Lasten hyvinvointi EU-politiikan keskiöön
Lasten hyvinvointi on ollut heikosti esillä EU-politiikassa, vaikka unioni on sitoutunut edistämään lasten oikeuksia. Lapsiperheköyhyyden torjunta, koulutuksen takaaminen kaikille lapsille ja nuorille, vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien turvaaminen, ihmisoikeuksien ja vapaan kansalaisyhteiskunnan edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat asioita, joihin EU:ssa on kiireellisesti ja nykyistä selvästi painokkaammin tartuttava. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 jälkipuoliskon, joten nyt on erinomaiset mahdollisuudet nostaa nämä teemat EU-politiikan keskiöön.
EU:n on sitouduttava johdonmukaiseen ja tavoitteelliseen lasten oikeuksien edistämiseen. Tarvitaan ihmisoikeusperustainen lasten oikeuksien EU-strategia. Lapsivaikutukset on arvioitava kaikissa lapsiin vaikuttavissa päätöksissä ja arviointien tulokset on otettava huomioon EU:n päätöksenteossa.
Lasten oikeuksien EU-strategiassa on esitettävä konkreettiset tavoitteet ja keinot lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi, kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseksi, lasten suojelemisen parantamiseksi ja oikeusturvan takaamiseksi. Esimerkiksi EU:n laajuisia toimia lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön torjumiseksi on vahvistettava.
Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset. Köyhyys heikentää hyvinvointia lapsuudessa, minkä lisäksi sen vaikutukset ulottuvat myös aikuisuuteen muun muassa heikompana työ- ja toimintakykynä. EU on sitoutunut vähentämään köyhyyttä. Neljäsosa EU-alueen lapsista – noin 25 miljoonaa lasta – elää köyhissä perheissä. Suomessakin lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun. EU:n on otettava tavoitteeksi lapsiperheköyhyyden poistaminen ja laadittava toimintaohjelma sen toteuttamiseksi.
Koulutus ja sitä edeltävä varhaiskasvatus ovat keskeisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kehityksen ja osallisuuden toteutumisessa. Kukin EU-maa on vastuussa omasta koulutusjärjestelmästään, mutta EU:n on tuettava niitä yhteisten tavoitteiden asettamisessa ja hyvien toimintamallien jakamisessa. Tavoitteina on oltava laadukkaan varhaiskasvatuksen takaaminen kaikille lapsille sekä toisen asteen koulutuksen turvaaminen kaikille nuorille koko EU:n alueella.
Monissa EU-maissa etnisiin ja kielellisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin kohdistuu edelleen syrjintää. Pakolaislasten ihmisoikeuksien toteutuminen on vaarantunut ja perheenyhdistämisestä on tehty äärimmäisen vaikeaa. Vihapuhe uhkaa lasten kasvurauhaa. Tarvitaan vahvempia vähemmistöihin kuuluvien lasten ja pakolaislasten suojelutoimia, joiden toteutumista EU valvoo.
Ilmastonmuutos on vakava uhka nykyisille ja tuleville lapsisukupolville, koska sillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan nykyistä vahvempia toimia. EU:n on otettava omassa toiminnassaan ilmastonmuutoksen torjunta prioriteetiksi ja pyrittävä edistämään EU-maiden lisäksi myös EU:n ulkopuolisten maiden vahvempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat eurooppalaisen arvoperustan ydin, josta on pidettävä kaikissa tilanteissa kiinni. Vapaa kansalaisyhteiskunta on olennainen osa demokratiaa. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan. Ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta ovat joutuneet myös EU:n alueella haastetuiksi tavalla, josta on syytä olla huolissaan. Tarvitaan EU:n laajuisia toimia ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja vapaan kansalaisyhteiskunnan turvaamiseksi.
Hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 28.3.2019