Talouden sopeutustoimet heikentävät lasten peruspalveluja
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Ohjelman tavoitteet ovat hyvät: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa, että peruspalvelujen vahvistaminen on välttämätöntä. MLL on huolissaan hallitusohjelman kirjausten ja julkisen talouden sopeutustoimien ristiriidasta.
Talouden sopeutustoimet vesittävät hallitusohjelman hyvät kirjaukset. Hallitusohjelmassa korostetaan lasten ja perheiden peruspalvelujen ja varhaisen tuen vahvistamista, mutta samaan aikaan niihin tehdään merkittäviä leikkauksia. Tästä esimerkkinä on hallituksen juuri päättämä asetusmuutos, jolla päiväkotien henkilöstön määrää suhteessa lasten määrään vähennetään ja ryhmäkokoja suurennetaan. Muutoksen myötä mahdollisuudet kunkin lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden huomioon ottamiseen heikentyvät.
Myös kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen heikentäisi lasten oppimisen ja kouluvalmiuksien tukemista. MLL:n mielestä varhaiskasvatuksen leikkauksista tulee luopua. Kansainväliset tutkimukset korostavat, että varhaiskasvatukseen investointi on julkiselle taloudelle erinomainen investointi.
Universaalit, kaikille lapsille ja perheille suunnatut palvelut ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Valtiontalouden tarkastusvirasto korostaa eduskunnalle syyskuussa antamassaan kertomuksessa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tukitoimet tuottavat paremmin kuin mitkään muut investoinnit.
Neuvoloista, päiväkodeista, kouluista ja lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluista leikkaaminen tulee kalliiksi, mikä tulee esiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvoinnista tekemässä tutkimuksessa. 1990-luvun alun laman leikkaukset varjostivat tämän ikäluokan lapsuutta. Nyt hallitus on leikkauksillaan toistamassa 1990-luvun laman virheitä.
MLL korostaa, että vaikeassakin taloustilanteessa on mahdollista tehdä valintoja hyvinvoinnin turvaamisen puolesta, kuten tehtiin Islannissa vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Vaikka Islanti joutui leikkaamaan julkisia menoja, se piti koulutuksen, terveyden ja sosiaaliturvan rahoituksen kuta kuinkin ennallaan. Islanti on toipunut hyvin talouskriisistä.
Hallituksen tavoitteena on perhepalvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen. Tavoite edellyttää, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kohtaamista parannetaan. Lapsi tai nuori voi nykyisin olla usean palvelun piirissä, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Lapsi tai nuori lähetetään liian usein palvelusta toiseen, jolloin hän joutuu kertomaan tilanteensa yhä uudelleen eri ammattilaisille. Palvelut tulee järjestää niin, että ammattilaisella on mahdollisuus keskittyä lapsen asioihin ja kuunnella häntä. Tarvitaan myös uusien työmallien kehittämistä ja levittämistä sekä työntekijöiden täydennyskoulutusta.
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohtaamiseen palveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuoreessa selvityksessään kehottanut parantamaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen tukea. Vieraskielisistä lapsista jää selvästi kantaväestöä suurempi osuus toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle heti peruskoulun päättymisen jälkeen. He myös lopettavat opintonsa useammin kuin muut nuoret. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisää merkittävästi riskiä jäädä myös työelämän ulkopuolelle.
MLL pitää tärkeänä järjestöjen ja kuntien yhteistyön vahvistamista. Tulevien sote-alueiden ja itsehallintoalueiden yhteistyöhön järjestöjen kanssa tulee myös luoda rakenteet. Järjestöjen ja julkisen vallan toimijoiden kumppanuuden kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia varhaisen tuen vahvistamiseen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan sisältyvä perhekeskusmallin käyttöönotto on tärkeä tavoite. Perhekeskusmallissa kootaan yhteen kuntien, järjestöjen ja muiden lapsiperheiden kanssa toimivien tahojen hyvinvointia edistävät palvelut. Järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistoiminta, kuten MLL:n perhekahvilat, on tärkeä osa perhekeskusyhteistyötä.
Peruspalvelut ja erityispalvelut tulee sovittaa paremmin yhteen. Tässä sote-uudistuksen onnistuminen on tärkeässä roolissa. Jos tarvittavaa tukea saa vasta erityispalvelujen piirissä, ollaan pahasti myöhässä. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallista.
MLL pitää erinomaisena, että muutosohjelmassa luvataan ottaa käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa lapsen edun mukaisten päätösten tekemisen. Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa varhaisessa vaiheessa päätösten valmistelua, jotta arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon ja siten parantaa tehtäviä päätöksiä. Esimerkiksi hallitusohjelmaan sisältyvien leikkausten lapsi- ja perhevaikutusten kokonaisarviointi on toteutettava ennen leikkausten toimeenpanoa. Näin leikkausten vaikutuksia voidaan lieventää.
Kannanotto on hyväksytty MLL:n liittovaltuustossa 18.11.2015