Koronapandemian vaikutukset ovat jäävuorenhuippu

Pandemian kurittamassa yhteiskunnassa nuorten mielenterveys ja palvelujen saatavuus on puhuttanut paljon. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin kokemusten perusteella huoli nuorten psyykkisestä voinnista ja mielenterveyspalvelujen toimivuudesta ei kuitenkaan ole tuore tai pelkästään koronapandemian tuoma.

Kun vuonna 2010 psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot palvelussa olivat kuudenneksi yleisin keskustelunaihe, olivat ne vuoteen 2019 tullessa kasvaneet yleisimmäksi keskustelunaiheeksi. Syyt nuorten psyykkisen huonovointisuuden takana ovat moninaisia. Osalla on vaikeuksia perheessä: lähiaikuisen päihteiden käyttöä, emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa tai vakavia kommunikointivaikeuksia.

Kaikilla vaikeudet eivät liity perhetilanteeseen, vaan taustalla on pitkäaikaista kiusaamista, satuttavaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Valitettavan tyypillistä on, että samalle lapselle tai nuorelle kasautuu monia päällekkäisiä ongelmia ja huolia. Jo 15-vuotiaan lapsen elämässä voivat huolet olla monikerroksisia ja hankalasti aukaistavissa.

Viimeisten vuosien aikana palveluissa ovat tulleet tutuiksi myös äärimmäisen huonovointiset ja itsetuhoiset nuoret aikuiset, jotka eivät ole saaneet apua muualta. Psykiatristen yksiköiden ylikuormittuminen ja nuorten mielenterveyspalvelujen lisäresursoinnin tarve kuuluvat yhteydenotoissa päivittäin.

Koronapandemia ei kohtele lapsia tasavertaisesti

Yhteydenotoista ei voi tehdä yleistystä siitä, että nuorten vointi olisi romahtanut viime vuosikymmenenä, mutta ne antavat viitteitä siitä, että ne nuoret, jotka apua tarvitsevat, eivät monesti sitä ole saaneet. Osalle lapsista ja nuorista avunhakemisen kynnys on liian korkea ja isohko joukko psyykkisestä huonovointisuudesta kärsivistä nuorista jää ilman tukea.

Koronapandemia on huonontanut monien nuorten vointia, mutta erityisesti se on kurittanut niitä, joilla oli jo aiemmin isoja vaikeuksia. On eri asia olla pettynyt ja turhautunut tapaamisten ja tapahtumien peruuntumisesta kuin joutua itsemurhayrityksen jälkeen liian aikaisin kotiutetuksi sairaalasta tai odottaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneena avun saamista. Korona ei kohtele lapsiakaan tasavertaisesti. Nuoret, joiden tuen tarve on jo tiedossa, olisi tavoitettava ja heidän tilanteensa kartoitettava viipymättä.

Pelkillä lisäresursseilla ei ratkaista nuorten mielenterveyspalvelujen laatuongelmia. Nuorille suunnattujen palveluiden tulee olla nuorten parissa. Erityisen tärkeää on vahvistaa moniammatillista mielenterveyden tukea kouluissa ja oppilaitoksissa. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen, jolle kuuluvat sote- ja opiskeluhuoltopalvelut, ja kunnan, joka vastaa koulutuksen järjestämisestä, välillä.

On välttämätöntä kerätä ja seurata lasten ja nuorten kokemuksia avun ja palveluiden toimivuudesta. On varmistettava kohtaamisen laatu niin, että ammattilaisilla on riittävästi aikaa ja huolehdittava siitä, että ammattilaiset eivät koko ajan vaihdu nuoren ympärillä. Ilman huomion kiinnittämistä palveluissa tapahtuviin kohtaamisiin ja nuoren kokonaiselämäntilanteen tavoittamiseen nuoret eivät tule autetuiksi lukuisistakaan ammattilaiskontakteista ja lisäresursoinnista huolimatta.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Tatjana Pajamäki

Tatjana Pajamäki

Päällikkö, auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.