MLL:n lausunto lakiesitykseen sähköisen viestinnän palveluista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto / HE 98/2020 vp

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää pyynnöstä lausua koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

MLL:n lausunto perustuu lapsia ja nuoria koskeviin seikkoihin, keskittyen pääosin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja kuvaohjelmalain sisältöihin. MLL pitää tärkeänä, että esitys tähtää muuttuvassa teknologisessa ympäristössä tarvittavaan lasten suojeluun ja medialukutaidon tukemiseen.

Palveluntarjoajien vastuu lasten ja nuorten turvallisuudesta

Alaikäisten ja koko väestön oikeus käyttää turvallisesti audiovisuaalisia sisältöjä tarjoavia palveluja on varmistettava edellyttämällä palveluntarjoajilta riittäviä alaikäisten turvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä, joita esityksessä on kuvattu esimerkiksi videonjakoalustapalveluihin sovellettavien säännösten kautta.

MLL pitää kannatettavana, että audiovisuaalisia sisältöpalveluja koskevaa sääntelyä laajennettaisiin perinteisten televisiolähetysten ja tilattavien audiovisuaalisten sisältöpalvelujen ohella videonjakoalustoihin. Myös kuvaohjelmalain soveltamisalan laajentaminen videonjakoalustoihin on kannatettavaa. Vaikka suurimmat palveluntarjoajat sijaitsisivat muissa EU:n jäsenvaltioissa, tulee Suomella olla riittävät valmiudet ja resurssit videonjakoalustojen valvontaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön muiden jäsenmaiden viranomaisten kanssa lasten suojelemiseksi kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä.

MLL katsoo, että valvonnan ulottaminen uusille alustoille ei riitä lasten suojelemiseksi haitallisilta sisällöiltä. Sääntely ja palveluntarjoajien vastuullisen toiminnan valvonta on tärkeää turvallisten mediaympäristöjen kannalta, mutta samalla on edistettävä kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta.

Lapsen oikeuksien näkökulmaa digitaalisissa ympäristöissä

Alaikäisillä on oikeus hyödyntää erilaisia tietolähteitä, myös internetiä sekä päästä ikä- ja kehitystaso huomioiden ja turvallisesti osalliseksi digitaalisista ja kulttuurisista sisällöistä (YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat 13 ja 17). Erilaiset digitaaliset ympäristöt ovat monelle lapselle ja nuorelle merkittävä osa arkea. Tiedonhaku ja ajanvietto esimerkiksi videonjakoalustoilla on tavallista (EU Kids Online 2020).

MLL korostaa, että lapset ja nuoret tulee huomioida myös aktiivisina toimijoina. Alaikäisille tulee kertoa audiovisuaalista sisältöä tarjoavilla verkkoalustoilla ja muissa mediapalveluissa heille ymmärrettävällä tavalla siitä, miten tunnistaa haitallisen sisällön sekä siitä, mihin ja miten niistä tulee ilmoittaa. Alaikäisille ymmärrettävällä tavalla kuvatut käyttöehdot edistäisivät turvallista ja tietoista toimintaa verkossa. Tämä on tärkeää siksikin, että lapset ja nuoret tuottavat myös itse sisältöä videonjakoalustoille ja muihin palveluihin.

Medialukutaidon vahvistaminen tuo turvaa

Hallituksen esitys tähtää monin hyvin tavoin AVMS-direktiivin mukaisiin tavoitteisiin, joilla tuetaan alaikäisten ja yleisön suojeluun tähtääviä velvoitteita. MLL kohtaa ja tukee jatkuvasti vanhempia, joita lasten käyttämien alustojen turvallisuus ja audiovisuaaliset sisällöt huolettavat. Samalla suomalaiset lapset ja nuoret ovat selvityksissä kertoneet jääneensä vaille turvallista netinkäyttöä koskevia keskusteluja (EU Kids Online 2020). Digitalisoidussa arjessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia lasten, nuorten, huoltajien ja ammattikasvattajien mediataidoista ja mediakasvatusvalmiuksista.

Nuoret ovat myös peräänkuuluttaneet verkossa esiintyvään vihapuheeseen ja loukkaavaan kohteluun puuttumista (Em., MLL 2019). Yhtä lailla onkin keskeistä, että jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti koko väestön kriittistä medialukutaitoa, muun muassa vihapuheen ja valheellisen informaation tunnistamisen näkökulmista. Selvitysten mukaan suomalaisista nuorista 74 prosenttia kertoi kohdanneensa verkkoympäristöissä vihapuhetta (Knuutila ym. 2019). Viimeaikaisissa poliisin tutkimissa vihapuhetapauksissa tekijä oli alle 30-vuotias vain kahdessa prosenttia tapauksista (Mäkinen 2019). Aikuiset siis tuottavat verkkoon vihapuhetta, jolta alaikäisiä tulisi suojata. Toimenpiteitä koko väestön medialukutaidon edistämiseksi ja vihapuheen ehkäisemiseksi tarvitaan palveluntarjoajien vastuunkannon ohella.

Esitämme seuraavassa huomioita esityksen yksittäisiin kohtiin.

Medialukutaidon edistäminen hallituksen esityksessä

MLL pitää hyvänä, että lakia uudistettaessa huomioidaan medialukutaidon ja mediakasvatuksen edistäminen. On tärkeää, että jäsenvaltiot myös resursoivat näitä toimia systemaattisesti ja pitkäjänteisesti ja erityisryhmät huomioiden. Medialukutaidon monialainen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on keskiössä, samoin kuin lasten ja nuorten osallisuuden huomioiminen. On kannatettavaa, että uudistuvassa lainsäädännössä jäsenvaltioiden tehtäväksi tulee antaa kertomus täytäntöönpanosta komission ohjeen mukaisesti.

MLL kiinnitti esityksessä huomiota siihen, että nykytilan arviointia koskevasta kohdasta puuttuu tutkimustietoon perustuva taustoitus lasten viestintäpalveluiden käytöstä, vaikka esityksessä on useita siihen linkittyviä kohtia. MLL pitää tärkeänä, että tutkittua tietoa lasten ja nuorten mediankäytöstä hyödynnettäisiin päätöksenteossa.

Televisiomainokset ja teleostolähetykset

MLL pitää kannatettavana, että uudistusten myötä teleostoslähetysten välittäminen kielletään lastenohjelmien aikana. Lapsi ei vielä osaa erottaa kaupallisia viestejä muusta ohjelmasisällöstä.
Tiedon saannin estoa koskeva määräys

MLL katsoo, että 185 §:ään (Laki sähköisen viestinnän palveluista) suunniteltu muutos kohdistaa määräys jatkossa tarvittaessa tietyin edellytyksin myös tietoa välittävään teleyritykseen edistää merkittävästi lastensuojelullisia toimenpiteitä. MLL kannattaa esitettyä muutosta. Hallituksen esityksessä on tunnistettu, että tarve puuttua internetissä olevaan tietosisältöön liittyy esimerkiksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä ja muilta lapsiin kohdistuvilta rikoksilta verkkoympäristöissä on tehtävä kaikki tarvittavat toimenpiteet.

Esteettömyys

MLL pitää hyvänä, että lakiuudistuksella tähdätään audiovisuaalisten sisältöjen esteettömyyden parantamiseen ääni- ja tekstityspalveluihin velvoittamisen myötä. Esteettömyyden kehittäminen parantaa sähköisen viestinnän palveluja kaikille käyttäjille, myös erityisryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille.

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsen oikeuksien mahdollisimman täysimääräisen toteutumisen kannalta olisi ollut merkityksellistä, että lapsivaikutuksia olisi pohdittu nyt tehtyjen arviointien lisäksi myös esimerkiksi lasten osallisuuden ja kuluttajaroolin näkökulmista. MLL painottaa, että lapsivaikutusten arviointi on erittäin tärkeä huomioida kokonaisvaltaisemmin tulevaisuudessa myös digitaalisiin ja sähköisiin ympäristöihin liittyvässä lainsäädännössä.

Helsingissä 16.9.2020
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Rauna Rahja, mediakasvatuksen suunnittelija
Milla Kalliomaa, pääsihteeri

Aiheeseen liittyvät

Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.