MLL ja Väestöliitto: Pienituloisimmat perheet eivät hyödy lapsiperhevähennyksestä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Väestöliitto huomattavat, että pienituloisimmat perheet eivät hyödy vähennyksestä lainkaan. Pienituloisimpien perheiden tulot jäävät verotettavan tulon rajan alle, joten heillä ei ole veroa, josta vähentää. Esimerkiksi perhe, jonka tulot muodostuvat opinto- ja asumistuesta sekä lapsilisästä, ei hyödy verovähennyksestä. Lapsilisän leikkaus kuitenkin kohdistuu myös heihin.
MLL ja Väestöliitto esittävät, että hallituksen kehysriihessä päätetystä lapsilisän leikkaamisesta luovutaan. Lapsilisä on paras ja yksikertaisin tapa julkisen vallan keino osallistua lapsista aiheutuvien kustannusten tasaamiseen.
Lapsilisän leikkauksesta luopuminen voidaan rahoittaa nostamalla alkoholin ja tupakan verotusta samalla summalla, jolla lapsilisää on suunniteltu leikattavan eli 113 miljoonalla eurolla.
MLL ja Väestöliitto esittävät myös, että budjettiriihessä luovutaan kotihoidon tukiajan puolittamisesta vanhempien kesken. Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kaventaa perheiden mahdollisuutta valita lapsen yksilölliseen tarpeeseen parhaiten sopiva hoitojärjestely. Kiintiöinti lisää perheiden kontrollia ja byrokratiaa, kun jonkun pitää valvoa kuka lasta oikeasti hoitaa. Esitys ei ole myöskään perusteltavissa julkisen talouden näkökulmasta. Valtiovarainministeriön viime vuonna tekemän arvion mukaan muutoksen seurauksena sekä kuntien että valtion menot lisääntyvät huomattavasti. Ministeriön arvion mukaan päivähoidon kustannukset nousevat 145 miljoonaa euroa, lasten hoidon tukien kustannukset vähenevät 62 miljoonaa euroa ja työttömyysturvan kustannukset nousevat 49 miljoonalla eurolla vuodessa.
MLL ja Väestöliitto katsovat, että vanhempien työssäkäyntiä tuettaisiin paremmin, jos heillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet yhdistää työ ja lasten hoito. Näitä ovat esimerkiksi joustavan hoitorahan laajentaminen koskemaan myös pienten koululaisten perheitä ja työelämän hyvien käytäntöjen edistäminen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. On myös muistettava, että suuri enemmistö äideistä palaa Suomessa kokopäivätyöhön hoitovapaan jälkeen. Äitien panos työmarkkinoilla on siten jo nyt huomattavan korkea.
MLL ja Väestöliitto esittävät, että kotihoidon tukiajan puolittamisesta luopumisesta aiheutuvaa säästöä ohjataan uuden varhaiskasvatuslain ja sosiaalihuoltolain lapsi- ja perhepalvelujen toimeenpanoon. MLL ja Väestöliitto pitävät tärkeänä, että pitkään vireillä olleet päivähoitolain ja sosiaalihuoltolain uudistamishankkeet saadaan valmiiksi tällä hallitus- ja eduskuntakaudella.
On tärkeää, että 41 vuotta vanhan päivähoitolain korvaaminen uudella varhaiskasvatuslailla ei jää vain lain nimenmuutokseksi. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö sekä riittävän pienet lapsiryhmät. Onkin tärkeää, että sekä henkilöstön ja lasten määrän suhteesta että lapsiryhmän enimmäiskoosta säädetään laissa varhaiskasvatuslakityöryhmän esityksen mukaisesti.
32 vuotta vanha sosiaalihuoltolaki on pitkälti menettänyt merkityksensä ja sosiaalihuollon painopiste on siirtynyt erityislainsäädännön ja – palvelujen puolelle. On tärkeää saada voimaan uusi vahva sosiaalihuoltolaki, jolloin painopistettä voidaan siirtää erityispalveluista peruspalveluihin ja vahvistaa varhaista tukea. Lasten ja perheiden tulee tarvitsemiaan palveluja ilman, että heiltä edellytetään lastensuojelun asiakkuutta. Tähän uusi sosiaalihuoltolaki antaisi hyvät edellytykset, jos varhaisen tuen palveluiden resurssit ovat riittävät. Hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ tulee myös paljon edellisemmäksi kuin ongelmien korjaaminen kalliisti jälkeenpäin.
Väestöliitto:
- Maria Kaisa Aula, puheenjohtaja, p. 050 530 9697
- Helena Hiila- O´Brien, toimitusjohtaja, p. 050 5166287
Mannerheimin Lastensuojeluliitto:
- Mirjam Kalland, pääsihteeri, p. 050 598 8133
- Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562