MLL:n lausunto varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 11.6.2021

Hallituksen esitysluonnos laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Aluksi 

Lausunnolla olevassa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia siten, että siinä säädettäisiin varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeudesta tarvitsemaansa tukeen sekä varhaiskasvatuksessa annettavan tuen rakenteesta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on yhdessä monien muiden järjestöjen kanssa ajanut varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea koskevaa lakiuudistusta pitkään. MLL pitää nykyistä tarkempia ja velvoittavampia säännöksiä välttämättömänä lasten yhdenvertaisuuden ja yksilöllisen tuen turvaamisessa varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksessa käytännöt tuen tarpeen arvioinnissa, tuen myöntämisessä ja toteutuksessa eroavat kunnissa tällä hetkellä, eivätkä lapset ole yhdenvertaisessa asemassa tarvitsemansa tuen saamisessa. Puutteellisen lainsäädännön lisäksi tarpeenmukaisen tuen saamista heikentävät mm. voimavarojen puute, henkilöstön vaihtuvuus ja puutteet varhaiskasvatuksen toimintakäytännöissä. Erityisen huonosti lapsen tarvitseman tuen järjestäminen toteutuu yksityisten varhaiskasvatuksen palveluntarjoajien kohdalla. Nykyinen hajanainen varhaiskasvatuksen tukijärjestelmä ei myöskään muodosta selkeää jatkumoa esi- ja perusopetuksessa annettavaan tukeen.

MLL pitää lakiesityksellä luotavaa yhtenäistä lainsäädäntöpohjaa varhaiskasvatuksessa annettavalle tuelle erittäin tarpeellisena. Uudistus selkeyttää lapselle annettavaa tukea, tuen järjestämisen periaatteita ja käytäntöjä sekä käsitteitä sekä luo nykyistä paremmat edellytykset lapsen yksilöllisiä tarpeita vastaavan tuen toteutumiselle.

MLL korostaa painokkaasti, että lain toimeenpanoon on osoitettava riittävät voimavarat. Lapsen tarvitseman yksilöllisen tuen toteutumista haittaa tällä hetkellä puutteellisen lainsäädännön lisäksi juuri henkilöstövoimavarojen riittämättömyys. Tämä ei korjaannu pelkällä lainsäädäntömuutoksella vaan sen lisäksi tarvitaan riittävien voimavarojen osoittamista tuen toteutukseen.

Pykäläkohtaiset kommentit

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet

Varhaiskasvatuksen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslain 3 §:ssä. Pykälässä on asetettu kymmenen tavoitekokonaisuutta varhaiskasvatukselle. Tavoitteet liittyvät vahvasti perus- ja ihmisoikeuksiin. Pykälän 2 kohdan mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään inklusiivisuusperiaatteen lisäämistä kyseiseen lainkohtaan. MLL korostaa, että lapsen tuki ja inkluusioperiaate varhaiskasvatuksessa liittyvät kaikkiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin eivätkä vain 3 §:n 2 kohdan tavoitteeseen.

MLL pitää inkluusioperiaatteen lisäämistä erittäin tärkeänä, sillä inkluusiossa on kysymys laajasti koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuurista. Kysymyksessä ei siten ole vain tukea tarvitsevan lapsen sijoittamista lähipäiväkotiin koskevasta ratkaisusta. Kuten esitysluonnoksen sivulla 16 todetaan, inkluusio on ymmärrettävä jatkuvasti kehittyvänä prosessina ja tavoitteena kohti maksimaalista osallisuutta. Inkluusio ei toteudu ilman sitä tukevaa toimintaympäristöä ja -kulttuuria, riittävää tukea ja yhteistyötä. Inkluusion kannalta on olennaista, että lapsi saa tarvitsemansa tuen heti eikä vasta mahdollisen aikaa vievän diagnosoinnin jälkeen.

Inkluusion käsitettä ja sisältöä on tarkastelu esitysluonnoksessa laajimmin Nykytilan arviointi -jakson alakappaleessa ”Inklusiivisuus varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteena” sivuilla 16-17. Sen sijaan yksityiskohtaisissa perusteluissa inkluusion käsitettä on avattu hyvin niukasti. Lain soveltamisen kannalta on tärkeää, että yksityiskohtaisissa perusteluissa avattaisiin laajemmin inkluusioperiaatetta ja mitä se edellyttää varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja toteutuksessa.

3 a luku Oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen 

MLL pitää perusteltuna ja erittäin tärkeänä, että varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta säädetään nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin ja tukea koskevat säännökset kootaan omaan lukuunsa. Näin luodaan paremmat edellytykset lapsen tarpeita vastaavan tuen järjestämiselle ja toteutumiselle ja siten edistetään lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista sekä yhdenvertaisuutta.

15 a § Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen 

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lapsen oikeudesta saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa tai hyvinvointinsa edellyttämää tukea varhaiskasvatuksessa. Tuki on jaettu ehdotuksessa perusmuotoiseen (yleiseen), tehostettuun ja erityiseen tukeen ja kustakin tuen tasosta säädettäisiin omassa momentissaan.

MLL kannattaa ehdotettua tuen mallia. Samalla MLL korostaa, että tuen on oltava kaikissa tilanteissa joustavaa ja lapsen tarpeisiin vastaavaa. Tukea ei voida mieltää niin, että lapsen kohdalla ensin lähdettäisiin perusmuotoisesta tuesta ja portaittain edettäisiin tehostettuun ja sitten erityiseen tukeen. Lapsen on saatava heti tarvitsemansa tuki, oli se sitten perusmuotoista (yleistä), tehostettua tai erityistä tukea. Ehdotettu tuen malli rakentaa nykyistä vahvemman jatkumon tuen järjestämisessä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen.

Pykäläehdotuksen perusteluissa viitataan lapsen edun ensisijaisuuteen toteamuksella, että ”lapselle annettaisiin tukea lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta, vaikka lapsen huoltajat vastustaisivat sitä”. Perusteluissa tulisi avata lapsen etua ja sen arviointia. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista, lapsen yksilöllisistä tarpeista ja tilanteesta. Lapsen edun arvioinnissa varhaiskasvatuksessa on kuultava lapsen huoltajia ja lasta itseään. Lapsen edun määrittelyn tulee perustua kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa punnitaan eri tekijöitä toisiinsa. Jos lapsen huoltajat vastustavat tuen antamista, vastustuksen syyt tulee selvittää. Kysymys ei välttämättä ole tuen antamisen vastustamisesta vaan tuen sisältöön ja sen riittävyyteen liittyvistä näkemyseroista. Toimivaa yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa tulee vaalia rakentavan vuorovaikutuksen keinoin ja luottamusta luoden.

15 b § Lapselle annettava tuki ja tuen toteutus 

Pykälän mukaan lapselle annettava tuki voisi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia järjestelyjä, kuten erityisopettajan palveluja ja monialaista yhteistyötä. MLL korostaa, että tuki on toteutettava lapsen yksilöllisten tarpeiden ja tilanteen mukaisesti. Tämän toteutumisen edistämiseksi MLL esittää, että pykälän 1 momentin loppuun lisätään virke: Tuen sisältö määritellään ja tuki toteutetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden perusteella.

Lisäksi MLL esittää, että pykälän 1 virkkeeseen lisätään varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut esimerkiksi seuraavasti: …”kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta, psykologin antamaa konsultaatiota, varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja tai apuvälineiden käyttöä.” Tällä hetkellä psykologin asiantuntemusta ei ole mahdollista käyttää systemaattisesti kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa. Psykologin konsultaatiolla voidaan edistää varhaiskasvatuksen valmiuksia vastata lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja tuen tarpeisiin.

Tuen rakenteellisena muotona tulisi pykälän perusteluissa huomioida myös muutokset, joita lapsen osallistuminen mahdollisesti edellyttää varhaiskasvatusympäristöön. Myös kielen ja kommunikaation merkitystä tulisi lain perusteluissa tuoda vahvemmin esille. Lapsella on oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi varhaiskasvatuksessa.

Yhtenä tuen muotona ja inkluusion toteutumisen varmistajana ovat kuljetuspalvelut, jotka jäävät edelleen varhaiskasvatuslain ulkopuolelle.  Inkluusioperiaatteen täysimääräinen toteuttaminen edellyttäisi, että lapsen tarvitessa kuljetusta esimerkiksi vammaisuuden johdosta, kuljetuspalvelut annettaisiin varhaiskasvatuslain eikä vammaispalvelulain nojalla. Ylipäätään laissa ja sen perusteluissa tulee vahvasti korostaa, että varhaiskasvatuksessa annettava tuki kuuluu varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuseen eikä sitä pidä jättää muiden palveluiden, kuten vammaispalveluiden varaan.

Varhaiskasvatuksessa annettavassa tuessa, kuten muussakin varhaiskasvatuksessa, tulee korostaa lapsen ja huoltajien osallisuutta ja hyvää yhteistyötä lain 20 §:n mukaisesti. Myös monialainen yhteistyö on tärkeää, kuten pykälän ensimmäisen momentin perustelujen lopussa tuodaan esille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä kunnalta hyvinvointialueelle on varmistettava, että kunnan ja hyvinvointialueen palvelut muodostavat lasten ja perheiden kannalta saumattoman ja toimivan kokonaisuuden. Perusteluissa todetaan tuen toteuttamistavan jäävän paikalliseen ja tapauskohtaiseen harkintaan. Väärinkäsitysten välttämiseksi perusteluissa on syytä todeta, että on aina varmistettava lapsen riittävä tuki hänen yksilöllisten tarpeidensa ja tilanteen mukaisesti.

15 c § Tuen tarpeen arviointi 

Lain perusteluissa tulee korostaa, että kolmijakoinen tukimalli ei tarkoita sitä, että lapsen tuessa tulisi edetä portaittain perusmuotoisesta tehostettuun ja siitä erityiseen tukeen, vaan lapsen tulee saada heti riittävän intensiivistä tukea eikä vasta riittämättömäksi osoittautuneiden kokeilujen kautta. Tuen tarpeen arvioinnin ja tuen antamisen tulee olla joustavaa eikä siinä saa viivytellä.

On hyvä, että perusteluissa korostetaan yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaetulla tiedolla lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä hyvällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys varhaisen ja riittävän tuen antamisessa. Lain perusteluissa tulee tuoda vahvasti esiin myös lapsen osallisuus ja kuuleminen tuen tarpeen arvioinnissa lain 20 §:n mukaisesti.

15 d § Päätös annettavasta tuesta 

Esitysluonnoksen mukaan hallintopäätös tehtäisiin vain erityisestä tuesta. Yleisestä ja tehostetusta tuesta ei tehtäisi hallintopäätöstä, vaan ratkaisu niiden antamisesta olisi tosiasiallinen hallintotoimi. Tuen antaminen ilman hallintopäätöstä on joustavaa, mutta se voi jättää tukea tarvitsevan lapsen ilman sitä. Lapsen ja perheen kannalta on olennaista, että lapsi saa nopeasti ja joustavasti lapsen tarpeisiin vastaavaa riittävää tukea. Tälle on oltava riittävät oikeusturvakeinot laissa. Pykälän perusteluissa tulisikin tuoda esille, että huoltaja voi varhaiskasvatuksessa hakea myös yleistä tai tehostettua tukea saavalle lapselle lain 15 b §:n mukaisia tukipalveluita, kuten tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineiden käyttöä. Tällöin huoltajan tulee saada hakemukseensa muutoksenhakukelpoinen päätös. Lisäksi lain perusteluihin tulee kirjata, että lapsen huoltaja voi tehdä hakemuksen erityisen tuen antamisesta lapselle.

Esitysluonnoksen mukaan päätöksen erityisestä tuesta tekisi varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten tuki toteutuu tällä hetkellä puutteellisemmin kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Jos lapselle ilmaantuu tuen tarvetta, hän joutuu usein siirtymään yksityisestä päiväkodista kunnalliseen päiväkotiin. Esitysluonnoksen sivulla 18 todetaan kustannusten mahdollisen kompensoinnin yksityisille varhaiskasvatuksen tuottajille perustuvan kuntien harkintaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei jatkossakaan tukea tarvitsevien lasten osallistumista yksityisen palveluntuottajan varhaiskasvatukseen turvata valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla muihin lapsiin nähden.

23 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 

Lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelmalla on keskeinen rooli tuen toteuttamisessa ja arvioinnissa. On tärkeää, että valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on annettava riittävä ohjeistus lapsen tukea koskevien kirjausten tekemiseen.

Koulutuksella on varmistettava, että henkilöstöllä on hyvät edellytykset toteuttaa nämä tehtävät käytännössä. Karvin tekemän kyselyn (2019) mukaan merkittävä osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä arvioi, että paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma nykyiselläänkin jättää henkilöstölle liikaa vastuuta varhaiskasvatussuunnitelman tulkitsemisessa. Sekä varhaiskasvatuksen järjestäjät että henkilöstö tarvitsevat tukea varhaiskasvatussuunnitelman konkretisoimiseen.

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus ja 38 § Perhepäiväkodin henkilöstön mitoitus 

MLL:n mielestä lakiin tulisi kirjata ehdotettua vahvemmin periaate siitä, että lasten yksilölliset tuen tarpeet otettaisiin huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön mitoituksessa. Lakiin tulisi kirjata, että henkilöstön mitoitus otetaan huomioon esimerkiksi niin, että vammainen tai muusta syystä erityisen tai tehostetun tuen tarpeessa oleva lapsi on lapsiryhmässä yksilöllisistä tarpeistaan riippuen vähintään kahden lapsen paikalla.

Perusteluihin on tarpeen kirjata, että pykälissä mainitulla avustajalla tarkoitetaan lapselle myönnettyä henkilökohtaista avustajaa. Ryhmä- tai päiväkotikohtaisilla avustajilla on usein myös muita tehtäviä, eikä hän aina ole tukea tarvitsevan lapsen käytettävissä.

Varhaiskasvatuslain 25 §:n mukaan kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Lasten riittävän tuen varmistamiseksi MLL esittää, että tätä säännöstä täsmennetään esimerkiksi suhdeluvun asettamiselle (varhaiskasvatuksen erityisopettaja / tuen piirissä olevat lapset).

62 § Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta, lapselle annettavaa tukea ja varhaiskasvatukseen ottamista koskevaan päätökseen

Huoltajalla tulee olla mahdollisuus tehdä hakemus erityisen tuen antamisesta lapselle.

Lopuksi 

Lain säännökset muodostavat perustan varhaiskasvatuksessa annettavan tuen järjestämiselle ja toteuttamiselle. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan sen tehokasta toimeenpanoa. Tässä keskeisellä sijalla ovat riittävät voimavarat varhaiskasvatuksessa annettavan tuen toteutukseen, varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen, inkluusioperiaatetta tukeva toimintakulttuuri sekä lapseen kuuleminen ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön ja monialaisen yhteistyön varmistaminen. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tämä edellyttää, että kunnan palvelut, kuten varhaiskasvatus, ja hyvinvointialueen palvelut, kuten neuvolapalvelut, vammaispalvelut ja lastensuojelu, muodostavat lapsi- ja perhelähtöisen kokonaisuuden.

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan sivulla 18, että kustannuksia syntyy erityisestä tuesta tehtävistä hallinnollisista päätöksistä ja tuen järjestämisestä. Esitysluonnoksessa on arvioitu, että palkkaamalla kuntiin esimerkiksi 100 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 120 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 100 varhaiskasvatuksen avustajaa, kustannuksia syntyisi arviolta noin 13,5 miljoonaa euroa. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että varhaiskasvatuksen tuesta aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuositasolla. Vuodesta 2023 alkaen kunnille osoitetaan 15 miljoonaa euroa osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta pysyvänä määrärahalisäyksenä.

MLL:n näkemyksen mukaan lakiuudistuksen tavoitteet vahvistaa lapsen lakisääteistä oikeutta tarvitsemaansa tukeen sekä varhaiskasvatusikäisten yhdenvertaista oikeutta kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen eivät riittävällä tavalla toteudu uudistukseen varatun rahoituksen turvin.

Näin ollen lapsen asuinpaikka vaikuttaa edelleen siihen, miten hänen tarvitsemansa tukensa käytännössä toteutuu.

MLL esittää, että uudistukseen varataan suunniteltua enemmän rahoitusta. Varhaislapsuus on erityisen kriittinen ajanjakso ihmisen hyvinvoinnin, kehityksen ja oikeuksien toteutumisen kannalta. Hyvinvoinnin perusta rakentuu varhaislapsuudessa. Laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla ja niissä annettavalla tuella on keskeinen merkitys lasten hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä yhdenvertaisuuden edistämisessä ja kasvuympäristöstä johtuvien erojen tasoittamisessa.

Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista.  Selvityksessään (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka yksiselitteisesti korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille. Varhaiskasvatus on hyvä investointi ja varhaiskasvatuksessa annettavaa tukeen tulisikin varata ehdotettua enemmän voimavaroja.

MLL korostaa ennakkoarvioinnin lisäksi seuranta-arvioinnin merkitystä. Lain voimaantulon jälkeen toimeenpanoa on seurattava ja arvioitava sekä tehtävä mahdollisesti tarvittavat korjaukset säännöksiin sekä toimeenpanoon.

Lausunnon keskeinen sisältö 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mielestä uudistus selkeyttää lapselle annettavaa tukea, tuen järjestämisen periaatteita ja käytäntöjä sekä käsitteitä sekä luo nykyistä paremmat edellytykset lapsen yksilöllisiä tarpeita vastaavan tuen toteuttamiselle. MLL korostaa, että lain toimeenpanoon on osoitettava riittävät voimavarat. Uudistukseen tulisi varata suunniteltua enemmän rahoitusta.

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet. MLL pitää inkluusioperiaatteen lisäämistä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin erittäin tärkeänä, sillä inkluusiossa on kysymys laajasti koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuurista. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi avata laajemmin inkluusioperiaatetta ja mitä se edellyttää varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja toteutuksessa.

15 a § Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tuen on oltava kaikissa tilanteissa joustavaa ja lapsen tarpeisiin vastaavaa. Tukea ei voida mieltää niin, että lapsen kohdalla ensin lähdettäisiin perusmuotoisesta tuesta ja portaittain edettäisiin tehostettuun ja sitten erityiseen tukeen.

15 b § Lapselle annettava tuki ja tuen toteutus. MLL esittää, että pykälän 1 momentin loppuun lisätään virke: Tuen sisältö määritellään ja tuki toteutetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Lisäksi MLL esittää, että pykälän 1 virkkeeseen lisätään varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut. Inkluusioperiaatteen mukaisesti laissa ja sen perusteluissa tulisi vahvasti korostaa, että varhaiskasvatuksessa annettava tuki kuuluu varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuseen eikä sitä pidä jättää muiden palveluiden, kuten vammaispalveluiden varaan.

15 c § Tuen tarpeen arviointi. Lain perusteluissa tulisi korostaa, että kolmijakoinen tukimalli ei tarkoita sitä, että lapsen tuessa tulisi edetä portaittain perusmuotoisesta tehostettuun ja siitä erityiseen tukeen, vaan lapsen tulee saada heti riittävän intensiivistä tukea eikä vasta riittämättömäksi osoittautuneiden kokeilujen kautta. Lain perusteluissa tulee tuoda esiin myös lapsen osallisuus ja kuuleminen tuen tarpeen arvioinnissa lain 20 §:n mukaisesti.

15 d § Päätös annettavasta tuesta. Yleisen ja tehostetun tuen antaminen ilman hallintopäätöstä on joustavaa, mutta se voi jättää tukea tarvitsevan lapsen ilman sitä. Pykälän perusteluissa tulisi tuoda esille, että huoltaja voi varhaiskasvatuksessa hakea myös yleistä tai tehostettua tukea saavalle lapselle lain 15 b §:n mukaisia tukipalveluita (kuten tulkitsemis- ja avustamispalveluita ja apuvälineiden käyttöä), jolloin hänen tulee saada hakemukseensa muutoksenhakukelpoinen päätös. Lisäksi lain perusteluihin tulee kirjata, että lapsen huoltaja voi tehdä hakemuksen erityisestä tuesta.

23 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. On tärkeää, että valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on annettava riittävä ohjeistus lapsen tukea koskevien kirjausten tekemiseen.

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus ja 38 § Perhepäiväkodin henkilöstön mitoitus. Lakiin tulisi kirjata ehdotettua vahvemmin periaate siitä, että lasten yksilölliset tuen tarpeet otettaisiin huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön mitoituksessa.

62 § Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta, lapselle annettavaa tukea ja varhaiskasvatukseen ottamista koskevaan päätökseen. Huoltajalla tulee olla mahdollisuus tehdä hakemus erityisen tuen antamisesta lapselle.

 

Helsingissä 11.6.2021

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.