Miten vanhemmat ja lapset yhdessä voivat ehkäistä kiusaamista?

Miltä tuntuisi toimia maailmassa, jossa kiusaamista ei olisi? MLL:n alakouluissa pilotoitu Ihmeluokka-toimintamalli ottaa vanhemmat mukaan kiusaamisen ehkäisyyn. Lasten ja vanhempien –tapaamisessa vanhemmat pysähtyivät kuuntelemaan lapsia ja huomasivat, minkälainen toivo, rohkeus ja yhteisöllisyys lapsissa piilee.

Kun vanhemmilta kysyttiin Ihmeluokka-tapaamisessa, mitä he voivat oppia kiusaamisen ehkäisystä lapsilta, he sanoivat hämmästyneensä, kuinka taitavasti lapset osaavat puhua tunteista ja huomioida toiset. Empatia ei ole lapsille vain sana, vaan se vaikuttaa lasten toimintaan arjessa: “Puhutaan siitä, miltä kiusaaminen tuntuu.”

Vanhemmat olivat vaikuttuneita siitä, miten lapset ottavat kaikki mukaan ja omalla esimerkillään rakentavat luokan yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä: “Ollaan kohteliaita ja puhutaan nätisti.”. Kiusaamisen ehkäisy ei ole vain sääntöjen noudattamista, vaan aktiivista toimintaa arjessa ja toisten huomioimista.

Lapsilta vanhemmat kokivat myös oppineensa rohkeutta olla oma itsensä ja kohdata uusia tilanteita: “Vaatii rohkeutta pyytää kaveri mukaan.”  Ystävällisyys ja mukaan ottaminen vaativat aktiivisen toiminnan lisäksi omalle epämukavuusalueelle astumista. Lapset opettavat arvostamaan moninaisuutta: “Me kaikki ollaan erilaisia ja ne asiat on hyväksyttävä.” Lasten kokema ilo ilahdutti vanhempia. Ilo syntyy yhdessä tekemisestä ja pienistä asioista: ”Yhteiset leikit, ketään ei saa jättää yksin.”

Vanhemmat ajattelevat, että he voivat tukea lasten hyvinvointia koulussa puhumalla koulupäivän kuulumisista ja moninaisuuden arvostamisesta kotona: “Kysyillään kuulumisia, ollaan kiinnostuneita.” “Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ihmiset ovat erilaisia.” Kotona käydyt keskustelut, kuulumisten kysyminen ja tunteiden käsittely tukevat lapsen hyvinvointia ja vahvistavat yhteyttä kodin ja koulun välillä.

Vanhemmat kokevat, että heidän tärkein tehtävänsä on kannustaa ja näyttää esimerkkiä: “Kannustetaan lasta olemaan kaikkien kaveri.” Kodin ja koulun yhteistyö on ratkaisevaa, ja vanhemmat haluavat olla aktiivisesti mukana lapsen arjessa: “Toimitaan itse esimerkkinä lapsille.” Turvallinen koti antaa lapselle mahdollisuuden rauhoittua ja olla oma itsensä: “Luodaan kotiin ilmapiiri, jossa lapsi voi levätä ja olla oma itsensä.”

Vanhempien välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä: “Vanhemmat sitoutuvat ja puuttuvat kiusaamiseen – yhteistyö vanhempien kesken.” Vanhemmat miettivät myös, miksi hyvät keinot eivät aina toteudu ja miten tunnetaitoja voisi vahvistaa kotona entistä paremmin. Avoin keskustelu kotona koulupäivän tapahtumista, tunteista ja sosiaalisista tilanteista tukee lasten hyvinvointia ja rakentaa pohjaa kiusaamisen ehkäisylle: “Jutellaan ja kuunnellaan lapsia, neuvotaan ettei tule riitaa.”

Lasten ajatukset siitä, millainen koulu voisi olla ilman kiusaamista kosketti: jokainen lapsi toivoo tulevansa nähdyksi, hyväksytyksi ja mukaan otetuksi. Ymmärrettin, että muutos alkaa meistä kaikista – niin lapsista kuin aikuisista, kotona ja koulussa. Lopulta arjen kohtaamisissa piilee suurin viisaus – siinä, että vanhemmat uskaltavat oppia lapsiltaan ja kulkea heidän rinnallaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt yhdessä alakoulujen kanssa Ihmeluokka-menetelmän, jonka tavoitteena on ehkäistä kiusaamista oppilaita osallistavalla tavalla. Syksyn 2025 pilottiin osallistui 45 kolmos- tai nelosluokkaa ympäri Suomen.

Tämä blogi on toinen osa kahden blogin sarjaa, jonka ensimmäisessä osassa käsiteltiin, miltä koulu ilman kiusaamista näyttäisi lasten silmin.

Suvi Myllärniemi

kiusaamisen vastaisen työn asiantuntija

Virpi Pöyhönen

erityisasiantuntija