Lapsen oikeudet on turvattava muuttuvassa maailmassa - Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2023

Hyvä ja turvallinen lapsuus ja nuoruus ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Hyvän ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden toteutuminen edellyttää vaalikaudet ylittävää lasten ja nuorten oikeuksia toteuttavaa tavoitteellista työtä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös vanhempien ja perheen tukemista.

Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää ja huomioida yhteiskunnan päätöksenteossa. Lapsuuden ja nuoruuden kehitys on ainutkertaista eikä se ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa, ja lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin.

Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteiden toimeenpanossa pitää ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutukset muihin tavoitteisiin ja tarkastella ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä yhdessä.

 

Ilmastonmuutoksen, koronakriisin ja turvallisuustilanteen haasteisiin on vastattava

 Ilmastonmuutos, luontokato, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat heijastuneet eri tavoin lasten ja nuorten elämään myös Suomessa. Lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä tulee kuulla sekä heidän turvallisuuden tunnettaan ja luottamustaan tulevaisuuteen tulee tukea.

Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat maapallon tulevaisuutta. Niiden suurimmat vaikutukset koskevat nykyisiä lapsisukupolvia ja tulevia sukupolvia. Suomen on toimittava aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Ilmasto- ja ympäristöasiat huolestuttavat monia lapsia ja nuoria. Kun lapset ja nuoret pyrkivät vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöasioissa, heitä on tuettava ja heille on luotava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Kriisin kielteisten pitkäaikaisten vaikutusten torjuminen on välttämätöntä lasten ja nuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista. Koronakriisin jälkihoito edellyttää eri toimijoiden yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt merkittävästi Euroopan turvallisuutta. Suomen turvallisuutta on vahvistettava kokonaisvaltaisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Sota on ajanut valtavan määrän ukrainalaisia lapsia ja nuoria pakolaisiksi. Sota ja heikentynyt turvallisuustilanne huolestuttavat myös Suomessa lapsia ja nuoria. Muuttunut tilanne on heikentänyt lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen.

Toimenpiteet:

  • Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta huomioidaan läpileikkaavasti päätöksenteossa.
  • Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ilmasto- ja ympäristöasioissa.
  • Varmistetaan riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen koronakriisin jälkihoidossa.
  • Koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Eriarvioisuutta kavennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti.
  • Varmistetaan, että koronakriisin jälkihoidossa tehdään systemaattista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arvioinneissa hyödynnetään lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa.
  • Suomeen tulleita ukrainalaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään tuetaan ja autetaan sekä tarjotaan tarpeen mukaisia palveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita ja työllistymisen tukea.
  • Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuususkoa tuetaan kaikissa kasvuympäristöissä.

 

Perus- ja ihmisoikeuksia on toteutettava aktiivisesti

Valtiolla ja muulla julkisella vallalla (kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkisen vallan toimijat) on velvoite kunnioittaa, suojella ja toteuttaa ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia. Kestävä ja johdonmukainen politiikka perustuu perus- ja ihmisoikeuksien aktiiviseen toimeenpanoon. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on erityisen merkittävässä roolissa lasten kannalta. Myös muut ihmisoikeussopimukset sekä perustuslaissa määritellyt perusoikeudet turvaavat lapsille ja nuorille tärkeitä oikeuksia.

Toimenpiteet:

  • Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja suositusten toimeenpanon tilanne käsitellään säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
  • Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa (mm. valtion talousarvio ja politiikkaohjelmat) sekä toimeenpanon seurannassa vahvistetaan.
  • Hallitus laatii neljännen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja jatkaa vuonna 2021 annetun ihmisoikeusselonteon toteuttamista.
  • Perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaaksi toteuttamiseksi ja edistämiseksi varataan riittävät resurssit erityisesti ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloille sekä ministeriöiden välisen yhteistyön turvaamiseen.

 

Kansallisen lapsistrategian toimeenpano on varmistettava

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimusvaltion on laadittava lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva ja kattava strategia. Parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu lapsen oikeuksiin perustuva Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021. Lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2021.  Seuraavan hallituksen on jatkettava kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Toimenpiteet:

  • Laaditaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma myös seuraavalle hallituskaudelle.
  • Perustetaan kansallisen lapsistrategian yksikkö valtioneuvostoon.

 

Lapsivaikutusten arvioinnin on oltava järjestelmällistä

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on asetettava etusijalle lapsia koskevissa toimissa. On tärkeää, että lapsen edun ensisijaisuus on kirjattu kattavasti lainsäädäntöön. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Toimenpiteet:

  • Varmistetaan, että valtiovallan, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin.
  • Lapsen edun ensisijaisuus kirjataan kattavasti kaikkeen lapsia koskevaan ja heihin vaikuttavaan lainsäädäntöön. MLL tukee lapsiasiavaltuutetun ehdotusta, että lapsen edun ensisijaisuus kirjattaisiin perustuslain perusoikeussäännöksiin. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä perustuslain 6.3 §:ään virke: ”Kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”.
  • Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös talousarviopäätöksiin eli toteutetaan lapsibudjetointia.

 

Lapsia ja nuoria on kuultava  

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedontuottajia päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaista tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kuulemalla heitä. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeää varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää. 

Toimenpiteet:

  • Lapsia ja nuoria kuullaan systemaattisesti yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina. Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle luodaan rakenteet kaikille hallinnon tasoille.
  • Varmistetaan, että lapsia ja nuoria kuullaan lapsivaikutusten arvioinnissa.
  • Lasten ja nuorten kuulemisessa ja osallisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin.

 

Yhdenvertaisuutta on edistettävä ja eriarvoisuutta torjuttava

Lapsuus- ja nuoruusiän eriarvoisuutta tulee kaventaa järjestelmällisesti. Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. Tarvitaan yhdenvertaisuutta edistävää lainsäädäntöä, käytäntöjä ja asenteisiin vaikuttamista sekä voimavaroja eriarvoisuuden kaventamiseksi. Hyvinvointi- ja terveyserot alkavat muodostua jo lapsuuden aikana. Lapsiperheköyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä. Kesäkuussa 2021 hyväksytyn eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia takaamalla lapsille heidän tarvitsemansa palvelut. Suomessa eurooppalaista lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiaa. 

Toimenpiteet:

  • Varmistetaan, ettei mitään lapsi- tai nuorisoryhmää syrjitä. Syrjinnän ehkäisemisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten moninaisiin tilanteisiin ja taustoihin, kuten vammaisuuteen, neurokirjon erityispiirteisiin, maahanmuuttotaustaan, etniseen tai alkuperäiskansataustaan, sijoitettujen lasten ja nuorten tilanteisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasemaan.
  • Lapsuuden ja nuoruuden eriarvoisuutta torjutaan systemaattisesti. Varmistetaan, ettei perheen vähävaraisuus estä kenenkään lapsen ja nuoren osallisuutta ja pääsyä palveluihin.
  • Varmistetaan eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpano Suomessa.

 

Vanhempien ja perheiden tukea on vahvistettava

Perheiden monimuotoisuus on kasvanut. Tarvitaan yksilöllisempiä tuen muotoja moninaisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Vanhempia ja vanhemmuutta on arvostettava päätöksenteossa. Vanhempien ja vanhemmuuden tuella on olennainen merkitys lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvun turvaamisessa.

Peruspalvelujen riittämättömyys ja varhaisen tuen puute ovat lisänneet erityispalvelujen, kuten lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen tarvetta. Perhekeskus on keino koota sirpaleiset palvelut yhteen lapsi- ja perhelähtöisesti. Perhekeskus muodostuu lähipalvelujen kokonaisuudesta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Esimerkiksi MLL:llä on avoimia kohtaamispaikkoja, vertaistoimintaa ja tukihenkilötoimintaa. Hyvinvointialueiden ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja on vahvistettava.

Elokuun alussa 2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Perhevapaauudistuksesta on tiedotettava aktiivisesti vanhemmille ja vanhempia on tuettava yhteisessä vanhemmuudessa. Perhevapaauudistusta on myös jatkettava. Vanhempainrahan kestoa tulee pidentää ja vanhempainpäivärahan tasoa tulee korottaa. Vanhempien mahdollisuutta lyhentää työaikaa tulee parantaa laajentamalla oikeutta joustavaan hoitorahaan.

Toimenpiteet:

  • Huomioidaan perheiden monimuotoisuus vanhempien ja perheiden tuessa. Perhekeskustoiminnan kehittämistä jatketaan järjestökumppanuuteen perustuen ja perhekeskusmalli ulotetaan kaikkien lapsiperheiden saataville.
  • Erityispalveluja ja niiden osaamista tuodaan peruspalveluihin. 
  • Pidennetään oikeutta vanhempainrahaan (1.8.2022 jälkeen oikeus on 160+160 päivärahapäivää eli noin 12,8 kk). Pidemmän aikavälin tavoitteena tulle olla, että oikeus vanhempainrahaan pidennetään 18 kuukauteen (esimerkiksi niin sanotulla 6+6+6-mallilla).
  • Vanhempainrahan korvaustasoa sekä vähimmäisvanhempainrahan tasoa nostetaan.
  • Oikeus joustavaan hoitorahaan laajennetaan kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin.
  • Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja nostetaan nykyisestä 10 vuodesta 13 vuoteen. 

 

Sosiaaliturvan uudistuksessa on huomioitava lapsiperheiden tarpeet ja lapsiperheköyhyyden torjunta

Sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena tulee olla lapsiperheköyhyyden torjunta ja lapsiperheiden riittävän toimeentulon varmistaminen. Sosiaaliturvauudistuksessa on huomioitava lapsiperheiden monimuotoisuus. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheet, vuoroasumisperheet ja perheet, joissa on vammainen lapsi tai vanhempi, tulee huomioida nykyistä peremmin sosiaaliturvassa. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on moninkertainen kahden huoltajan perheisiin nähden ja toimeentulovaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä. Työn, opiskelun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen on oltava nykyistä joustavampaa. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea perusturvan vähimmäistason liian matalasta tasosta. Perusturvan riittämättömyys lisää myös toimeentulotuen tarvetta ja siitä riippuvuutta.

Toimenpiteet:

  • Laaditaan tiekartta lapsilisän jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Lapsilisään palautetaan indeksisidonnaisuus. Yksinhuoltajien tilannetta parannetaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja tekemällä elatustukeen tasokorotus. Vuoroasuvien lasten lapsilisään liitetään vuoroasumislisä.
  • Huolehditaan perusturvan riittävästä tasosta sekä nostetaan etuuksien lapsikorotuksia. Selvitetään mahdollisuus sairauspäivärahan ja kuntoutusetuuksien lapsikorotuksille.   

  

Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on varmistettava

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavarat ovat riittämättömällä tasolla. Resurssien puute vaikuttaa kaikkein eniten heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Oppiminen ja hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää ja koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt. Koulupoissaolojen määrä on kasvanut. Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet. Tyttöjen ja poikien sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erot oppimistuloksissa ovat erittäin suuret. Suomen koulutustaso on jäämässä jälkeen OECD-maiden vertailussa. Lisäksi koronakriisi on heijastunut lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

Kiusaaminen on vakava uhka lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimiselle ja terveydelle. Tuntikehysten niukkuus heikentää yhteisöllisyyden tukemista kouluissa, esimerkiksi MLL:n koordinoiman tukioppilastoiminnan toteuttamista, jolla vaikutetaan kouluviihtyvyyteen vahvistamalla oppilaiden välisiä vertaissuhteita, kehittämällä kouluilmapiiriä myönteisemmäksi sekä osallistamalla oppilaita koulussa. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on vahvistettava sekä oppimisen että hyvinvoinnin tukea. Perusopetuksessa käytössä ollut kolmiportaisen tuen malli otetaan varhaiskasvatuksessa käyttöön elokuussa 2022. Sen toteuttamiseen on varmistettava riittävät voimavarat.

Toimenpiteet:

  • Varmistetaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavarat pitkäjänteisellä tavalla.
  • Varhaiskasvatukseen osallistumista edistetään varmistamalla sen laatu ja parantamalla saatavuutta sekä vanhemmille suunnatulla tiedottamisella.
  • Varmistetaan kolmiportaisen tuen toteutus varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
  • Vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja vanhemmuutta tukevien palvelujen yhteistyötä.
  • Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja sen voimavaroja. Huolehditaan siitä, että oppilaat pääsevät nopeasti ja joustavasti kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, – psykologin ja -kuraattorin vastaanotolle. Varmistetaan, että oppilaat ja opiskelijat saavat varhaista tukea mielenterveyden ongelmiin.
  • Toteutetaan toimia, joilla vähennetään lasten ja nuorten koulu-uupumusta
  • Kiusaamisen ehkäisemistä ja siihen puuttumista vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. 
  • Panostetaan toimiin, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten kiinnittymistä kouluun ja lisätään lasten ja nuorten osallisuutta.

 

Kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuus harrastamiseen on turvattava

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia, kehitystä, oppimista ja osallisuutta. Vapaa-ajan toiminta on tärkeä vertaissuhteiden muodostumisen paikka. Vapaa-ajan toiminnassa koettu osallisuus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä. Monien harrastusten kustannukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt eriarvoisuutta harrastusmahdollisuuksissa.

Toimenpiteet:

  • Turvataan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille.
  • Lisätään kaiken ikäisille oppilaille koulun kerhotoimintaa ja muita harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä ja sen jälkeen.
  • Turvataan lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus.
  • Edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastuksia.

 

Lasten ja nuorten mielenterveyden tukea on vahvistettava

Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pirstalaiset ja riittämättömät. Peruspalveluissa on aivan riittämättömät mahdollisuudet vastata lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Integraatio perus- ja erikoissairaanhoidon välillä sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden kesken toimii huonosti. Iso ongelma on myös se, että siirtymät lastenpsykiatriasta nuorisopsykiatriaan ja siitä aikuispsykiatriaan aiheuttavat katkoja hoidoissa. Suomessa on kattava ja ajanmukainen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma. Niiden toimeenpano on varmistettava. 

Toimenpiteet:

  • Lisätään matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea ja apua mielenterveyden pulmiin.
  • Vahvistetaan lapsia ja nuoria koskevaa mielenterveysosaamista eri palveluissa ja tuodaan erityispalvelujen osaamista perustasolle. Vahvistetaan myös lasten ja nuorten omia mielenterveystaitoja.
  • Turvataan joustavat hoitoketjut ja yhteistyö perus- ja erikoistason mielenterveyspalveluissa.
  • Lisätään intensiivistä avohoitoa lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluissa.
  • Varmistetaan mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toteutus ja voimavarat.

 

Lapsia ja nuoria on suojeltava kaikenlaiselta väkivallalta

Lapsilla ja nuorilla on oikeus väkivallattomaan elämään. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ja heidän kohtaamansa väkivalta on vakava uhka heidän hyvinvoinnilleen ja kehitykselleen. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että minkäänlainen lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole oikeutettua ja kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ehkäistävissä. Tavoitteena on oltava, ettei yksikään lapsi ja nuori joudu minkäänlaisen väkivallan kohteeksi aikuisen eikä toisen lapsen tai nuoren taholta. Suomessa on kattavat ja ajanmukaiset lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ja torjunnan suunnitelmat. Niiden toimeenpano on varmistettava.

Toimenpiteet:

  • Varmistetaan Väkivallaton lapsuus -toimeenpanosuunnitelman, Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman toteutus ja voimavarat.
  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa väkivaltakysymyksissä ja heidän mahdollisuuksiaan tunnistaa, puuttua ja ehkäistä väkivaltaa.
  • Varmistetaan, että kaikki lapset saavat heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaista oikeuskasvatusta, turvataitokasvatusta, seksuaalikasvatusta ja mediakasvatusta.
  • Kerätään lapsilta ja nuorilta tietoa heidän kokemastaan ja kohtaamastaan väkivallasta ja hyödynnetään kerättyä tietoa päätöksenteossa.

 

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin valtiovallalle, hyvinvointialueille kuin kunnille. Elinvoimaiset ja autonomiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Toimenpiteet:

  • Turvataan pitkäjänteisellä tavalla kansalaisjärjestöjen valtionavustukset.
  • Varmistetaan julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen hyvä yhteistyö ja vaalitaan järjestöjen autonomiaa ja toimintaedellytyksiä.

 

Ohjelma on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 18.5.2022.

 

 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.