MLL:n lausunto varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia koskevasta hallituksen esityksestä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto
Kuulemistilaisuus 3.5.2016

Hallituksen esityksessä (HE 60/2016) ehdotetaan säädettäväksi uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Nykyisin varhaiskasvatuksesta (päivähoidosta) perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Hallituksen esityksen perustana on hallitusohjelma, jossa on linjattu, että varhaiskasvatuksesta kuntien perimiä asiakasmaksutuloja korotetaan 54 miljoonalla eurolla. Korotus ehdotetaan toteutettavaksi pääosin siten, että varhaiskasvatuksen (päivähoidon) enimmäismaksua korotetaan 22 prosentilla.

Kahden vanhemman perheen ja yhden lapsen perhe maksaa enimmäismaksua, jos perheen yhteenlasketut bruttotulot ovat kuukaudessa 5455 euroa. Kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä enimmäismaksun rajana ovat 6111 euron yhteenlasketut bruttotulot. Näin ollen jo alle keskituloinen kahden huoltajan perhe kuuluu enimmäismaksuluokkaan, koska palkansaajien keskimäärinen kuukausiansio oli 3354 euroa kuukaudessa vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä (Tilastokeskuksen ennakkotieto, Tieto & trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016, s. 81). Miesten keskimääräinen kuukausiansio oli 3665 euroa ja naisten 3051 euroa.

Vaikka tulorajoja korotetaan hieman nykyisestä enimmäismaksutulorajasta, huomattava osa perheistä, joissa vanhemmat tekevät kokoaikatyötä, kuuluu jatkossakin enimmäismaksuluokkaan. Kysymys ei siis ole vain niin sanottujen ”suurituloisten” perheiden maksujen korotuksesta, vaan korotus kohdistuu huomattavaan osaan lapsiperheistä. Ja vaikka korotus painottuu enimmäismaksuihin, kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen maksut nousevat esityksen mukaan lähes kaikilla perheillä.

Asiakasmaksujen enimmäismäärä on ensimmäisestä lapsesta tällä hetkellä 283 euroa kuukaudessa ja voimassa olevan lain mukaisen indeksitarkistuksen jälkeen 1.8.2016 lähtien 290 euroa. Toisesta lapsesta enimmäismaksu on tällä hetkellä 255 euroa kuukaudessa ja 1.8.2016 lähtien indeksitarkistuksen jälkeen 261 euroa.

Hallituksen esityksessä ensimmäisestä lapsesta enimmäismaksu esitetään korotettavaksi 354 euroon kuukaudessa ja toisesta lapsesta 319 euroon kuukaudessa. Kustakin seuraavasta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta maksu olisi 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Kahden lapsen varhaiskasvatuksen enimmäismaksut olisivat korotuksen jälkeen 673 euroa kuukaudessa. Kolmen lapsen varhaiskasvatuksen enimmäismaksut olisivat korotuksen jälkeen 744 euroa kuukaudessa.

Enimmäismaksuluokassa maksut nousisivat 1.8.2016 indeksitarkistetusta tasosta hallituksen esityksen mukaan seuraavasti:

• 2 vanhempaa ja 1 lapsi varhaiskasvatuksessa: 64 euroa/kk, korotus vuodessa 704 euroa
• 2 vanhempaa ja 2 lasta varhaiskasvatuksessa: 122 euroa/kk, korotus vuodessa 1342 euroa
• 2 vanhempaa ja 3 lasta varhaiskasvatuksessa: 135 euroa/kk, korotus vuodessa 1485 euroa

On kohtuutonta, että kerralla korotettaisiin keskituloisen kahden vanhemman ja yhden lapsen perheen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja 64 eurolla kuukaudessa, kahden lapsen perheen asiakasmaksuja 122 eurolla kuukaudessa ja kolmen lapsen perheen asiakasmaksuja 135 eurolla kuukaudessa. Lapsiperheiden osuus taloustalkoissa on kohtuuttoman suuri, kun samanaikaisesti perheille kohdistetaan myös palvelumaksukorotuksia ja kilpailukykysopimuksen mukaiset sosiaalivakuutusmaksujen korotukset.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuja korotettiin 570 lukuvuosittaisen tunnin osalta nykyisestä 60 eurosta 120 euroon ja 760 tunnin osalta 80 eurosta 160 euroon. Jos kunta päättää periä aamu- ja iltapäivätoiminnasta enimmäismaksun suuruista maksua, yhdestä lapsesta perittävä maksu nousee vuodessa (koulun lukuvuosi 9,5 kk) 570-760 euroa vuodessa. Kahden vanhemman ja kolmen lapsen perheen, jossa kaksi lasta on varhaiskasvatuksessa ja yksi lapsi on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, asiakasmaksut voivat nousta 2102 euroa vuodessa.

Syntyvyys on laskussa kuudetta vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 syntyi 55 472 lasta, mikä on 5508 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 2015 lapsia syntyi vähiten sitten vuoden 1868 nälkävuoden. Varhaiskasvatuksen maksukorotukset ja varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset yhdessä muiden lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten kanssa heikentävät entisestään mahdollisuuksia perheen perustamiseen ja lasten hankkimiseen.

Varhaiskasvatusmaksujen huomattava korottaminen vähentää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tämä alentaa alle kouluikäisten lasten vanhempien ja erityisesti äitien työllisyysastetta ja nostaa työllistymiskynnystä. Tämä on ristiriidassa hallituksen tavoitteleman työllisyysasteen nostamisen kanssa. Hallituksella on jo nyt suuria vaikeuksia saavuttaa 72 prosentin työllisyysastetavoite.

MLL esittää, että eduskunta kohtuullistaa varhaiskasvatuksen maksukorotusta. MLL pitää kohtuullisena varhaiskasvatuksen maksujen korottamista indeksin muutoksen mukaisesti. Jos kuitenkin maksuja korotetaan indeksin muutosta enemmän, maksukorotukset eivät saa olla niin suuret, kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. 22 prosentin kertakorotus on kohtuuton ja sitä on pienennettävä. Enimmäismaksuluokan tulorajaa on korotettava merkittävästi. Ei ole perusteltua, että jo alle keskituloinen perhe kuuluu enimmäismaksuluokkaan.

MLL esittää myös, että sisaralennusta korotetaan merkittävästi. Hallituksen esityksen mukaan enimmäismaksu ensimmäisestä lapsesta on 354 euroa ja enimmäismaksu toisesta lapsesta 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta.

MLL pitää osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksua liian korkeana. Hallituksen esityksen mukaan tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen määrä on enintään 20 tuntia viikossa, maksu voi olla 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta. Näin korkea osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu ei tue tavoitteen saavuttamista, että 95 prosenttia 4 vuotta täyttäneistä lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen vuonna 2020. MLL esittää, että 20 tunnin varhaiskasvatuksen maksu olisi korkeintaan 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

MLL pitää hyvänä, että esityksessä 0-maksuluokka säilytetään. Vain 0-maksuluokalla voidaan taata pienituloisimpien perheiden lasten mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista. Selvityksessään (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille.

MLL pitää myös hyvänä, että yhden huoltajan ja yhden tai kahden lapsen perheillä maksut laskevat. Tosin maksut alenevat vain siinä tapauksessa, ettei perhe kuulu ylimpään maksuluokkaan.

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on pidettävä, että kaikille 3 vuotta täyttäneille lapsille tarjotaan Ruotsin mallin mukaisesti vähintään 15 tuntia viikossa maksutonta pedagogista varhaiskasvatusta.

Suomi kulkee tässä toiseen suuntaan. Suomessa ollaan maksukorotuksilla korottamassa kynnystä varhaiskasvatukseen osallistumiselle, kun muualla Euroopassa maksuttomalla varhaiskasvatuksella edistetään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen maksujen taso vaikuttaa perheiden valintoihin.

Eduskunnassa päätettiin joulukuussa 2015 rajoittaa lapsen varhaiskasvatusoikeus 20 tuntiin viikossa ja tehdä sitä laajempi varhaiskasvatusoikeus tarveharkintaiseksi. Tämä luo kynnyksen laajempaan varhaiskasvatukseen osallistumiselle.

Ruotsissa tarjotaan 15 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta 3 vuotta täyttäneille lapsille. MLL pitää tärkeänä pidemmän aikavälin tavoitteena, että myös Suomessa tarjottaisiin maksutonta pedagogista varhaiskasvatusta kaikille 3 vuotta täyttäneille lapsille Ruotsin esimerkin mukaisesti.

Varhaiskasvatukseen osallistuu Suomessa muita Pohjoismaita, EU-maita ja OECD-maita selvästi vähemmän lapsia. 4-6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen vuonna 2013 (ISCED 2011 luokitus). Tämä oli selvästi vähemmän kuin EU-maiden keskiarvo, joka oli 94 prosenttia.

EU:n asettamana tavoitteena on, että 4 ikävuodesta oppivelvollisuuden alkuun lapsista 95 prosenttia osallistuisi varhaiskasvatukseen. Myös Suomen kansallisena ja valtion talousarvioon sisältyvänä tavoitteena on, että 4 vuotta täyttäneistä lapsista 95 prosenttia osallistuu vuonna 2020 varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen esitetyllä tavalla tekisi tavoitteen saavuttamisen mahdottomaksi.

Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa (17.2.2011) korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää muun muassa koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä.

EU:n komissio on antanut jäsenmaille lapsia koskevan suosituksen Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre (20.2.2013). Komission suosituksen mukaan onnistuneimmiksi strategioiksi lasten huono-osaisuuteen puuttumisessa ovat osoittautuneet ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvoinnin parantaminen kun samalla otetaan huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset. Tässä universaalilla, kaikille lapsille suunnatulla kasvatusjärjestelmällä on tärkeä tehtävänsä ja tästä syystä kaikilla lapsilla tulee olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.

OECD:n Pisa-tutkimusten (Education Today 2013) mukaan pidempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen investointi on julkiselle taloudelle hyvin tuottavaa. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckmanin mukaan varhaiskasvatus on erittäin tuottava investointi julkiselle taloudelle.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluita ja varhaista tukea. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Varhaiskasvatuksen maksujen huomattava korottaminen ja muut jo aiemmin päätetyt varhaiskasvatuksen heikennykset (päiväkotien ryhmäkoon suurentaminen ja lapsen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen) eivät tue hallituksen lapsi- ja perhepolitiikan keskeisiä tavoitteita ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Päätettäessä varhaiskasvatusta koskevasta lainsäädännöstä lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen. MLL pitää erittäin ongelmallisena, että hallitus on hallitusohjelman yhteydessä päättänyt varhaiskasvatuksen maksukorotuksesta ilman, että korotuksen vaikutuksia lapsiin ja perheisiin on arvioitu.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Varhaiskasvatuksella toteutetaan useita lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia. Varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä (6 artikla), edistetään lapsen oppimista ja kouluvalmiuksia (28-29 artiklat) sekä tuetaan vanhempia kasvatustehtävässään (18 artikla).

Toiminnalla edistetään osallisuutta (12 artikla), lasten yhdenvertaisuutta (2 artikla) ja lapsen etua (3 artikla) eli lapsen oikeuksien kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Varhaiskasvatuksella toteutetaan myös lapsen oikeuksien sopimuksessa (31 artikla) turvattua lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan ja kulttuuriin.

Varhaiskasvatusmaksujen kohtuullisuutta ja maksujen vaikutuksia perheen toimeentuloon on tarkasteltava myös lapsen oikeutena hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (27 artikla). Erityisesti alle kouluikäisten lasten perheiden talous on tiukoilla ja taloudellinen liikkumavara on vähäinen. Esitetyn mukainen maksukorotus aiheuttaisi monissa perheissä talousvaikeuksia. Huomionarvoista on, että sekä lapsilisä että kotihoidon tuki ovat merkittävästi alemmalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Kokonaisuudessa tulee siten arvioitavaksi myös lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla).

Hallitus on ohjelmassaan korostanut lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. MLL korostaa, että vaikutusten arvioinnin tekemisen lisäksi arvioinnin tulokset on otettava huomioon valmistelussa ja päätöksenteossa. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, että maksujen merkittävän korottamisen seurauksena varhaiskasvatukseen osallistuminen vähenee.

Varhaiskasvatuksen maksujen korotusten lisäksi on jo päätetty monista muistakin heikennyksistä lasten palveluihin ja perheiden tukeen. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaalivakuutusmaksujen korotukset kohdistuvat voimakkaasti lapsiperheisiin. Samanaikaisesti varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamisen kanssa heikennetään varhaiskasvatuksen laatua, kun päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan. Hallitus päätti lokakuussa 2015 päivähoitoasetuksen muutoksesta, jolla päiväkotien henkilöstön määrää suhteessa lasten määrään vähennetään ja ryhmäkokoja suurennetaan. Joulukuussa 2015 eduskunnassa päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti rajata lapsen kokoaikaista varhaiskasvatusoikeutta. Nämä heikentävät perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Varhaiskasvatus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Siirto korosti sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata jokaisen oikeus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Palvelun edullisuus on keskeinen varhaiskasvatuksen saatavuuteen liittyvä tekijä. Keskituloisten perheiden maksujen huomattava korottaminen heikentää varhaiskasvatuksen saatavuutta.

MLL perää kokonaisvaltaista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia hallituksen toimenpiteistä. Hallitus on luvannut ohjelmassaan johtaa lapsi- ja perhepolitiikkaa hallinnonalat ylittäen ja ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Tämä tulee tehdä kokonaisvaltaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon kaikkien tällä hallituskaudella jo tehtyjen ja suunniteltujen heikennysten ja maksukorotusten vaikutukset. Vaikutuksia tulee arvioida erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja perheiden kannalta.

Perustuslakivaliokunta on todennut (mm. PeVL 12/2015), että lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi. Nyt on valitettavasti juuri niin käymässä.

Helsingissä 3.5.2016

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija