Hallituksen esityksessä vammaisten oikeuksien yleissopimuksen voimaansaattamisesta avattava lapsen edun käsitettä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto
ulkoasiainministeriölle

Vammaisten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen vallinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n sopimuksen (yleissopimus) tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimus edellyttää, että sopimuspuolet toteuttavat kaikki lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, joilla mahdollistetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus yhteiskunnassa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) arvioi mietintöä erityisesti lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen jo maaliskuussa 2007. MLL pitää erittäin tärkeänä yleissopimuksen tavoitetta ja toteaa, että yleissopimuksen ratifiointi on edellytyksenä tavoitteiden toteuttamiselle. MLL toteaa, että mietinnössä on kattavasti selvitetty yleissopimuksen suhde Suomen lainsäädäntöön sekä käytännön toteutumiseen. MLL katsoo kuitenkin, että hallituksen esitykseen tulee lisätä lapsivaikutusten arviointi.

Yleissopimuksen 7 artikla koskee erityisesti vammaisia lapsia. MLL toteaa, että lapset on otettava huomioon kaikkien yleissopimuksen artiklojen kohdalla. MLL esittää, että lapsen edun käsitettä vammaisten lasten osalta avattaisiin hallituksen esityksessä.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia lapsia. Sopimus huomioi vammaisuuden kiellettynä syrjintäperusteena. MLL pitää hyvänä, että mietinnössä on viitattu lapsen oikeuksien sopimukseen. MLL toteaa, että yleissopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen 23. artikla ja yleissopimuksen 7. artikla korostavat vammaisen lapsen oikeutta tulla otetuksi huomioon ensisijaisesti lapsena ja omana itsenään. Nämä sopimuskohdat yhdessä lapsen oikeuksien sopimuksen lapsen edun ensisijaisuutta koskevan 3. artiklan ja syrjimättömyyttä koskevan 2 artiklan kanssa velvoittavat asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa vammaisiin lapsiin ja nuoriin liittyvissä toimissa. Vammaisen lapsen tulee saada nauttia kaikista lapsille turvatuista oikeuksista. Lapsella on lisäksi oikeus erityisiin järjestelyihin, jotta hän voi vammastaan huolimatta nauttia oikeuksistaan yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Vammaisilla lapsilla, kuten muillakin lapsilla, on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Vammaisilla lapsilla ja heidän perheillään on oikeus saada heidän hyvinvointinsa, yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa toteutumisen kannalta tarpeelliset tuet ja palvelut.

Yleissopimuksen hyväksyminen korostaa viranomaistoimintaan kohdistuvia velvoitteita. MLL pitää hyvänä mietinnössä esitettyjä keinoja tietoisuuden lisäämiseksi (8 artikla). MLL toteaa, että vammaisten lasten oikeudet eivät toteudu, jolleivät lasten vanhemmat, lasten kanssa työskentelevät, kuntien ja valtiovallan virkamiehet ja päätöksentekijät tunne vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ja velvoitteita. Molemmista sopimuksista tulee tiedottaa ja kouluttaa sekä päättäjiä että vammaisten lasten perheitä ja vammaisten lasten puolesta ja parissa työskenteleviä ammattiryhmiä. MLL pitää tärkeänä myös, että vammaiset lapset saavat ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla tietoa omista oikeuksistaan. Vammaisten lasten oikeuksien edistäminen edellyttää lisäksi yleistä asenteisiin vaikuttamista. Vammaisten lasten arkipäivässä esiintyvät ennakkoluulot ja syrjintä vaikuttavat kielteisesti vammaisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja koko yhteiskuntaan. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä MLL pitää tärkeänä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskasvatuksen lisäämistä.

Yleissopimuksen 24 artiklassa turvataan vammaisten henkilöiden oikeus koulutukseen. Mietinnössä on todettu, että koulutukseen pääsyyn liittyvät ongelmat johtuvat koulutustarjonnan lisäksi myös riittämättömistä tuki-, avustus- ja asuinpalveluista ja asenneongelmista. MLL toteaa, että kouluilla on keskeinen merkitys syrjinnän ehkäisemisessä ja syrjimättömyyden edistämisessä.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä vähennetään ja kuntapalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntöä väljennetään. MLL toteaa, että normien purkamisesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat lapset, kuten vammaiset lapset. Sekä normien purkamisesta että julkisen talouden säästöistä tulisi tehdä lapsivaikutusten arviointi.

 

Helsingissä 3.3.2014

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Maarit Päivike
järjestölakimies

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.