MLL:n lausunto Euroopan sosiaalisen peruskirjan toimeenpanosta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto ulkoministeriölle
10.8.2018
Aluksi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto kiittää ulkoministeriötä mahdollisuudesta lausua uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan Suomen 14. määräaikaisraportin laatimisesta.
Uudistetulla Euroopan sosiaalisella peruskirjalla turvataan monia lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkeitä oikeuksia. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset ihmisoikeudet (TSS-oikeudet) ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta olennaisen tärkeitä.
Naisten syrjintä työmarkkinoilla raskauden ja perhevapaiden vuoksi on edelleen yleistä, vaikka lainsäädäntö nimenomaisesti kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaiden perusteella. Ilmiön yleisyydestä kertoo se, että työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapuhelimeen tulevista puheluista yli puolet koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Kirjallisista yhteydenotoista kolmasosa liittyy raskaussyrjintään. Syrjintäepäilyt liittyvät tavallisimmin työnhakutilanteisiin, määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen, perhevapaalta palaamiseen sekä raskaus- ja perhevapaa-ajan palkkaan ja työsuhde-etuihin.
Riski joutua syrjityksi raskauden ja perhevapaiden vuoksi on erityisen suuri heikommassa työmarkkinatilanteessa olevilla, kuten määräaikaisina, osa-aikaisina, vuokratyössä tai nollasopimuksilla työskentelevillä naisilla. Näin ollen sopimuksen 8 artiklan mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa ei voida pitää riittävänä.
Varhaiskasvatukseen on tehty viime vuosina leikkauksia, jotka ovat heikentäneet työn ja perheen yhteensovittamista. Varhaiskasvatusoikeutta on rajattu ja päiväkotien ryhmäkokoja on suurennettu.
Valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vapaa-ajan palveluita. Vuonna 2015 alkaneella hallituskaudella on leikattu erityisesti varhaiskasvatuksesta ja toisen aseteen ammatillisesta koulutuksesta.
Vaikka lapsivaikutusten arviointi on kirjattu hallitusohjelmiin (2011, 2014 ja 2015 lapsi- ja perhevaikutusten arviointi) lapsivaikutusten arviointi on edelleen vähäistä ja puutteellista hallituksen esityksissä.
Vuonna 2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoituksena on vahvistaa ennalta ehkäiseviä palveluita ja madaltaa tuen piiriin pääsemisen kynnystä sekä ehkäistä lastensuojelun tarpeen muodostumista. Samat tavoitteet ovat myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma –kärkihankkeella. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat kohdistuneet myös sosiaalihuollon palveluihin, eivätkä uuden sosiaalihuoltolain mukaiset lisäresurssit ole niitä kompensoineet.
Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus uhkaa pirstoa lapsiperheiden palveluita. Erityisesti heikossa asemassa olevien ja paljon palveluita käyttävien lapsiperheiden ja lasten tilanne uhkaa heikentyä. Esimerkiksi neuvoloiden ja lastensuojelupalveluiden, kuten perhetyön liittäminen asiakassetelien piiriin lisäisi lapsiperhepalveluiden hajanaisuutta ja heikentäisi järjestämisvastuulla olevan maakunnan mahdollisuuksia palveluiden kokonaisuuden hallintaan, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa palveluintegraatiota. Asiakassetelimallin myötä hyvin toimiva ja lähes koko pikkulapsiväestön tavoittava neuvolatoiminta uhkaa rapautua. Perhelähtöinen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen perustuva neuvolamalli heikkenisi.
Suomessa vanhempien erojen määrä on suuri, joten on tärkeää kehittää mekanismeja, jotka turvaavat lapsen yhteydenpitoa ja myönteistä suhdetta molempiin vanhempiin. Tämän edistämiseksi on mm. otettu käyttöön asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelumenettely. Lapsenhuoltolakia ollaan parhaillaan uudistamassa, jossa pyritään turvaamaan lapsen suhteen säilyminen molempiin vanhempiin myös vanhempien eron jälkeen. Asiaa koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä.
Lapsiperhe-etuuksiin on tehty leikkauksia. Lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2013–2015 ja 1.1.2016 lapsilisä irrotettiin kansaneläkeindeksistä pysyvästi. 1.1.2015 pienennettiin lapsilisien määriä 8,1 prosentilla. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on täällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994 ja indeksisisonnaisuuden lakkauttaminen tulee entisestään heikentämään lapsilisien ostovoimaa.
Myös kotihoidon tuen reaaliarvo on merkittävästi alempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso on tällä hetkellä erittäin pieni. Vähimmäispäiväraha on vain 24,64 euroa arkipäivältä. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on vuonna 2015 todennut, että päivärahojen vähimmäistaso ei täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Myönteistä on, että hallituksen kehysriihen yhteydessä keväällä 2018 päätettiin tehdä tasakorotus vähimmäispäivärahoihin. Myönteistä on myös 1.1.2014 toteutettu joustava hoitoraha osa-aikatyötä tekeville alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tosin sen käyttö on varsin vähäistä.
Lasten pienituloisuusaste on kääntynyt Suomessa nousuun. Pienituloisissa kotitalouksista asuvien lasten osuus kaikista lapsista oli 9,4 % vuonna 2012; 10,8 % vuonna 2013; 9,9 % vuonna 2014; 9,3 % vuonna 2015 ja 10,1 % vuonna 2016. Vuonna 2016 pienituloisissa perheissä oli 109 000 lasta. Jos köyhyysmittarina käytetään aiemmin käytössä ollutta tulokäsitettä, johon kuuluu myös laskennallinen asuntotulo, lasten köyhyysaste on tätä suurempi.
SOSTE:n selvityksen (Pertti Honkanen: Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2015-2019, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 2018) mukaan ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen.
Viimeisimmän naisuhritutkimuksen mukaan hieman alle joka viides nainen oli kokenut puolison väkivaltaa tai uhkailua jossain vaiheessa nykyisen parisuhteen aikana. Viimeisen vuoden aikana väkivaltaa oli kokenut kahdeksan prosenttia naisista. Väkivalta oli tyypillisimmin muodoltaan lievää fyysistä väkivaltaa. Vakavimmasta väkivaltatapauksesta aiheutui noin puolelle fyysisiä seurauksia, useimmiten mustelmia ja ruhjeita, ja noin kahdelle kolmesta ainakin jonkinlaisia henkisiä seurauksia.
Miesuhritutkimuksen mukaan myös miehet joutuvat parisuhteissaan väkivallan uhreiksi. Sukupuolten välillä ei ollut juurikaan eroa parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneiden määrässä: naisista 17 ja miehistä 16 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua jossain vaiheessa nykyistä parisuhdettaan. Tapahtumakertoja oli naisilla useampia ja naisiin kohdistunut väkivalta oli sekä fyysisiltä että psyykkisiltä seurauksiltaan vakavampaa.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on alemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatuksen leikkaukset, erityisesti varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen ovat heikentäneet lasten mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen.
Päivähoitolakia uudistettiin merkittävästi ja lain nimi muutettiin varhaiskasvatuslaiksi vuonna 2015. Tämän jälkeen kuitenkin päiväkotien ryhmäkokoja suurennettiin ja varhaiskasvatusoikeutta rajattiin. Lapsen oikeuksien kannalta leikkaukset olivat merkittävät. Lasten yhdenvertaisuus ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten tilanne heikkeni. Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt kantelun Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta.
Syyskuun alussa 2018 tulee voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, joka sisältää monia parannuksia aiempaan lakiin verrattuna. MLL pitää kuitenkin merkittävänä puutteena sitä, ettei uudella lailla korjata varhaiskasvatukseen viime vuosina tehtyjä heikennyksiä: varhaiskasvatusoikeuden rajausta, varhaiskasvatushenkilöstön määrän vähentämistä suhteessa lasten määrään ja ryhmäkokojen suurentamista.
Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet PISA-tutkimuksissa maailman huippuluokkaa, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana oppimistulokset ovat merkittävästi heikentyneet. PISA-tulokset lähtivät selvään laskuun vuonna 2006. Yhä useampi oppilas jää lukutaidossa PISA-asteikon minimitason alapuolelle. Määrä kasvaa koko ajan ja riskiryhmässä ovat erityisesti pojat. Matematiikkaa heikosti osaavien osuus kaksinkertaistui vuodesta 2003 vuoteen 2012. Myös parhaiden osaajien taso heikkeni huomattavasti.
Vanhempien koulutustausta vaikuttaa selvästi lasten oppimistuloksiin kaikissa oppiaineissa. Maahanmuuttajat ovat kantaväestöä selvästi jäljessä lukutaidossa ja matematiikassa. Pohjoismaista tämä ero on suurin Suomessa. Kouluvuosissa laskettuna kantaväestö on maahanmuuttajia edellä 2,5–3 vuoden opintojen verran. Yli puolet ensimmäisen polven maahanmuuttajista on lukutaidossa ja matematiikassa riskiryhmässä.
Koulutukseen kohdistetut leikkaukset saattavat olla taustatekijänä oppimistulosten laskuun. Lasten ja nuorten koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat jatkuneet kuluvalla hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat tällä hallituskaudella erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vähentävät entisestään opetuksen määrää, jota on jo aiemmin vähennetty. Leikkausten takia monen ammatillisen oppilaitoksen toimipisteen ovet sulkeutuvat lopullisesti. Leikkaukset uhkaavat lisätä nuorten jäämistä vaille koulutusta ja sitä kautta syrjäytymistä. MLL nostaa esiin myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat, jotka muodostavat merkittävän lapsen oikeuksien toteutumisen ongelman.
Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoa koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan vuonna 2014. Aluehallintovirastojen vuonna 2015 toteuttaman peruspalveluiden arvioinnin mukaan oppilashuollon palvelut ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuollon palvelut ovat aiempaa paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on heikentynyt. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja.
Myönteistä on, että lasten ja nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet. Alkoholin käytön vähenemistrendi on kuitenkin vaarantunut alkoholilakiin tehdyt muutosten seurauksena.
Lastensuojelulakia muutettiin vuoden 2012 alusta lukien muutettu niin, että sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lain voimaan tulon jälkeen. Vuoden 2011 lopussa huostassa olleista lapsista 49 % oli perhehoidossa, kun vuonna 2015 osuus oli 56 %. Lastensuojelun menneisyyttä koskenut tutkimushanke paljasti merkittäviä sijaishuollossa olleiden lapsen oikeuksien loukkauksia menneiltä vuosikymmeniltä. Vastaava tutkimushanke olisi toteutettava nyt sijaishuollossa olevien lasten keskuudessa. Sijaishuollossa olevat lapset muodostavat erityisen haavoittuvan lapsiryhmän, joiden oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki yllätystarkastuksia lastenkoteihin ympäri Suomea vuosina 2016–2018. Tarkastuksissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten terveydenhuollosta ja koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.
Vammaisten lasten perheiden tukipalveluiden saatavuudessa ja laadussa on huomattavia kuntakohtaisia eroja ja puutteita. Vammaisten lasten laitosasumisen purkua ei ole kyetty toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti avohuollon palveluiden puutteiden vuoksi. Myönteistä on, että Suomi vihdoin vuonna 2016 ratifioi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Sopimus on tärkeä vammaisten lasten oikeuksien kannalta.
Lapsiuhritutkimuksen mukaan ruumiillinen kuritus on vähentynyt. Myös asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmäksi. Vuosina 2010–15 oli kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma. Kuritusväkivallan ehkäiseminen on nyt sisällytetty osaksi lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa.
Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2014 julkaisemassa lapsiuhritutkimuksessa on selvitetty myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä. Tutkimuksen mukaan lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on vähentynyt. Myönteistä on myös, että lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming) kirjattiin rikoslakiin vuonna 2011 ja että Suomi vihdoin vuonna 2012 ratifioi lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen peruskirjan ratifioimista.
Perheenyhdistämisestä edellytyksiä tiukennettiin huomattavasti vuonna 2016. Perheenyhdistämisten vaikeuttaminen on tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä erossa perheestä eläminen on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä. Lapsen oikeus elää perheessä on perustavaa laatua oleva oikeus. Perheenyhdistämisen merkittävä kiristäminen heikensi tämän oikeuden toteutumista huomattavasti monen lapsen kohdalla.
Helsingissä 10.8.2018
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Milla Kalliomaa
pääsihteeri
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet