Rikosvastuuikärajaa ei ole perusteltua alentaa
Lasten ja nuorten tekemien rikosten ehkäisemiseksi julkisessa keskustelussa on esitetty rikosvastuuikärajan alentamista nykyisestä 15 vuodesta. Asia on ollut esillä myös eduskuntavaalien alla ja hallitustunnustelujen yhteydessä. Perussuomalainen eduskuntaryhmä toteaa hallitustunnustelijalle antamissaan vastauksissa, että nuorisorikollisuuden torjunnassa myös alle 15-vuotiaiden rikosvastuuseen saattaminen tulee olla osana keinovalikoimaa.
Lasten ja nuorten tekemät rikokset herättävät usein vahvoja tunteita. Tämä kertoo siitä, että pidämme perustellusti tärkeänä rikoksetonta lapsuutta ja nuoruutta. Vahvat tunteet voivat kuitenkin johtaa tehottomiin tai jopa enemmän haittaa kuin hyötyä aiheuttavien keinojen käyttämiseen lasten ja nuorten rikosten ehkäisemisessä ja niihin puuttumisessa.
Rikosvastuuikärajan alentamisesta olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä lasten tekemien rikosten ehkäisyn kannalta. Rikosoikeudellinen seuraamisjärjestelmä on tehoton ja kallis keino tukea lasten rikoksetonta elämää ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. 2010-luvun alussa Tanskassa laskettiin rikosvastuuikäraja 14 vuoteen, mutta se ei vähentänyt lasten tekemiä rikoksia. Pian rikosvastuuikäraja palautettiin Tanskassa takaisin 15 vuoteen.
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä sopii huonosti alaikäisten tekemiin rikoksiin. Valtaosa rangaistuksista on sakkorangaistuksia. Rikoksia tekevillä lapsilla ei yleensä ole varoja sakkojen maksamiseen, joten rikosoikeudellinen seuraamus jää tehottomaksi.
Ehdoton vankeusrangaistus tulee alaikäisten osalta kysymykseen vain aivan vakavimmassa rikoksissa ja silloinkin sen vaikutus rikosten ehkäisemisessä jää usein heikoksi. Nuorisorangaistus, joka koostuu valvontatapaamisista, valvonnassa suoritettavista tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä, on Suomessa vähän käytetty rangaistusmuoto. Vuonna 2021 nuorisorangaistusasiakkaiden päivittäinen keskimäärä oli vain kahdeksan koko maassa.
Lasten ja nuorten tarpeiden mukaisten palvelujen järjestämisellä voidaan ehkäistä vaikuttavammin lasten ja nuorten rikoksia kuin rikoslailla. Lasten ja nuorten ongelmakäyttäytymisen vaikuttava ehkäisy vaatii kunnossa olevia sosiaali-, terveys- ja opetustoimen palveluja, kuten riittävän pieniä opetusryhmiä kouluissa sekä toimivia opiskeluhuollon, mielenterveystyön ja lastensuojelun palveluja. Teini-ikäisten lasten perheiden tukea voitaisiin vahvistaa koko lapsuusiän kattavalla lapsiperheneuvolalla. Lasten ja nuorten tulee saada kouluissa ja oppilaitoksissa heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaista oikeus-, turvataito-, seksuaali- ja mediakasvatusta.
On myös varmistettava täsmätoimet nuorten rikosten ehkäisemisessä, kuten moniammatillisen Ankkuritoiminnan toteutuminen koko maan alueella. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on varhaisen vaiheen nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennalta ehkäiseminen. Siinä on mukana asiantuntijoita poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja