainsäädännössä, maakunta ei ehkä edes voisi avustaa järjestöjä.

Tämänhetkisiin lakiluonnoksiin maakunnan tehtäviin ei ole kirjattu yhteistyötä järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiluonnoksen mukaan kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunnan osalta vastaavaa velvoitetta ei lakiluonnoksessa ole.

Järjestöyhteistyössä on kysymys merkittävistä kansalaisten hyvinvointia tukevista toiminnoista, jotka eivät luonteeltaan ole myytäviä palveluita muun muassa niihin liittyvän suuren vapaaehtoistyön määrän vuoksi. Näitä toimintoja ei kuitenkaan voida toteuttaa ilman rahoitusta. Jos maakunnilla ei olisi mahdollisuutta tämänkaltaiseen avustuspohjaiseen yhteistyöhön, saattavat monet toiminnot jopa loppua. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallissa järjestöjen panos lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Perhekeskustoiminnan koordinaatio kuuluu uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteessa luontevimmin juuri maakunnan tehtäviin.


Esa Iivonen
johtava asiantuntija
lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen

Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiluonnokset (22.12.2016) 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 10.2.2017 13:16

Kommentoi (0 kommenttia)

Mediakasvatuksella kohti myönteistä nettikulttuuria 6.2.2017 10:23


Tänään käynnistyy valtakunnallinen Mediataitoviikko, jonka aikana organisaatiot, järjestöt ja yritykset eri aloilta tuovat näkyväksi moninaista työtä, jota mediakasvatuksen saralla Suomessa tehdään. Kotimainen Mediataitoviikko linkittyy osaksi kansainvälistä Safer Internet Day -teemapäivää.

Nyt järjestyksessään viidennen Mediataitoviikon teemana on ”Ihmisten internet”. Jokaisella netinkäyttäjällä on mahdollisuus edistää yhteistä nettikulttuuria, jossa kohdataan eettisesti ja kaikkia kunnioittaen. Mediakasvatuksen ydintä ovat vuorovaikutus ja yhteisen tekemisen kautta oppiminen. Mediataitoviikko tarjoaakin pienille ja isoille netinkäyttäjille oivan mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan, mitä voisimme oppia toisiltamme luodaksemme yhdessä myönteisempää ja yhdenvertaisempaa nettikulttuuria.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatustyön keskiössä ovat lasten ja nuorten mediataidot, osallisuuden tukeminen sekä myönteisen nettikulttuurin edistäminen. Vanhempien ja ammattilaisten tukeminen mediakasvatuksessa on tärkeä osa tätä työtä. Medialukutaito kehittyy läpi elämän ja mediasuhteen rakentuminen alkaa jo varhaisessa iässä. Siksi mediakasvatuksen aloittaminen jo pienten lasten parissa on merkityksellistä mediaan liittyvien taitojen ja hyvinvoinnin kehittymisessä.

Tänä vuonna MLL:n mediakasvatustyössä syvennytään pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen. MLL julkaisee Mediataitoviikolla uuden Media varhaiskasvatuksessa – Tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen -materiaalin, joka on ensimmäisiä uusien varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalle tuotettuja mediakasvatusmateriaaleja Suomessa. Oppaan tavoitteena on tukea varhaiskasvattajia ja työyhteisöjä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan lapsilähtöistä mediakasvatusta.

Lisäksi MLL julkaisee Mediataitoviikolla koulujen, tukioppilastoiminnan ja nuorten parissa tehtävän toiminnan tueksi suunnatun Kaleidoskooppi – Heijastuksia minusta -työpajamallin. Yhteisiin keskusteluihin perustuvassa työpajassa pohditaan omia mediankäytön tapoja ja identiteettejä sosiaalisessa mediassa. Kaleidoskooppi-paketteja voi tilata MLL:n sivuilta oman työpajan pitämiseksi. Keskustelut vertaisryhmissä ovat tärkeitä tilanteita mediataitojen harjoittelulle. Monissa kouluissa tukioppilaat toimivat mediakasvattajina ja tukena nuoremmille oppilaille.

Mediakasvatus lähtee läsnäolosta, keskusteluvalmiudesta ja kiinnostuksesta lasten ja nuorten elämää ja heille merkityksellistä mediakulttuuria kohtaan. Oman mediasuhteen pohtiminen on hyvä lähtökohta jokaiselle mediakasvattajalle. Digiajan kasvattajan ei tarvitse jäädä vailla tukea ja apua. MLL:lta voi tilata vanhempainillan tai ammattilaisille suunnatun mediakasvatustilaisuuden. Vanhempien tukena toimii Vanhempainpuhelin, jonka koulutetuille vapaaehtoisille päivystäjille voi soittaa tai kirjoittaa perheiden arjessa heräävissä, mediaan liittyvissä kysymyksissä.


Rauna Rahja
Mediakasvatuksen suunnittelija


Kommentoi (0 kommenttia)

Hyviä unia koko perheelle2.2.2017 09:23


Vauvan syntyessä moni asia mullistuu tuoreiden vanhempien elämässä. Yksi niistä on nukkuminen. Yöheräilyt ja vanhempien univaje ovat tavallinen keskustelunaihe vauvaperheissä. Monesti oma väsymys ei tunnu niin pahalta, jos tietää, että naapurissakin valvotaan.

Ennen uskottiin, että lapsen voi antaa itkeä itsensä uneen, muutoin lapsi oppii pompottamaan vanhempiaan. Nykyisin tiedetään, etteivät vauvat tahallaan kiusaa vanhempiaan heräilemällä. Heräilyä voivat aiheuttaa hampaiden puhkeaminen, flunssa, kipeä vatsa tai allergia. Joskus lapsi haluaa heräilemällä varmistaa, että vanhempi on lähellä, toisinaan vauva reagoi katkonaisella unella päivän tapahtumiin tai uuden taidon oppimiseen.

Aina heräilylle ei löydy selvää syytä. Vauva ja isompikin lapsi kokee olonsa turvattomaksi, jos häntä ei lohduteta ja auteta nukahtamaan. Jos lapsi joutuu selviytymään yksin pelon, nälän tai läheisyydenkaipuunsa kanssa, hän oppii, ettei kannata ilmaista hätäänsä. Omat tarpeet kannattaa tukahduttaa ja hädän hetkellä on selvittävä yksin. 

Vaikka moni lapsi tarvitsee yöllä lohtua ja aikuisen turvaa, ei ole tarkoitus, että vanhempi uuvuttaa itsensä. Uni on vanhemman hyvinvoinnin peruspilari. Tutkimukset kertovat, että pitkään jatkunut univaje voi aiheuttaa alakuloa, uupumusta tai masennusta. Väsynyt vanhempi ei pysty nauttimaan lapsen kanssa olemisesta samalla tavalla kuin levännyt. On jokaisen lapsen oikeus saada huomiota ja hoivaa virkeältä vanhemmalta.

Valvovan lapsen vanhemmat toivovat usein, että voivat purkaa väsymystään jonkun kanssa. Vielä 70- ja 80-luvuilla on ollut vallalla kulttuuri, jossa äitien ja isien on ollut pakko jaksaa, valittaa ei ole saanut. Moni nykyinen isovanhempi on voinut unohtaa valvomisen rankkuuden. Joskus läheiset voivat lohduttaa väärällä tavalla väsyneitä vanhempia: ”kaikilla on rankkaa”, ”kyllä minäkin olin väsynyt, mutta kyllä se helpottaa, kun lapset kasvavat” tai ”kyllä nuorena jaksaa”. Jos on itse joutunut pärjäämään yksin, ei ole aina helppoa eläytyä siihen, että moni perhe haluaa ja tarvitsee tukea.

Moni perhe löytää yksilölliset keinot unipulmiin. Heräilevistä lapsista voi jakaa vastuuta puolison, isovanhemman tai luotettavan ystävän kanssa toisen vanhemman nukkuessa korvatulppien voimin. Päiväunien mahdollistaminen vanhemmalle tai nukkuminen välillä ilman lapsia keventävät univelkaa. Voisivatko lapset välillä yökyläillä mummolassa tai muussa turvallisessa hoitopaikassa tai voisiko vanhempi mennä mökille tai tuttavan luo nukkumaan?

Kahden vanhemman perheissä puolisot voivat antaa vuoroaamuin toistensa nukkua, yhden vanhemman perheelle voi tarjota säännöllistä yökyläpaikkaa, jossa ystävä tai sukulainen hoitaa aamulla lasta. Vauvan nukkumista voi tukea antamalla päivisin riittävästi läheisyyttä ja syliä, rauhoittamalla arjen tapahtumia ja huolehtimalla säännöllisestä päivärytmistä.

Lapsen unipulmat eivät ole osoitus huonosta vanhemmuudesta, eikä avun pyytäminen ole merkki heikkoudesta, vaan päinvastoin. On rohkeaa ja viisasta ottaa oma väsymys puheeksi sukulaisten, ystävien tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa ja miettiä tilannetta koko perheen näkökulmasta. Monesti perheitä helpottaa valtavasti se tunne, että joku seisoo vierellä, kuuntelee ja auttaa tarvittaessa. Yksin ei tarvitse selvitä.


Eeva Oksanen
suunnittelija


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 2.2.2017 09:36

Kommentoi (1 kommenttia)

Lisää kirjoituksia