Saamelaistietoisuutta on vahvistettava

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivä merkittiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 2004. Kansallispäivän ajankohdan perustana on Norjan Trondheimissä 6.2.1917 järjestetty ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Kokouksen tarkoituksena oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Valtaväestö tietää saamelaisista edelleen yllättävän vähän, minkä lisäksi on paljon virheellistä tietoa ja stereotypioita. Saamelaistietoisuutta tulee vahvistaa koko väestölle. On esimerkiksi varmistettava, että kouluissa annetaan riittävät ja oikeat tiedot saamelaisuudesta. Saamelaisuus on tärkeä osa maamme identiteettiä, mistä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä. Saamelaisten kansallispäiväviikko on erinomainen ajankohta vahvistaa saamelaistietoisuutta.

Saamenkielet ovat uhanalaisia

Saamelaiset kuuluvat maailman alkuperäiskansojen joukkoon. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa on säädettävä lailla. Lisäksi saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Tarkemmin saamelaisten oikeuksista säädetään saamen kielilaissa ja laissa saamelaiskäräjistä.

Suomessa asuvasta noin 10 000 saamelaisesta noin 22 prosenttia puhuu äidinkielenään saamelaiskieltä. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Kotiseutualueella asuu noin 3400 saamelaista. Lähes 7000 saamelaista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, eniten pääkaupunkiseudulla sekä Rovaniemen ja Oulun alueilla.

Kaiken saamenkielet kuuluvat uhanalaisiin kieliin. Usein puhutaan harhaanjohtavasti saamenkielestä yksikössä, vaikka saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän. Näistä pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea puhutaan Suomessa. Koltansaame ja inarinsaame kuuluvat erittäin uhanlaisiin kieliin. Molempia kieliä äidinkielenään puhuu noin 300 ihmistä. Pohjoissaamea puhuu yhteensä vajaat 21 000 ihmistä, joista Suomessa vajaat 2000.

Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen vaatii erityistoimia

YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin alkuperäiskansaan kuuluvien lasten oikeuksien turvaamisesta. Komitea korostaa, että alkuperäiskansojen lapset tarvitsevat positiivisia toimenpiteitä (niin sanottua positiivista erityiskohtelua), jotta voidaan poistaa syrjintää aiheuttavat olosuhteet ja varmistaa, että nämä lapset voivat nauttia oikeuksistaan tasavertaisesti muiden lasten kanssa.

Saamelaisen kulttuurin elinvoiman kannalta on olennaista, että saamelaiset lapset ja nuoret voivat käyttää omaa kieltään ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. Kaikki saamelaisten kotiseutualueen peruskoulut ja lukiot antavat nykyisin saamen kielen opetusta. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vähän. Tilannetta on parantanut se, että Saamelaiskäräjät ja Utsjoen kunta käynnistivät vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen, jonka avulla saamen kielten opetusta annetaan etäyhteyksin kotiseutualueen kuntien ulkopuolelle.

Saamelaislasten ja -nuorten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen edellyttää nykyistä vahvempaa resursointia saamenkieliseen koulutukseen ja muihin palveluihin. Saamenkielisen henkilöstön saatavuutta palveluihin tulisi parantaa erityisin toimin, kuten räätälöidyillä koulutuksilla ja erityisinä kannustimina.

Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamenkielisten lasten ja nuorten mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään – muun muassa kielipesätoiminnan ja etäyhteyksien avulla – tulee turvata pysyvällä tavalla. Saamen kielten elvytysohjelma tulee toteuttaa ja sille on varattava riittävät voimavarat.

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.