Perhevapaita ja perhevapaaetuuksia on parannettava – MLL:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Kuulemistilaisuus perhevapaauudistuksesta 22.10.2019 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa tarvetta parantaa perhevapaita ja perhevapaaetuuksia. Perhevapaauudistuksen on oltava perheille selkeä parannus nykytilaan verrattuna. Erityisen tärkeää on pidentää nykyistä vanhempainvapaata ja tukea sitä, että molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaita. Uudistuksessa on huomioitava perheiden monimuotoisuus.

MLL:n näkemykset perhevapaiden uudistamiseksi tiivistetysti

  • Perhevapaajärjestelmän joustavuutta ja perheiden monimuotoisuutta ja erilaisten tilanteiden huomioon ottamista parannetaan. Molemmilla vanhemmilla on oltava mahdollisuus perhevapaiden käyttämiseen lapsen tarpeet ja oma työ- ja muu elämäntilanne huomioiden. Perhevapaajärjestelmän tulee ottaa huomioon eri perhemuodot ja elämäntilanteet. Uudistuksessa on tarpeen huomioida muuttuva työelämä, erilaiset työmarkkina-asemat ja työajat sekä työnteon muodot. Uudistuksen on tuotava perheille vaihtoehtoja työn/yrittäjyyden/opiskelun ja perheen yhteensovittamiseksi eri tilanteissa (esim. yrittäjät, työttömät, opiskelijat ja apurahalla työskentelevät).
  • Uudistus ei saa heikentää lapsen eikä kummankaan vanhemman asemaa, vaan on tuettava yhteisvanhemmuutta. Perheiden erilaiset tilanteet ja lasten yksilölliset tarpeet otetaan huomioon uudistuksessa.
  • Oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta (esimerkiksi niin sanotulla 6+6+6-mallilla).
  • Vanhempainpäivärahojen korotetun ansio-osan ulottaminen isiin on tärkeää tasavertaisen vanhemmuuden tukemiseksi. Ansiosidonnaista äitiysrahaa maksetaan tällä hetkellä korotettuna ensimmäisiltä 56 arkipäivältä niin, että se on enintään 90 % työtuloista. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla tämän ajanjakson pidentäminen molempien vanhempien osalta.
  • Vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen korottamista on jatkettava. Vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha on tällä hetkellä 27,86 euroa/arkipäivä (noin 669 euroa/kk). Esimerkiksi takuueläkkeen määrä on selvästi tätä suurempi 784,52 euroa/kk. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle huomautuksia liian alhaisesta vähimmäispäivärahaetuuksien tasosta.
  • Kotihoidon tuen säilyttäminen on perusteltua. 3 vuotta täyttäneiden lasten osalta voitaisiin kuitenkin harkita sisarkorotuksesta luopumista varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämiseksi.
  • Oikeus joustavaan hoitorahaan tulee laajentaa kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin.
  • Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja tulee nostaa nykyisestä 10 vuodesta 13 vuoteen.
  • Uudistukselle on varattava riittävät resurssit ja ennen päätöksentekoa lapsivaikutukset arvioidaan. Pitkäjänteisellä, vakaalla ja myönteisellä perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa myös syntyvyyteen.

Perhevapaauudistuksen peruslähtökohtana tulee olla vanhempainvapaan kokonaiskeston pidentäminen. Isien perhevapaiden käyttöä voidaan parhaiten edistää pidentämällä ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja kiintiöimällä osa pidennyksestä isälle. Isälle kiintiöityä vanhempainvapaata on pidennettävä lyhentämättä äidin tällä hetkellä tarjolla olevaa vapaata. Vanhempainpäivärahojen taso on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin ja niiden käyttämisen ehdot ovat Pohjoismaiden jäykimmät.

Perhevapaiden uudistamisessa on huomioitava perheiden monimuotoisuus.  Erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltaja-, adoptio-, monikko- ja sateenkaariperheiden, tarpeet on tunnistettava perhevapaiden kehittämisessä. Kaikissa perheissä ei ole kahta vakituisessa työsuhteessa olevaa vanhempaa eikä kaikilla vanhemmilla ole samanlaisia mahdollisuuksia jakaa perhevapaita vanhempien kesken. On paljon pienten lasten perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat pois työstä esimerkiksi opiskelun, työttömyyden tai sairauden vuoksi. Myös näillä perheillä tulee olla oikeus riittävään toimeentuloon lasten hoidon aikana. Hyvän perhevapaajärjestelmän tärkeä ominaisuus onkin joustavuus.

Lapsen etu on tärkein näkökohta lapsia koskevissa ratkaisuissa. Ihmisen kehityksen kannalta ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen keskeisiä. Riittävän pitkä perhevapaa mahdollistaa lapselle turvallisen hoivan sekä lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen rakentumisen. Ensimmäisinä elinvuosina tärkeintä on turvallinen, pysyvä, rakastava ja virikkeitä antava ympäristö. Perheiden ja pienen lapsen tilanteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Joillekin lapsille pitempi kotonaolo sopii paremmin, toisille taas aikaisempi siirtyminen varhaiskasvatuspalveluihin on parempi vaihtoehto.

Hoitovapaa on Suomessa ollut hyvin suosittu vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseksi vanhempainvapaan jälkeen. Useimmat perheet haluavat hoitaa lasta kotona siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,5–2-vuotias.

Vanhemmat toivovat, että työn ja perheen yhdistämistä parannettaisiin muun muassa perhevapaiden käytön joustavuutta lisäämällä. Tämä tulee esille mm. Väestöliiton Perhebarometreissä. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea ja vanhemmat ovat muita maita useammin kokopäivätyössä. Osa-aikatyön ja lapsen osittaisen kotihoidon yhdistäminen on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle.

Syntyvyys on alentunut Suomessa jyrkästi. Suomi on muuttunut alle vuosikymmenessä korkean syntyvyyden maasta matalan syntyvyyden maaksi. Syntyvyyden alenemiseen on monia syitä. Nuorten aikuisten heikentynyt asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa, yhteiskunnan suorituskeskeisyys ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet alentavat syntyvyyttä. Lasten saamista lykätään, lapsia saadaan vähemmän kuin ennen ja aiempaa useampi jää joko vapaaehtoisesti tai tahtomattaan lapsettomaksi. Vielä vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta ja kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87. Vuonna 2018 syntyi 47 577 lasta ja kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41. Tilastokeskuksen arvioin mukaan vuonna 2019 kokonaishedelmällisyysluku tulee olemaan 1,32-1,34. Jos syntyvyyden aleneminen jatkuu samanlaisena vaalikauden päättymisvuonna 2023 syntynee alle 40 000 lasta.

Jos syntyvyyden aleneminen jatkuu nykyisen kaltaisena, vaikutukset ovat merkittävät. Talouskasvun edellytykset heikkenevät, työvoiman saatavuus vaikeutuu, vero- ja eläkemaksukertymä pienenee ja kestävyysvaje suurenee. Lapsiin ja perheisiin kannattaakin investoida. Lapsi- ja perheystävällisyys ei ole vain lasten ja perheiden, vaan myös koko yhteiskunnan etujen mukaista. Työn ja perheen lapsi- ja perhelähtöinen yhteensovittaminen on lapsi- ja perheystävällisen yhteiskunnan yksi tärkeimmistä mittareista.

 

Helsingissä 22.10.2019
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *