Lapsivaikutusten arviointi osaksi hyvinvointialueiden toimintaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta vastaa hyvinvointialueen päätösvaltaa käyttävä aluevaltuusto. Ensimmäiset aluevaltuutetut valitaan tammikuussa 2022. Aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa. Tätä ennen hyvinvointialueiden perustamista valmistelevat väliaikaiset valmistelutoimielimet.  

Meneillään oleva hyvinvointialueiden rakentamisen aika on poikkeuksellisen tärkeä. Nyt luodaan rakenteet ja toimintamallit, jotka ohjaavat hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Nyt muodostuu se toimintakulttuuri, johon myöhempinä vuosina hyvinvointialueella nojaudutaan.

Lapsivaikutusten arviointi kiinteäksi osaksi toimintaa

Lapsivaikutusten arviointi on otettava heti alusta lähtien systemaattiseksi osaksi jokaisen hyvinvointialueen toimintaa. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Lapsivaikutukset on arvioitava ennakolta osana päätösten valmistelua. Myös tehtyjen päätösten toteutuneita lapsivaikutuksia tulee arvioida. Tämän lisäksi on arvioitava hyvinvointialueen toimintaa ja palveluita lapsivaikutusten näkökulmasta. Lapsivaikutusten arviointi on kirjattava jokaisen hyvinvointialueen strategiaan.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa hyvinvointialueita

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös hyvinvointialueiden päätöksentekoa. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli hyvinvointialueen tulee toteuttaa lapsibudjetointia. Hyväksyessään sote-uudistuksen eduskunta edellytti, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.

Lasten ja nuorten kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia

Lasten ja nuorten osallistaminen ja kuuleminen ovat tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lasten ja nuorten kuulemisella saadaan heidän tietonsa, kokemuksensa ja näkemyksensä valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Lapsilla ja nuorilla on paljon tärkeää tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi, jollei sitä heiltä kysytä ja kerätä.

Arvioinnissa on tärkeä huomioida erilaisissa tilanteissa olevat lapset ja nuoret. Lapset ja nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomioita haavoittuvassa asemassa oleviin lapsi- ja nuorisoryhmiin. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret.

Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivilla tavalla. Isoissa asioissa tai ristiriitaisissa asioissa on tarpeen tehdä laajempi arviointi. Pienissä ja helpommissa asioissa voidaan tehdä suppeampi arviointi. Arvioinnin tuloksena esitetään johtopäätöksiä sekä suosituksia, muutosehdotuksia, parannuksia tai kehittämisehdotuksia. Arviointien tulokset on otettava huomioon päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.